1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Yksinäisyys – kansansairaus?
Tiede­pääkirjoitus 21/2017 vsk 72 s. 1337

Yksinäisyys – kansansairaus?

Kuvituskuva 1

Jussi Kauhanen

LT, MPH, kansanterveystieteen professori

Itä-Suomen yliopisto

Kukapa ei nauttisi siitä, kun saa välillä olla ihan yksin omissa oloissaan. Yksinäiset hetket ovat joillekin luovuuden lähde, toisille suorastaan henkireikä kiireisessä maailmassa. Mutta entä jos ihminen jää yksin tahtomattaan?

Joku saatetaan sysätä porukan ulkopuolelle koulussa, ystäväpiirissä tai työpaikalla. Yksin asuva vanhus voi unohtua kaikilta muilta paitsi kiireiseltä kotipalvelulta. Jos yksinäisyys jatkuu jatkumistaan, ihminen kokee kadottaneensa tien takaisin muiden pariin. Sellainen yksinäisyys ei merkitse vapautta ja iloista irtiottoa sosiaalisesta hälinästä, vaan kääntyy jäytävän tuskalliseksi kokemukseksi (11 Weiss RS. Loneliness: the experience of emotional and social isolation. Cambridge: MIT Press 1973.).

Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä.

Länsimaissa arviolta 20–40 % aikuisista tuntee yksinäisyyttä. Jopa 5 %:lla yksinäisyys on jatkuva tai pysyvä olotila. Suomessa tämä on siis kuusinumeroinen määrä ihmisiä, jotakuinkin saman verran kuin vähintään keskivaikeasta masennuksesta kärsiviä. Myytti synkkiä ajatuksia yksin hautovasta suomalaisesta elää vahvana, mutta yksinäisyys ei täällä ole juuri yleisempää kuin muualla. Koettu yksinäisyys näyttää aikasarjojen mukaan meillä jopa hieman vähentyneen 1990-luvun jälkeen (22 Saari J, toim. Yksinäisten Suomi. Helsinki: Gaudeamus 2016.). Joka tapauksessa yksinäisyys on iso ongelma.

Sosiaalisten kontaktien vähyys on vanhastaan tiedetty terveysriskiksi (33 Kaplan GA ym. Social connections and mortality from all causes and from cardiovascular disease: prospective evidence from eastern Finland. Am J Epidemiol 1988;128:370–80.). Uudemmat sosiaalisen neurotieteen tutkimukset viittaavat siihen, että erityisen vahingollista on äärimmäinen yksinäisyyden kokemus (44 Cacioppo JT ym. The neuroendocrinology of social isolation. Annu Rev Psychol 2015;66:733–67.). Tutkimuksissa yksinäisyys on yhdistetty moniin eri sairauksiin ja tiloihin. Mielenterveys- ja päihdeongelmien lisäksi näyttöä on muun muassa metabolisista häiriöistä, sydän- ja verisuonitaudeista sekä muistisairauksista (55 Kuiper JS ym. Social relationships and risk of dementia: a systematic review and meta-analysis of longitudinal cohort studies. Ageing Res Rev 2015;22:39–57.).

Yksinäisyyttä voi verrata janoon, nälkään ja kipuun. Ne ovat stressitiloja, jotka aktivoivat toimimaan. Jano pitää sammuttaa, täytyy etsiä syötävää, kipua on yritettävä lievittää, ihmisellä on ikävä toisen luo. Elimistöllä on tunnetusti käytössään fysiologisia mekanismeja, jotka auttavat lyhytkestoisen kriisin yli. Verenpaineen nousu sekä muutokset immuuni- ja stressihormonitasoissa ovat esimerkkejä. Laajassa Whitehall II -seurantatutkimuksessa yksinäisyyttä kokevilla todettiin voimakkaampia säätelyjärjestelmien stressireaktioita kuin muilla (66 Hackett RA, Hamer M, Endrighi R, Brydon L, Steptoe A. Loneliness and stress-related inflammatory and neuroendocrine responses in older men and women. Psychoneuroendocrinology 2012;37:1801–19.). Pitkään jatkuessaan tasapainottavat reaktiot muuttuvat haitallisiksi. Keskeinen elin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ovat tietysti aivot. Teoriassa siis keskushermosto on erityisen altis pitkittyneen yksinäisyyden aiheuttamille vaurioille, ja tästä on saatu eläinmalleista näyttöäkin (77 Hawkley LC, Cacioppo JT. Loneliness matters: a theoretical and empirical review of consequences and mechanisms. Ann Behav Med 2010;40:218–27.).

Lue myös

Aika ajoin median kohuotsikoista saa lukea kuinka "Yksinäisyys tappaa". Lukijaa neuvotaan "unohtamaan ylipaino ja tupakka, sillä yksinäisyys on vaarallisempaa". Nämä ovat melkoisia yksinkertaistuksia. Varsinkin ikääntyneiden yksinäisten ihmisten lisääntynyt kuolemanriski vaikuttaa kyllä todelliselta tuoreen epidemiologisen näytön perusteella (88 Tilvis RS ym. Suffering from loneliness indicates significant mortality risk of older people. J Aging Res 2011;534781. doi: 10.4061/2011/534781,99 Holwerda TJ ym. Increased risk of mortality associated with social isolation in older men: Only when feeling lonely? Results from the Amsterdam Study of the elderly (AMSTEL). Psychol Med 2012;42:843–53.,1010 Steptoe A ym. Social isolation, loneliness, and all-cause mortality in older men and women. Proc Natl Acad Sci U S A 2013;110:5797–801.). Yksinäisyyttä ei kuitenkaan pidä rinnastaa muihin tunnettuihin riskitekijöihin, kuten tupakointiin, vaikka se usein kulkeekin niiden kanssa käsi kädessä. Kyseessä on hyvin monisyinen ja haastava ongelmakimppu.

Voiko yksinäisyyttä sitten pitää sairautena? Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä. Lääkärillä voi silti olla iso rooli moniammatillisessa yhteistyössä silloin, kun potilaan elämää näyttävät leimaavan yksinäisyyden kokemukset. Jatkossa sopii toivoa, että maakuntien sote-vastaavat muistavat maan hiljaisia eli heitä, jotka katosivat muiden silmistä. Parhaimmillaan integroidut sote-palvelut voivat tarjota kelpo työkaluja yksinäisyyteen liittyviin ongelmiin.

Kirjoittajat
Jussi Kauhanen
LT, MPH, kansanterveystieteen professori
Itä-Suomen yliopisto
Kirjallisuutta
1
Weiss RS. Loneliness: the experience of emotional and social isolation. Cambridge: MIT Press 1973.
2
Saari J, toim. Yksinäisten Suomi. Helsinki: Gaudeamus 2016.
3
Kaplan GA ym. Social connections and mortality from all causes and from cardiovascular disease: prospective evidence from eastern Finland. Am J Epidemiol 1988;128:370–80.
4
Cacioppo JT ym. The neuroendocrinology of social isolation. Annu Rev Psychol 2015;66:733–67.
5
Kuiper JS ym. Social relationships and risk of dementia: a systematic review and meta-analysis of longitudinal cohort studies. Ageing Res Rev 2015;22:39–57.
6
Hackett RA, Hamer M, Endrighi R, Brydon L, Steptoe A. Loneliness and stress-related inflammatory and neuroendocrine responses in older men and women. Psychoneuroendocrinology 2012;37:1801–19.
7
Hawkley LC, Cacioppo JT. Loneliness matters: a theoretical and empirical review of consequences and mechanisms. Ann Behav Med 2010;40:218–27.
8
Tilvis RS ym. Suffering from loneliness indicates significant mortality risk of older people. J Aging Res 2011;534781. doi: 10.4061/2011/534781
9
Holwerda TJ ym. Increased risk of mortality associated with social isolation in older men: Only when feeling lonely? Results from the Amsterdam Study of the elderly (AMSTEL). Psychol Med 2012;42:843–53.
10
Steptoe A ym. Social isolation, loneliness, and all-cause mortality in older men and women. Proc Natl Acad Sci U S A 2013;110:5797–801.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.