1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 1.12.1993 Sepelvaltimotaudin suomalainen paradoksi
Pääkirjoitus 34/1993 vsk 48 s. 3329

1.12.1993 Sepelvaltimotaudin suomalainen paradoksi

Suomi on ollut johtavia maita sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Niinpä keski-ikäisen väestömme sepelvaltimotautikuolleisuus on parina viime vuosikymmenenä pienentynyt puoleen. Onko sepelvaltimotauti siis häviämässä maastamme? Valitettavasti ei ole. Suomalaiset miehet ovat edelleen kansainvälisten sepelvaltimokuolleisuustilastojen kärkipäässä, joskaan eivät enää ensimmäisellä sijalla.

Äskettäin saadut FINMONICA-sydäninfarktirekisterin seurantatulokset osoittavat, että sydäninfarktin ilmaantuvuus ei ole pienentynyt aivan yhtä paljon kuin kuolleisuus sepelvaltimotautiin. Toisin sanoen sydäninfarktikohtausten tappavuus saattaa olla vähenemässä. Syynä lienevät uudet sydäninfarktin hoitomuodot ja vanhojen vakiintuneiden hoitomuotojen tehostuminen. Tarkempaa tutkimustietoa näistä asioista saadaan lähivuosina mm. FINMONICA-tutkimuksen sydäninfarktirekisterin sydäninfarktin hoitoa käsittelevästä osatutkimuksesta.

Varsinainen paradoksi on kuitenkin se, että huolimatta sepelvaltimokuolleisuuden voimakkaasta pienenemisestä Suomen sairaaloissa hoidetaan tänä päivänä enemmän sydäninfarkteja kuin koskaan aikaisemmin. Tämä johtuu ensisijaisesti väestörakenteen muutoksesta; vanhimpien ikäryhmien osuuden suureneminen, kasvattaa luonnollisesti sydäninfarktitapausten määrää. Kohtaukset myös alkavat nykyään vanhemmalla iällä.

Merkille pantavaa on myös se, että sairaalahoidossa olleista sydäninfarktipotilaista suuri osa näyttää olevan naisia ja nimenomaan yli 65-vuotiaita naisia. Näin aikaisemmasta keski-ikäisten miesten taudista näyttää muodostuvan yhä enemmän iäkkäiden naisten tauti. Tarvitaankin uutta tutkimustietoa sydäninfarktin ilmaantuvuudesta ja kohtausten tappavuudesta vanhemmissa ikäryhmissä ja naisilla. Lisäksi olisi selvitettävä, miten sepelvaltimotautia voidaan ehkäistä vanhemmalla iällä. Sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden suhteellinen ja absoluuttinen merkitys saattaa iäkkäillä ihmisillä olla erilainen kuin keski-ikäisillä.

Sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri tarjoaa yhden mahdollisuuden taudin ilmaantuvuuden seurantaan. FINMONICA-tutkimuksen yhteydessä tehdyt vertailevat analyysit osoittavat kuitenkin, että rekisteri kattaa tähän tarvittavat tiedot vain osittain, "varmojen sydäninfarktien" osalta. "Mahdollisten sydäninfarktien" identifiointi ei näytä sen perusteella onnistuvan kovinkaan hyvin. Kuitenkin noin puolet sydäninfarktitapauksista kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Sydäninfarktin kliininen kuva näyttää myös olevan muuttumassa siten, että varmojen sydäninfarktien osuus vähenee ja mahdollisten infarktien osuus lisääntyy. Koska poistoilmoitusrekisteri ei kerro, mihin löydöksiin siihen kirjatut diagnoosit perustuvat, diagnoosien varmuusaste jää osin epäselväksi ja taudin kehityssuuntien tarkastelu on sen avulla vaikeaa.

Sepelvaltimotauti on edelleen yksi tärkeimmistä suomalaisten kansantaudeista. FINMONICA-tutkijaryhmä on kymmenen viime vuoden aikana kehittänyt toimivat menetelmät sen tärkeimpien indikaattoreiden, ilmaantuvuuden ja tappavuuden seuraamiseksi. FINMONICA-tutkimuksen seurantajakso päättyi vuoden 1992 lopussa, ja saatuja kokemuksia voitaisiin nyt soveltaa sepelvaltimotautitilanteen seuraamiseen, tarkoituksenmukaisen hoidon suuntaamiseen sekä uuden tutkimustiedon hankkimiseen ehkäisyn ja hoidon tehokkuudesta. Ongelmallista on kuitenkin se, ettei tällaista seurantaa ole varsinaisesti annettu minkään tutkimuslaitoksen tehtäväksi eikä siihen ole suunnattu tarvittavia resursseja. Toisaalta sairaalat käyttävät huomattavan määrän resursseja mm. poistoilmoitusrekisterin ylläpitämiseen, vaikka tähän kirjatut tiedot eivät ole riittäviä vakavien sepelvaltimotautikohtausten kehityssuuntien mittaamiseen.

Yksi sepelvaltimotautitilanteen paradoksi onkin, että vaikka tauti on erittäin yleinen ja sen merkitys keskeinen koko kansanterveydellemme, sen seurannan järjestäminen on jäänyt ensisijaisesti yksittäisten tutkijoiden mielenkiinnon varaan. Tämän puutteen korjaamiseen on nyt paremmat edellytykset kuin koskaan aiemmin.

Kirjoittajat
Jaakko Tuomilehto Kalevi Pyörälä

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Asiakkaat, potilaat ja pelisäännöt

Hämmentyneenä olen seurannut presidentti Trumpin koronan hoitotoimia, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Ajassa
Korona vaikutti lasten rokotuksiin

Pikkulasten rokotuksia annettiin keväällä vähemmän kuin viime vuonna.

Tieteessä
Vaihdevuosioireiden erotusdiagnostiikka

Tärkeimmät erotusdiagnostiikassa huomioitavat sairaudet ovat uniapnea ja kilpirauhasen toimintahäiriö.

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.