1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 1.4.1992 Sairaalalääkärien lisätyöstä solmittu virkaehtosopimus
Pääkirjoitus 10/1992 vsk 47 s. 908

1.4.1992 Sairaalalääkärien lisätyöstä solmittu virkaehtosopimus

Solmittaessa virkaehtosopimusta 1.3.1990- 29.2.1992 väliselle ajalle asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotukset sairaalalääkärien sairaalassa suorittaman lisätyön korvausperusteista. Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteinen työryhmä sai työnsä päätökseen helmikuussa 1992.

Työryhmä ehdotti sairaalalääkäreille suoriteperusteista, toimenpidekohtaista lisätyökorvausjärjestelmää, jossa korvauksen suuruus riippuisi tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden vaativuudesta sekä niiden suorittamiseen keskimäärin käytettävästä ajasta.

Työryhmän ehdotusten perusteella tehtiin kokeiluvirkaehtosopimus, jonka Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.2.1992 ja KT:n hallitus 10.3.1992. Lopullisen siunauksen kokeiluvirkaehtosopimus tulee saamaan KT:n valtuuskunnan kokouksessa 7.4.1992.

Perusteena lisätyötä koskevalle virkaehtosopimukselle oli tosiasia, että kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevilla sairaalalääkäreillä ei ole ollut lainkaan lisätyöjärjestelmää, jonka mukaan voitaisiin korvata säännöllisen työajan ulkopuolella muuna kuin päivystävänä lääkärinä tehty kliininen työ. Lisäksi järjestelmä on nähty tarpeelliseksi erikoissairaanhoidon palvelujen tarjonnan ja saatavuuden lisäämiseksi sekä toimintojen tehostamiseksi. Järjestelmän luomista on kiirehditty myös vuoden 1993 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen ja siihen liittyvän kuntien ja kuntainliittojen välisen korvaus- ja maksupolitiikan uudistumisen takia.

Järjestelmää luotaessa pyrittiin siihen, että eri erikoisalat tulisivat samanarvoiseen asemaan. Tämän toteuttamiseksi laadittiin vaativuusluokitus, joka perustuu siihen, että erikoislääkärin suorittamille tavanomaisille tutkimus- ja hoitotoimenpiteille määriteltiin pistearvot, jotka pohjautuvat tehtävän vaativuuteen ja siihen käytettyyn aikaan. Pohjana tässä työssä käytettiin eräitä kotimaisia ja erityisesti ulkomaisia luokituksia sekä selvityksiä ja tutkimuksia suomalaisista sairaaloista.

Varsinainen virkaehtosopimus laadittiin siten, että edellä mainitulle luokituksenmukaiselle pistearvolle annettiin hinta, jonka puitteissa on paikallista harkintaa sekä alas- että ylöspäin. Lisäksi sopimukseen sisältyy tiettyjä korottavia ja alentavia elementtejä riippuen esimerkiksi siitä, järjestetäänkö toiminta operatiivisilla aloilla ns. lyhytjälkihoitoisena päiväkirurgiana tai suorittaako tutkimus- tai hoitotoimenpiteet joku muu kuin erikoislääkäri.

Solmittu virkaehtosopimus on kokeilusopimus, minkä vuoksi sen käyttö edellyttää paikallista suunnitelmaa ja sopimista sekä sopijaosapuolten hyväksyntää. Sopimuksen soveltamisen keskitetty hyväksyntä on välttämätöntä valtionosuuden saamiseksi.

Virkaehtosopimus edellyttää, että lisätyö on sairaalalääkärille vapaaehtoista ja perustuu hänen ja työnantajansa väliseen suunnitelmaan ja sopimukseen. Näin ollen virkaehtosopimuksen perusteella ei ketään voida velvoittaa lisätyön tekemiseen vastoin tahtoaan.

Lue myös

Solmittu sopimus on kaksivuotinen kokeilusopimus ja nähtäväksi jää, miten laajasti se tullaan ottamaan käyttöön. Sopimus on rakennettu kuitenkin periaatteiltaan vapaisiin markkinavoimiin sopivaksi ja näin ollen sen käyttö tulee osoittamaan sopimuksen soveltuvuuden laajempaan käyttöön. Mikäli sopimuksia ei synny tai toiminnoissa ilmenee ongelmia tai suorastaan vääristymiä, voidaan sitä muuttaa jo kokeilusopimuskauden aikana.

Sopimuksen liitteenä olevat toimenpideluokitukset saattavat muodostaa hyvän pohjan, mikäli vanhentuneita erikoismaksuluokan toimenpideluetteloita päästään lähiaikoina uudistamaan. Lääkäriliitto on varautunut tähän ja tätä työtä tehdään erillisessä työryhmässä, joka tulee kuulemaan eri erikoisalojen edustajia työnsä kuluessa.

Sairaalalääkärien lisätyöjärjestelmä on uusi ja aika näyttää sen toimivuuden sekä sen sisältämien periaatteiden soveltuvuuden mahdollisesti myös muuhun käyttöön. Sairaaloille ja lääkäreille on laadittu ratkaisumalli lisätoimintojen järjestämiseen ja toiminnan tehostamiseen. Pallo on kentällä.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Viiden kysymyksen taktiikalla

Ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa voi hillitä ­pysähtymällä hetkeksi ennen päätöksentekoa.

Tieteessä
Juoksu antaa virtaa väittelijälle

– Juoksu antaa enemmän kuin ottaa, toteaa Sami Saku.

Tieteessä
Voiko korvatulehduksia estää ihmisen omalla bakteerilla?

Oulun yliopistossa tutkitaan, voiko lasten korvatulehduksia estää elimistön omalla bakteerilla.

Pääkirjoitus
Terveiden hoitamisen vaarat

Perusteettomien lääketieteellisten tutkimusten markkinointia on rajoitettava.

Työssä
Selittää ­vai ennustaa?

Selitysmalleja ei juuri pohdita tai esitetä, toteaa Aleksi Reito.