1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vanhempien osallistamisesta hyötyä vastasyntyneen sairaalahoitoon
Tiede­pääkirjoitus 18/2019 vsk 74 s. 1095

Vanhempien osallistamisesta hyötyä vastasyntyneen sairaalahoitoon

Syntymän jälkeen käynnistyy korvaamattoman tärkeä vauvaan tutustumisen ja vanhemmuuden alkamisen aika, jossa biologiset mekanismit sekä vauvan että äidin puolelta tukevat läheistä vuorovaikutusta. On nurinkurista, että juuri tässä vaiheessa tehohoitoa tarvitsevat vastasyntyneet erotetaan edelleen monissa sairaaloissa äideistään. Vanhempien potentiaali vauvan voinnin seuraajina ja päätöksentekoon aktiivisesti osallistuvina tiimin jäseninä jää usein hyödyntämättä ja he jäävät vain informaation vastaanottajiksi. Isompien lasten sairaalahoidossa vanhempien läsnäolo on jo pitkään ollut itsestäänselvyys.

Uusi sairaala-arkkitehtuuri perhehuoneineen luo paremmat olosuhteet vanhempien läsnäololle (11 Raiskila S, Axelin A, Toome L ym. Parents’ presence and parent-infant closeness in 11 neonatal intensive care units in six European countries vary between and within the countries. Acta Paediatr 2017;106:878–88.), mutta heitä aidosti kuuntelevan toimintakulttuurin jalkauttaminen on uusi haaste. Osallistaminen edellyttää sekä fyysisen että psykologisen tilan antamista vanhemmuudelle.

Vauvat ovat saamassa oikeuden vanhemman läsnäoloon.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on kehitetty perhekeskeisen hoitokulttuurin koulutusmalli, Vanhemmat Vahvasti Mukaan (VVM) (22 Ahlqvist-Björkroth S, Boukydis Z, Axelin A, Lehtonen L. Close Collaboration with Parents™ Intervention improve parents’ psychological well-being and child development. Description of the intervention and study protocol. Behav Brain Res 2017;325(Pt B):303–10.). Koulutus antaa lääkäreille, hoitajille ja terapeuteille taitoja ja työkaluja, joiden avulle he pystyvät entistä paremmin kuuntelemaan vanhempien ääntä ja tukemaan näiden osallistumista vauvan hoitoon osana hoitotiimiä. Vanhempien osallistaminen koskee koko hoitoprosessia: he ovat korvaamaton osa lääkärinkierroilla tehtävää päätöksentekoa, vauvan hoivaa, kivunlievitystä ja rauhoittamista toimenpiteissä. Osallistaminen hoidon ensihetkistä lähtien tähtää vauvan varhaiseen kotiuttamiseen turvallisesti, osaavien vanhempien kanssa.

Koulutusmalli yhdistää kehityspsykologisen tietämyksen ja kokemusoppimisen menetelmät näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. Vastasyntyneen normaalia kehitystä tukevan sensitiivisen ja ennustettavan vuorovaikutuksen tuominen sairaalahoidon arkeen on mahdotonta ilman vanhempia. Vanhempien osallistuminen lyhentää sairaalahoitoa ja parantaa lapsen kehitysennustetta (33 Lester BM, Salisbury AL, Hawes K ym. 18-month follow-up of infants cared for in a single-family room neonatal intensive care unit. J Pediatr 2016;177:84–9.,44 Vohr B, McGowan E, McKinley L, Tucker R, Keszler L, Alksninis B. Differential effects of the single family room neonatal intensive care unit on 18- to 24-month Bayley scores of preterm infants. J Pediatr 2017;185:42–8.). Ihokontakti (ns. kenguruhoito) mm. vähentää kuolleisuutta ja infektioita ja parantaa lapsen pään kasvua (55 Boundy EO, Dastjerdi R, Spiegelman D ym. Kangaroo mother care and neonatal outcomes: A meta-analysis. Pediatrics 2016;137(1).).

Lue myös

Olemme osoittaneet, että VVM-koulutus lisäsi vanhempien läsnäolon ja ihokontaktin määrää yhdeksässä suomalaisessa sairaalassa. Masennusseulaan jääneiden osuus keskoslasten äideistä pieneni 10 %:sta ennen koulutusta 2 %:iin koulutuksen jälkeen (66 Ahlqvist-Björkroth S, Axelin A, Korja R, Lehtonen L. An educational intervention for NICU staff decreased maternal postpartum depression. Pediatr Res, verkossa ensin 23.1.2019. doi: 10.1038/s41390-019-0306-y). Hoitohenkilökunta koki muutoksen positiiviseksi ja omaksui uuden, vanhempia valmentavan roolin (77 Axelin A, Ahlqvist-Björkroth S, Kauppila W, Boukydis Z, Lehtonen L. Nurses’ perspective on the Close Collaboration with Parents Training Program in the NICU. MCN Am J Matern Child Nurs 2014;39:260–8.). Lääkärit antoivat osastokierrolla ensimmäisen puheenvuoron vanhemmille ja tavoittelivat jaettua päätöksentekoa. Vaikka tämä tavoite jäi erityisesti akuuteissa tilanteissa saavuttamatta (88 Axelin A, Outinen J, Lainema K, Lehtonen L, Franck LS. Neonatologists can impede or support parents’ participation in decision-making during medical rounds in neonatal intensive care units. Acta Paediatr 2018;107:2100–8.), kommunikaatiotyylien tunnistaminen on ensimmäinen askel niiden muuttamiseen.

VVM-koulutus on toteutettu 11 sairaalassa, ja parhaillaan koulutus on meneillään Keski-Suomen keskussairaalan lasten- ja synnytysosastoilla sekä Riiassa Latviassa vastasyntyneiden teho-osastolla. Koulutusmalli on osoittautunut toimivaksi erilaisissa toimintaympäristöissä, koska se jättää toimintakäytäntöjen muutokset osaston henkilökunnan ideoitaviksi. Koulutus toimii asenteiden ja arvojen pohtimisen tasolla ja muuttaa niitä vauvojen ja vanhempien näkökulmia enemmän painottaviksi. Tuloksellisuuden edellytyksiksi ovat osoittautuneet riittävä aika ja sopiva ajoitus, johdon tuki (priorisointi ja resursointi 18 kuukautta kestävän koulutuksen ajan), lääkärien sitoutuminen koulutukseen yhdessä muun henkilökunnan kanssa sekä motivoituneiden ja tehtävään sopivien mentorien valinta.

Paradigma on muuttumassa. Vauvat ovat saamassa oikeuden vanhemman läsnäoloon ja vanhemmat oikeuden täysimääräiseen vanhemmuuteen silloinkin, kun heidän vauvansa on sairas. Sairauden hoito ei saa tuottaa lisähaittaa häiritsemällä lapsen kehityksen perustaa: vanhemman ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta. Se ei ala kehittyä ilman läheisyyttä.

Kirjoittajat
Liisa Lehtonen
lastentautiopin professori, osastonylilääkäri, vastuualuejohtaja
Turun yliopisto ja TYKS, lasten ja nuorten klinikka
Sari Ahlqvist-Björkroth
PsT, psykoterapian erikoispsykologi, yliopisto-opettaja
Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos
Anna Axelin
sh, apulaisprofessori
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
Sidonnaisuudet

Liisa Lehtonen: Kokouspalkkio Advisory Board Nordic Neonatal Meeting (Chiesi).

Sari Ahlqvist-Björkroth, Anna Axelin: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Raiskila S, Axelin A, Toome L ym. Parents’ presence and parent-infant closeness in 11 neonatal intensive care units in six European countries vary between and within the countries. Acta Paediatr 2017;106:878–88.
2
Ahlqvist-Björkroth S, Boukydis Z, Axelin A, Lehtonen L. Close Collaboration with Parents™ Intervention improve parents’ psychological well-being and child development. Description of the intervention and study protocol. Behav Brain Res 2017;325(Pt B):303–10.
3
Lester BM, Salisbury AL, Hawes K ym. 18-month follow-up of infants cared for in a single-family room neonatal intensive care unit. J Pediatr 2016;177:84–9.
4
Vohr B, McGowan E, McKinley L, Tucker R, Keszler L, Alksninis B. Differential effects of the single family room neonatal intensive care unit on 18- to 24-month Bayley scores of preterm infants. J Pediatr 2017;185:42–8.
5
Boundy EO, Dastjerdi R, Spiegelman D ym. Kangaroo mother care and neonatal outcomes: A meta-analysis. Pediatrics 2016;137(1).
6
Ahlqvist-Björkroth S, Axelin A, Korja R, Lehtonen L. An educational intervention for NICU staff decreased maternal postpartum depression. Pediatr Res, verkossa ensin 23.1.2019. doi: 10.1038/s41390-019-0306-y
7
Axelin A, Ahlqvist-Björkroth S, Kauppila W, Boukydis Z, Lehtonen L. Nurses’ perspective on the Close Collaboration with Parents Training Program in the NICU. MCN Am J Matern Child Nurs 2014;39:260–8.
8
Axelin A, Outinen J, Lainema K, Lehtonen L, Franck LS. Neonatologists can impede or support parents’ participation in decision-making during medical rounds in neonatal intensive care units. Acta Paediatr 2018;107:2100–8.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.