1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Voisiko yhden tunnin glukoosirasituksella seuloa diabeteksen riskiä?
Tiede­pääkirjoitus 36/2017 vsk 72 s. 1905 - 1906

Voisiko yhden tunnin glukoosirasituksella seuloa diabeteksen riskiä?

Kuvituskuva 2

Juha Saltevo

LT, dosentti, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys

Jyväskylä

Kuvituskuva 1

Tuula Pienimäki

LT, sisätautien erikoislääkäri, Kelan asiantuntijalääkäri, FM

Oulu

   

Diabeteksen puhkeamiseen voidaan vaikuttaa elämäntavoilla, ja siksi olisi tärkeää löytää sairastumisriskissä olevat seulomalla riskiryhmiä systemaattisesti. Taudin ennustamisen vaikeutta kuvastaa se, että seurantatutkimuksissa noin 40 %:lla henkilöistä, jotka myöhemmin saivat tyypin 2 diabeteksen, oli lähtötilanteessa normaali glukoosinsieto (11 Unwin N, Shaw J, Zimmet P, Alberti KG. Impaired glucose tolerance and impaired fasting glycaemia: the current status on definition and intervention. Diabet Med 2002;19:708–23.).

Oireettoman ihmisen diabetesdiagnoosi perustuu joko 1) plasman glukoosipitoisuuden suurentuneeseen paastoarvoon (vähintään 7 mmol/l kaksi eri kertaa mitattuna), 2) oraalisessa glukoosirasituskokeessa (75 g) kahden tunnin arvoon, joka ylittää 11 mmol/l, tai 3) HbA1c-mittaustulokseen, joka on 48 mmol/mol tai suurempi (≥ 6,5 %) (22 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus 22.3.2016. www.kaypahoito.fi). Jokainen kolmesta testistä on riittävä diagnoosiin, mutta ne eivät välttämättä diagnosoi diabetesta samoilla yksilöillä. HbA1c-tason on todettu olevan selvemmin yhteydessä valtimosairauksien ilmaantumiseen kuin paastoglukoosin, mutta sen käyttö yksinään voi viivästyttää diabeteksen diagnoosia jopa 60 %:ssa tapauksista (33 Bonora E, Tuomilehto J. The pros and cons of diagnosing diabetes with A1c. Diabetes Care 2011;34:184–90.).

Yhden tunnin glukoosirasitusta käytettiin 1960–70-luvulla.

Diabeteksen ennustamisessa on eroja menetelmien mukaan. Jo ylärajoilla oleva paastoglukoosiarvo antaa vihjeen diabetesriskistä, mutta sokerirasituskoe kuvastaa paremmin diabeteksen patofysiologiaa (beetasolujen toimintaa) ruokailun jälkeen (33 Bonora E, Tuomilehto J. The pros and cons of diagnosing diabetes with A1c. Diabetes Care 2011;34:184–90.). Jos sokerirasituskoe tehdään henkilöille, joilla verenglukoosin paastoarvo on 5,7–6,9 mmo/l, tunnistetaan yli 80 % niistä, jotka ovat vaarassa sairastua diabetekseen (44 Botas P, Delgado E, Castano GR ym. Comparison of the diagnostic criteria for diabetes mellitus, WHO-1985, ADA-1997 and WHO-1999 in the adult population of Asturias (Spain). Diabet Med 2003;20:904–8.). HbA1c-mittauksen avulla voidaan todeta kroonisesti suurentunut verenglukoositaso, mutta se ei ole yhtä hyvä ennusmerkki diabeteksesta kuin suurentunut paastoglukoosiarvo tai heikentynyt glukoosinsieto (33 Bonora E, Tuomilehto J. The pros and cons of diagnosing diabetes with A1c. Diabetes Care 2011;34:184–90.).

Lue myös

Diabetesriskin arvioinnissa käytettiin 1960– 70-luvulla myös yhden tunnin glukoosirasitusta, kuten nykyäänkin raskaana olevien riskin arviointiin. Kliiniseen käytäntöön on kuitenkin vakiintunut kahden tunnin rasitus, vaikka pitkä kesto hankaloittaa sen käyttöä. Kymmenen viime vuoden aikana yhden tunnin rasituskokeen ennustearvosta tyypin 2 diabeteksen riskin arvioinnissa on julkaistu useita tutkimuksia (55 Abdul-Ghani MA, Lyssenko V, Tuomi T, DeFronzo RA, Groop L. Fasting versus postload plasma glucose concentration and the risk for future type 2 diabetes: results from the Botnia Study. Diab Care 2009;32:281–6.). Botnia-tutkimuksen mukaan henkilöillä, joilla on suurentunut paastoarvo tai heikentynyt glukoosinsieto, yhden tunnin rasituskokeessa glukoosiarvo yli 8,6 mmol/l merkitsee selvästi suurempaa tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiä kuin tätä pienempi arvo (10 % vs. 2 %) (55 Abdul-Ghani MA, Lyssenko V, Tuomi T, DeFronzo RA, Groop L. Fasting versus postload plasma glucose concentration and the risk for future type 2 diabetes: results from the Botnia Study. Diab Care 2009;32:281–6.). Yhden tunnin glukoosituloksen on todettu viittaavan myös lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumiseen, samalla tavoin kuin kuten heikentynyt glukoosinsieto kahden tunnin rasituskokeessa (66 Lind M, Tuomilehto J, Uusitupa M ym. The association between HbA1c, fasting glucose, 1-hour glucose and 2-hour glucose during an oral glucose tolerance test and cardiovascular disease in individuals with elevated risk for diabetes. PloS One 2014;9(10);e109506). Tuoreessa tutkimuksessa henkilöillä, joilla oli normaali glukoosinsieto ja yhden tunnin glukoosiarvo yli 8,6 mmo/l, tyypin 2 diabeteksen riski oli suurempi kuin henkilöillä, joilla oli suurentunut paastoglukoosiarvo, normaali glukoosinsieto ja matala yhden tunnin glukoosiarvo (alle 8,6 mmol/l). Tämä johtuu todennäköisesti heikentyneestä insuliiniherkkyydestä ja beetasolujen toiminnasta (77 Fiorentino TV, Marini MA, Andreozzi F ym. One-hour postload hyperglycemia is a stronger predictor of type 2 diabetes than impaired fasting glucose. J Clin Endocrinol Metab 2015;100:3744–51). Suomalaiseen pitkän ajan seuranta-aineistoon perustuvassa väitöskirjatutkimuksessa yhden tunnin glukoosiarvo yli 8,9 mmol/l ja painoindeksi vähintään 30 kg/m2 kasvattivat diabetesriskin kymmenkertaiseksi muista riskitekijöistä riippumatta (88 Strandberg T, Pienimäki T, Strandberg A. One-hour glucose, mortality and risk of diabetes. A 44-year prospective study in men. Arch Intern Med 2011;171:941–54.).

Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että yhden tunnin glukoosiarvoa (raja-arvo 8,9 mmol/l) voitaisiin käyttää enemmän myös kliinisessä työssä arvioitaessa tulevaa tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista ja sydäntautivaaran lisääntymistä. Sen mittaus vie vähemmän resursseja ja aikaa kuin kahden tunnin sokerirasituskoe. Sen avulla voitaisiin löytää henkilöt, joille on syytä tarjota tiukennettua seurantaa ja ohjausta painonhallintaan ja riittävään liikuntaan.

Kirjoittajat
Tuula Pienimäki
LT, sisätautien erikoislääkäri, Kelan asiantuntijalääkäri, FM
Oulu
Juha Saltevo
LT, dosentti, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys
Jyväskylä
Kirjallisuutta
1
Unwin N, Shaw J, Zimmet P, Alberti KG. Impaired glucose tolerance and impaired fasting glycaemia: the current status on definition and intervention. Diabet Med 2002;19:708–23.
2
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus 22.3.2016. www.kaypahoito.fi
3
Bonora E, Tuomilehto J. The pros and cons of diagnosing diabetes with A1c. Diabetes Care 2011;34:184–90.
4
Botas P, Delgado E, Castano GR ym. Comparison of the diagnostic criteria for diabetes mellitus, WHO-1985, ADA-1997 and WHO-1999 in the adult population of Asturias (Spain). Diabet Med 2003;20:904–8.
5
Abdul-Ghani MA, Lyssenko V, Tuomi T, DeFronzo RA, Groop L. Fasting versus postload plasma glucose concentration and the risk for future type 2 diabetes: results from the Botnia Study. Diab Care 2009;32:281–6.
6
Lind M, Tuomilehto J, Uusitupa M ym. The association between HbA1c, fasting glucose, 1-hour glucose and 2-hour glucose during an oral glucose tolerance test and cardiovascular disease in individuals with elevated risk for diabetes. PloS One 2014;9(10);e109506
7
Fiorentino TV, Marini MA, Andreozzi F ym. One-hour postload hyperglycemia is a stronger predictor of type 2 diabetes than impaired fasting glucose. J Clin Endocrinol Metab 2015;100:3744–51
8
Strandberg T, Pienimäki T, Strandberg A. One-hour glucose, mortality and risk of diabetes. A 44-year prospective study in men. Arch Intern Med 2011;171:941–54.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.