1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Valtimosairauksien riskitekijöiden kehityksessä ilon ja huolen aiheita
Tiede­pääkirjoitus 35/2019 vsk 74 s. 1855

Valtimosairauksien riskitekijöiden kehityksessä ilon ja huolen aiheita

Kuvituskuva 1

Arto Strandberg

LT, dosentti

Helsingin yliopisto

työterveyslääkäri

Finla Työterveys Oy

Pohjois-Karjala-projektista alkanut FINRISKI ja sitä seurannut FinTerveys ovat kokonaisuutena pisimpiä väestön seurantatutkimuksia maailmassa. Tutkijat raportoivat nyt poikkileikkauksen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden nykytilasta suomalaisessa väestössä (s. 1886) (11 Laatikainen T. Sydän- ja verisuonitautien keskeisten riskitekijät 1992–2017: laskusuunta jatkunut, mutta hidastunut. Suom Lääkäril 2019;74:1886–90.).

Keskeisten riskitekijöiden tasot ovat jatkaneet laskuaan. Terveyspoliittiset sekä terveyskasvatukseen ja elintapaohjaukseen liittyneet toimet ovat siis olleet onnistuneita. Erityisesti tupakoinnin vähentäminen on tuonut suomalaisille sekä elinvuosia että todennäköisesti myös laatua lisävuosiin (22 Strandberg AY, Strandberg TE, Pitkälä K, Salomaa VV, Tilvis RS, Miettinen TA. The effect of smoking in midlife on health-related quality of life in old age: a 26-year prospective study. Arch Internal Med 2008;168:1968–74.).

Riskitekijät liittyvät toisiinsa.

Myös systolinen verenpainetaso on laskenut tasaisesti. Tämä voi liittyä suurten valtimoiden parempaan kimmoisuuteen. Tässä ajatuksessa kiteytyy valtimosairauksien ehkäisyn keskeinen sanoma: riskitekijät liittyvät toisiinsa, ja niiden vaikutukset ulottuvat koko elinkaaren ajalle (33 Herrett E, Gadd S, Jackson R ym. Eligibility and subsequent burden of cardiovascular disease of four strategies for blood pressure-lowering treatment: a retrospective cohort study. Lancet, verkossa ensin 25.7.2019. doi: 10.1016/S0140-6736(19)31359-5).

Kolesterolitasokin on laskenut, joskin myönteinen kehitys pysähtyi jaksolla 2007–12. Tämä saattaa liittyä tuon ajan "rasvasotaan" eli vähähiilihydraattisen karppausruokavalion suosioon. Se osoitti sosiaalisen median vahvuuden elintapavaikuttamisessa. Tässä informaatiopaineessa perusterveydenhuolto on altavastaaja. Tieteelliset asiantuntijat voivat antaa sille tukea esiintymällä aktiivisemmin viestimissä.

Positiivisen kehityksen rinnalla painoindeksi ja viskeraalista rasvaa kuvaava vyötärönympärysmitta ovat kasvaneet. Ne ovat huolestuttavia merkkejä kokonaisriskin ja erityisesti diabetesriskin suurenemisesta. Viiden viime vuoden aikana keskimääräinen painoindeksi on jatkanut nousuaan ja samalla myös lihavien (BMI ≥ 30 kg/m2) osuus väestössä on noussut yli 20 %:iin. Pelkona on, että painonnousu kumoaa muiden riskitekijöiden kehityksen suotuisat vaikutukset. Eurooppalaiset tilastot osoittavatkin, että eliniän pidentyminen on hidastunut, ja syynä on sydän- ja verisuonitautikuolleisuus, joka liittyy lisääntyneeseen lihavuuteen ja diabetekseen (44 OECD. Health at a glance: Europe 2018. https://www.oecd.org/health).

Lihavuutta aiheuttavat tekijät ovat monisyisiä: geneettisiä, metabolisia, psykososiaalisia ja ympäristöön liittyviä (55 Poston II WSC, Foreyt JP. Obesity is an environmental issue. Atherosclerosis 1999;146:201–9). Nykyiset keinot ovat olleet riittämättömät lihavuuden ehkäisyssä. Lihomisen ja liikkumattomuuden terveyshaitat kyllä tiedostetaan. Älypuhelimien ja rannekkeiden liikuntaa, unta ja stressiä seuraavat sovellukset ohjaavat monien terveyskäyttäytymistä. Huoli ilmastosta vähentää lihan kulutusta. Nämä motivoivat keinot eivät silti saavuta kaikkia. Tuore suomalainen väitöskirja osoitti, että yksilötasolla motivointi elintapamuutoksiin epäonnistuu erityisesti alemmissa sosiaaliryhmissä (66 Siren R. Screening for cardiovascular risk factors in middle-aged men: The long-term effect of lifestyle counselling. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5249-7).

Lue myös

Uusia keinoja terveydenhuollon tueksi tarvitaan. Fyysisen aktiivisuuden lisäämistä voidaan tukea valtion ja kuntien toimin. Kun kyseessä on merkittävä väestön eriarvoisuutta lisäävä tekijä, voidaan yhteiskunnan vahvempaa ohjausta esimerkiksi verotuksen kautta pitää perusteltuna. Tästä onkin jälleen käyty aktiivista keskustelua (77 Mustajoki P. Sokeripitoisia tuotteita pitäisi verottaa. Lukijan mielipide. HS 19.7.2019.). Haittana on se, että hintojen nousu koskettaa voimakkaammin alimpia sosiaaliryhmiä.

Yksilötason tavoitteena tulisi olla, että jokainen suomalainen olisi tietoinen omasta valtimosairauksien riskitasostaan ja ymmärtäisi sen merkityksen. Terveydenhuollossa yksittäisestä riskitekijästä tehdyn havainnon tulee aina johtaa kokonaisriskin arvioimiseen. FINRISKI-laskuri soveltuu tähän erinomaisesti, kunhan riskiprofiili ekstrapoloidaan 60 vuoden ikään. Myös strukturoidun, sähköisen sairauskertomuksen avulla voidaan kohentaa riskitekijöiden – myös vyötärönympäryksen – kirjaamista ja niihin puuttumista. Terveyskeskuksessa toimiva preventiopoliklinikka voisi ohjata potilasta tarkempaan riskin arviointiin ja aktiiviseen hoitoon.

FinTerveys-tutkimuksen jatkoon liittyy huolia. Osallistumisaktiivisuus on ollut laskusuunnassa. Tämä voi jatkossa heikentää tulosten luotettavuutta. Luotettavaa tutkimusta tarvitaan erityisesti alueellisten ja sosiaaliluokkien välisten terveyserojen vähentämisen pohjaksi.

Kirjoittajat
Arto Strandberg
LT, dosentti
Helsingin yliopisto
työterveyslääkäri
Finla Työterveys Oy
Sidonnaisuudet

Arto Strandberg: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Laatikainen T. Sydän- ja verisuonitautien keskeisten riskitekijät 1992–2017: laskusuunta jatkunut, mutta hidastunut. Suom Lääkäril 2019;74:1886–90.
2
Strandberg AY, Strandberg TE, Pitkälä K, Salomaa VV, Tilvis RS, Miettinen TA. The effect of smoking in midlife on health-related quality of life in old age: a 26-year prospective study. Arch Internal Med 2008;168:1968–74.
3
Herrett E, Gadd S, Jackson R ym. Eligibility and subsequent burden of cardiovascular disease of four strategies for blood pressure-lowering treatment: a retrospective cohort study. Lancet, verkossa ensin 25.7.2019. doi: 10.1016/S0140-6736(19)31359-5
4
OECD. Health at a glance: Europe 2018. https://www.oecd.org/health
5
Poston II WSC, Foreyt JP. Obesity is an environmental issue. Atherosclerosis 1999;146:201–9
6
Siren R. Screening for cardiovascular risk factors in middle-aged men: The long-term effect of lifestyle counselling. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5249-7
7
Mustajoki P. Sokeripitoisia tuotteita pitäisi verottaa. Lukijan mielipide. HS 19.7.2019.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Sädehoidon haitat voivat tulla viiveellä

Valtaosa merkittävistä haitoista ilmaantuu vasta myöhäisseurannassa.

Kommentti
Kuka haluaa johtaa terveyskeskusta?

Hyvä johtaminen ei riitä, jos resursseja ei ole, kirjoittaa Minna Mantila.

Ajassa
THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus

Hankkeessa on perustettu seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä.

Blogi
Miksi annamme tasoitusta?

Mihin valmiiden erikoislääkärien haahuiluvuosien järjestelmää Suomessa oikein tarvitaan, miettivät Toni ja Laura Seppälä Baltimoressa.

Tieteessä
Tekonivelen sementtikiinnitys turvallinen myös iäkkäämmillä potilailla

Luusementin käyttöön lonkan tekonivelen kiinnityksessä ei liity lisääntynyttä kuolleisuutta, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Päihdeäitien kuntoutukseen voi hakea avustusta

Valtionavustuksen taustalla on hallitusohjelman linjaus päihdeäitien ja päihdeperheiden palveluista.