1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vertaisarviointi on laatutyötä
Tiede­pääkirjoitus 50-52/2019 vsk 74 s. 2903

Vertaisarviointi on laatutyötä

Kuvituskuva 1

Pertti Saloheimo

lääketieteellinen päätoimittaja

Tieteellisten lehtien määrä kasvaa jatkuvasti ja samalla myös kysyntä käsikirjoitusten vertaisarvioinnille. Jotta saataisiin riittävät arviointilausunnot, pyyntöjä pitää lähettää yhä useammalle asiantuntijalle. Puhutaan vertaisarviointiväsymyksestä (peer review fatigue).

Laajan vertaisarviointia koskevan raportin mukaan toimittajan tarvitsi vuonna 2013 lähettää keskimäärin 1,9 kutsua saadakseen yhden arviointilausunnon. Vuonna 2017 yhden lausunnon saamiseksi tarvittiin keskimäärin 2,4 kutsua (11 Publons. Global state of peer-review 2018. doi: https://doi.org/10.14322/publons.GSPR2018. https://publons.com/community/gspr (luettu 3.12.2019)).

Lääkärilehti myöntää

kesäjuhlassaan Vuoden arvioijan

tunnustuspalkinnon.

Vertaisarvioijat tekevät palkatonta työtä tiedeyhteisön hyväksi. Tästä hitaasti uusiutuvasta luonnonvarasta tulee myös tutkijoiden, tieteellisten käsikirjoitusten kirjoittajien, kantaa vastuunsa. Käsikirjoitusta ei pidä lähettää huippulehteen ilman realistista mahdollisuutta sen hyväksymisestä vain siksi, että voisi vertaisarviointipalautteen perusteella parantaa käsikirjoitusta ja lähettää sitten seuraavaan lehteen.

Monet lehdet hylkäävät suuren osan tarjotuista käsikirjoituksista ilman ulkopuolista vertaisarviointia – British Medical Journal peräti 70–80 % vuorokauden kuluessa (Kamran Abbasi, suullinen tiedonanto). Jos lausunnot kuitenkin saadaan mutta julkaisupäätös on toistuvasti hylkäävä, vertaisarvioinnin "ravintoketjussa" aina vain alaspäin ajautuva käsikirjoitus kuluttaa arvioijien työpanosta tarpeettomasti, kunnes käsikirjoituksen ja lehden taso lopulta vastaavat toisiaan ja tutkimus päätyy julkaistavaksi.

Vertaisarvioija saa julkisen tunnustuksen tyypillisesti tieteellisen lehden vuoden viimeisessä numerossa – niin tässäkin Lääkärilehdessä (s. 2952–3). Lisäksi asiantuntija voi merkitä ansioluetteloonsa, mihin kaikkiin lehtiin hän on arvioita antanut.

Vertaisarviointityön dokumentoimiseen on myös verkkopalvelu (https://publons.com/). Joidenkin lehtien toimitusjärjestelmissä on suora linkki tähän tietokantaan. Arviosta voi myös halutessaan tehdä julkisen, jos lehti sen sallii. Tietokannan avulla toinen lehti voi arvioida mahdollisesti pyydettävän arvioijan vertaisarviointityön laatua.

Lääkärilehti myöntää kesäjuhlassaan Vuoden arvioijan tunnustuspalkinnon. Sen voi antaa vain yhdelle arvioijalle kerrallaan, vaikka kiitoksen ansaitsevia on suuri joukko. Vuosittain vertaisarvioijina toimii 260–280 asiantuntijaa, ja tänä vuonna heitä on ollut 279. Heistä 46 arvioi meille myös vuonna 2018. Poolissa on riittävästi vaihtuvuutta, kun saamme joka vuosi mukaan uusia arvioijia.

Lue myös

Tätä kirjoitettaessa Aikakauskirja Duodecim ei vielä ollut julkaissut tämänvuotista arvioijaluetteloaan, mutta vuonna 2018 yhteensä 549 suomalaista asiantuntijaa antoi aikaansa Lääkärilehden, Duodecimin tai kummankin vertaisarvioijana (22 Saloheimo P. Kiitos vuonna 2018 käsikirjoituksia arvioineille. Suom Lääkäril 2018;73:3030–1.,33 Asiantuntijalausujat 2018. Duodecim 2018;134:2504–5.).

Vaikka näin moni asiantuntija on meitä auttanut, ei arvioijan löytäminen ole meillekään aina helppoa. Saadaksemme yhden lausunnon jouduimme tänä vuonna lähettämään keskimäärin 1,8 pyyntöä. Tilanne on kuitenkin parempi kuin maailmanlaajuisessa raportissa. Tämä kertonee suomalaisten asiantuntijoiden sitoutumisesta omaan lehteensä.

Tavallinen syy kieltäytymiseen on senhetkinen ajan puute. Pyydämme arvioita 2 viikon kuluessa, mutta aikataulusta voi aina neuvotella. Toiseksi osumatarkkuutemme ei aina ole kohdallaan, eikä käsikirjoituksen aihe kuulu pyytämämme asiantuntijan ydinosaamisalueelle. Kieltäytyminen näistä syistä on hyvin ymmärrettävää. Varsinkin parhaille asiantuntijoille on kysyntää varmasti enemmän, kuin mihin he voivat vastata.

› Lue myös juttu lääkäritoimituksesta, s. 2910–2.

Kirjoittajat
Pertti Saloheimo
lääketieteellinen päätoimittaja
Sidonnaisuudet

Pertti Saloheimo: Osakkeet (Orion).

Kirjallisuutta
1
Publons. Global state of peer-review 2018. doi: https://doi.org/10.14322/publons.GSPR2018. https://publons.com/community/gspr (luettu 3.12.2019)
2
Saloheimo P. Kiitos vuonna 2018 käsikirjoituksia arvioineille. Suom Lääkäril 2018;73:3030–1.
3
Asiantuntijalausujat 2018. Duodecim 2018;134:2504–5.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.