1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Yhä parempaan laatuun päästään monta reittiä
Tiede­pääkirjoitus 20/2020 vsk 75 s. 1183

Yhä parempaan laatuun päästään monta reittiä

Kuvituskuva 1

Helena Liira

Kuvituskuva 2

Klas Winell

   

Laatu terveydenhuollossa merkitsee sitä, että tehdään oikeita asioita, ne tehdään oikein ja oikeaan aikaan, ja näin saavutetaan terveyshyötyä ja väestön toimintakyky paranee. Lääketieteen edistyessä tarve kehittää toiminnan laatua on jatkuvaa. Prosessit ja rakenteet eivät aina ole optimaalisia, ja potilaat altistuvat virheille, jotka olisivat vältettävissä.

Terveydenhuollon toiminnan laatua kehitettäessä tavoitellaan väestön parempaa terveyttä, yksilöiden terveysongelmien poistamista vahinkoja aiheuttamatta sekä potilaita arvostavaa kohtelua. Lisäksi tavoitteena on henkilökunnan työpanoksen ja tuotantokustannusten optimointi. Tässä Lääkärilehden teemanumerossa esitellään näihin tavoitteisiin tähtääviä laadun parantamisen menettelytapoja.

Laatutyöskentely onnistuu vain, kun sillä on johdon riittävä tuki.

Laadun toistuvalla mittaamisella löydämme ennen kaikkea systemaattisia virheitä. Potilasturvallisuustyössä sen sijaan pyritään löytämään myös satunnaisvirheitä. Potilasturvallisuustyö on kehittynyt paljon kymmenen viime vuoden aikana, ja siitä on syntynyt oma tutkimusalueensa (11 Ikonen T, Welling M. Parempaa potilasturvallisuutta. Suom Lääkäril 2020;75:1211–7.).

Laaturekisterit ovat yksi tapa mitata toiminnan laatua. Niiden rakentamisessa Suomi on muista Pohjoismaista jäljessä. Rekisterien rakentamista varten on valmisteltu lainsäädäntöä, mutta rahoitusta puuttuu (22 Jonsson PM. Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit. Hyödyntämismahdollisuudet, organisointi ja rahoitus Suomessa. Suom Lääkäril 2020;75:1218–23.). Muissa Pohjoismaissa laaturekistereitä käytetään tutkimuksessa enemmän kuin meillä. Norjassa perustettiin nopeasti pandemiarekisteri, jotta saatiin koottua tietoa COVID-19-infektiopotilaiden tehohoidosta (33 https://www.kvalitetsregistre.no/).

Monet terveydenhuollon yksiköt ovat ottaneet käyttöön laatujärjestelmän, ja työterveyshuollon lainsäädäntö edellyttää laatukäsikirjaa. Toiminnan sertifiointi on yhä yleisempää. Magneettisairaala-statuksen saa hoitohenkilöstön näkökulmasta katsoen vetovoimainen, laadukas työympäristö (44 Torppa K. Matkalla kohti Magneettisairaalaa – miksi ja miten? Duodecim 2018;164:221–3.). Sertifioinnin ja statuksen myöntävät akkreditoidut organisaatiot.

Lean-kehittäminen on otettu laajasti käyttöön terveydenhuollon yksiköissä. Lean-ajattelu lähtee potilaan tarpeesta. Siinä pyritään toiminnan sujuvoittamiseen ja tavoitellaan pysyvää muutosta henkilökunnan ajattelussa ja toimintakulttuurissa (55 Heinänen T, Jokiniemi T. Lean-ajattelu terveydenhuollon johtamisessa. Suom Lääkäril 2020;75:1224–9.). Potilaslähtöisyys on keskeistä myös palvelumuotoilussa (66 Järvinen M. Sarkoomapotilaiden hoito potilaslähtöisemmäksi palvelumuotoilun avulla. Suom Lääkäril 2020;75:1238–40.).

Lääkäriliitto on vuodesta 1999 jakanut vuosittain laatupalkinnon. Sen voi saada lääkäri tai työryhmä kiitoksena sellaisesta toiminnan kehittämisestä, josta on osoitettuja tuloksia terveydenhuollon toimivuudelle ja potilaiden hoitamiselle. Laatupalkinnon merkitystä kuvaa se, että voittajien oivallukset leviävät nopeasti terveydenhuollossa myös muille erikoisaloille.

Lue myös

Laatutyöskentelyllä on monia muotoja. Joskus se alkaa siitä, että yksi työntekijä innostuu laatuajattelusta, kouluttautuu ja käynnistää kehittämisen. Parhaimmillaan innostus tarttuu koko työyhteisöön, jonka osaaminen tulee näin käyttöön laadun parantamisessa.

Laadun kehittämisessä on kaksi kulmakiveä: se, että koko yhteisö tuo osaamisensa kehittämiseen, ja näkemys, jonka mukaan työntekijöillä on parhaat edellytykset parantaa toimintaprosesseja. Monesti on nähty, että laadun kehittäminen parantaa potilasturvallisuuden ja hoidon tulosten lisäksi yhteishenkeä työpaikalla. Tällä voi olla henkilöstön uupumista, loppuun palamista ja kyynistymistä estäviä vaikutuksia (77 Berg D, Divakaran S, Stren R ym. Fostering meaning in residency to curb the epidemic of resident burnout: recommendations from four chief medical residents. Acad Med 2019;94:1675–8.,88 Tehranineshat B, Rakhshan M, Torabizadeh C ym. Compassionate care in healthcare systems: A systematic review. J Natl Med Assoc 2019;111:546–54.).

Parhaimmillaan laatutyöskentely johtaa entistä laadukkaampaan ja myötätuntoisempaan terveydenhuoltoon, jonka keskiössä on potilas. Laatujärjestelmät korostavat johtamisen merkitystä laadukkaiden toimintaprosessien ja vaikuttavien tulosten saamisessa. Laatutyöskentely onnistuu vain, kun sillä on johdon riittävä tuki.

Kirjoittajat
Helena Liira
LT, dosentti, terveyden edistämisen ylilääkäri
HUS, perusterveydenhuollon yksikköKlas Winell
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, laatukouluttaja
Conmedic
Sidonnaisuudet

Helena Liira Ei sidonnaisuuksia.

Klas Winell: Advisory Boardin jäsen (Sanofi, Pfizer), luentopalkkiot (Novo Nordisk, Bristol-Myers-Squibb, AstraZeneca), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Novo Nordisk), omistus (Conmedic).

Kirjallisuutta
1
Ikonen T, Welling M. Parempaa potilasturvallisuutta. Suom Lääkäril 2020;75:1211–7.
2
Jonsson PM. Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit. Hyödyntämismahdollisuudet, organisointi ja rahoitus Suomessa. Suom Lääkäril 2020;75:1218–23.
3
https://www.kvalitetsregistre.no/
4
Torppa K. Matkalla kohti Magneettisairaalaa – miksi ja miten? Duodecim 2018;164:221–3.
5
Heinänen T, Jokiniemi T. Lean-ajattelu terveydenhuollon johtamisessa. Suom Lääkäril 2020;75:1224–9.
6
Järvinen M. Sarkoomapotilaiden hoito potilaslähtöisemmäksi palvelumuotoilun avulla. Suom Lääkäril 2020;75:1238–40.
7
Berg D, Divakaran S, Stren R ym. Fostering meaning in residency to curb the epidemic of resident burnout: recommendations from four chief medical residents. Acad Med 2019;94:1675–8.
8
Tehranineshat B, Rakhshan M, Torabizadeh C ym. Compassionate care in healthcare systems: A systematic review. J Natl Med Assoc 2019;111:546–54.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.