1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vapaammat kädet Parkinsonin taudin levodopahoitoon
Tiede­pääkirjoitus 39/2017 vsk 72 s. 2137 - 2138

Vapaammat kädet Parkinsonin taudin levodopahoitoon

Kuvituskuva 2

Valtteri Kaasinen

dosentti, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja

Turun yliopisto, neurologian oppiaine ja TYKS, neurotoimialue

Kuvituskuva 1

Mikko Kärppä

LT, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja

Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia

OYS, medisiininen tulosalue, neurologia ja Medical Research Center Oulu

   

Levodopa on ollut kliinisessä käytössä jo noin 40 vuotta, ja se on edelleenkin Parkinsonin taudin hoidon keskeinen kulmakivi. Se konvertoituu keskushermostossa dopamiiniksi. Kyseessä on siis korvaushoito, kuten tyroksiini- tai insuliinihoitokin, ja kaikkia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita lääkitään levodopalla ennemmin tai myöhemmin.

Levodopa on tehokas lääke, mutta sen pitkäaikaiskäyttöön liittyy motorisia tilanvaihteluja ja tahattomia liikkeitä. Usein potilaat tietävät levodopan aiheuttamista "pakkoliikkeistä" eivätkä halua aloittaa lääkitystä, vaikka aihetta olisi. Suoranaista levodopafobiaakin on esiintynyt sekä potilailla että neurologeilla, ja se on saattanut johtaa merkittävään alilääkitykseen (11 Bhatia K, Cordivari C, Edwards M ym. Movement Disorders. Kirjassa: Clarke C, Howard R, Rossor M, Shorvon S, toim. Neurology, 2. painos. A Queen Square Text Book, Oxford: John Wiley & Sons 2016;187–220.).

Levodopan käytön aloittamisessa on ehkä aikailtu liikaa.

Aiemmin mm. Käypä hoito -suosituksessa hoitolinjana on ollut levodopahoidosta pidättäytyminen mahdollisimman pitkään näiden iatrogeenisten hoitokomplikaatioiden viivästyttämiseksi, erityisesti potilaan ollessa alle 75-vuotias. Hiljattain suuresta aineistosta julkaistu pitkäaikaisnäyttö kuitenkin tukee ajatusta, että varhainen pieniannoksinen levodopahoito voi olla varsin hyvä vaihtoehto myös nuoremmille potilaille verrattuna dopamiiniagonisteihin ja MAO-B:n estäjiin (22 Gray R, Ives N, Rick C ym., PD Med Collaborative Group. Long-term effectiveness of dopamine agonists and monoamine oxidase B inhibitors compared with levodopa as initial treatment for Parkinson’s disease (PD MED). Lancet 2014;384:1196–205.). Dyskinesioiden kehittymiseen näyttää vaikuttavan enemmän taudin alkamisen kuin levodopahoidon aloittamisen ajankohta. Lisäksi lääkkeen aikaansaama elämänlaadun koheneminen peittoaa sen aiheuttaman dyskinesiahaitan. Levodopan käyttäjät keskeyttivät lääkityksen selvästi harvemmin kuin dopamiiniagonistien ja MAO-B:n estäjien käyttäjät.

Pelkoa levodopahoidon aloittamisen varhaistamista kohtaan vähentää myös toinen tuore tutkimus (33 Cilia R, Akpalu A, Sarfo FS ym. The modern pre-levodopa era of Parkinson’s disease: insights into motor complications from sub-Saharan Africa. Brain 2014;137:2731–42.). Siinä verrattiin motoristen komplikaatioiden ilmaantumista eurooppalaisille potilaille, joiden levodopahoidon aloittamista normaalikäytännön mukaisesti viivästettiin, ja afrikkalaisille potilaille, joille levodopahoito aloitettiin tyypillisesti suoraan, varsin pitkälle edenneessä taudissa. Tulokset osoittavat, että olennaista haittojen kehittymisessä ei ole levodopan aloittamisajankohta, vaan taudin vaihe ja lääkkeen annos. Dyskinesioiden kehittymisen kello näyttää alkavan tikittää taudin oireiden alussa, ei levodopahoidon alussa.

Lue myös

Tunnetut Parkinson-tutkijat Alberto Espay ja Anthony Lang esittivät vastikään näkemyksen, että sinänsä hyvin toteutetut hoitotutkimukset voivat johtaa sellaisiin hoitokäytäntöihin, jotka eivät ole perusteltuja lopputuloksen kannalta. Näistä uskomuksista olisi pystyttävä luopumaan (44 Espay AJ, Lang AE. Common myths in the use of levodopa in Parkinson disease. When clinical trials misinform clinical practice. JAMA Neurol 2017;74:633–4.), ja yksi tällainen näyttää olevan levodopan aloittamisajankohdan ja motoristen komplikaatioiden kehittymisen yhteys.

Onko siis aihetta muuttaa Parkinsonin taudin hoitokäytäntöä? Kyllä ja ei. Uudessa Käypä hoito -suosituksessa on otettu liberaalimpi kanta levodopahoidon aloittamiseen (55 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Parkinsonin tauti. Käypä hoito -suositus 10.4.2017. www.kaypahoito.fi). On kuitenkin hyvä muistaa, että ikä ja taudin vaikeusaste huomioon ottaen monet potilaat selviytyvät diagnoosin jälkeen 1–4 vuotta hyvin pelkällä dopamiiniagonistilla tai MAO-B:n estäjällä, eikä levodopahoidon aloittamista heille ole aihetta aikaistaa. Yleisesti kuitenkin levodopan käytön aloittamisessa on ehkä aikailtu liikaa. Näyttö osoittaa, että aloittamisen kynnystä voidaan laskea hieman.

Kirjoittajat
Mikko Kärppä
LT, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja
Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia
OYS, medisiininen tulosalue, neurologia ja Medical Research Center Oulu
Valtteri Kaasinen
dosentti, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja
Turun yliopisto, neurologian oppiaine ja TYKS, neurotoimialue
Sidonnaisuudet

Mikko Kärppä: Luentopalkkiot (UCB),

matka-, majoitus- ja kokouskulut

(Zambon).

Valtteri Kaasinen: Asiantuntijalausunto

(Abbvie, Zambon), luentopalkkiot

(Abbvie, GE Healthcare, Medtronic,

Nordic Infucare, Orion Pharma),

matka-, majoitus- ja kokouskulut

(Abbvie, Nordic Infucare).

Kirjallisuutta
1
Bhatia K, Cordivari C, Edwards M ym. Movement Disorders. Kirjassa: Clarke C, Howard R, Rossor M, Shorvon S, toim. Neurology, 2. painos. A Queen Square Text Book, Oxford: John Wiley & Sons 2016;187–220.
2
Gray R, Ives N, Rick C ym., PD Med Collaborative Group. Long-term effectiveness of dopamine agonists and monoamine oxidase B inhibitors compared with levodopa as initial treatment for Parkinson’s disease (PD MED). Lancet 2014;384:1196–205.
3
Cilia R, Akpalu A, Sarfo FS ym. The modern pre-levodopa era of Parkinson’s disease: insights into motor complications from sub-Saharan Africa. Brain 2014;137:2731–42.
4
Espay AJ, Lang AE. Common myths in the use of levodopa in Parkinson disease. When clinical trials misinform clinical practice. JAMA Neurol 2017;74:633–4.
5
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Parkinsonin tauti. Käypä hoito -suositus 10.4.2017. www.kaypahoito.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.