1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 1.5.1992 Lääkärien koulutusmäärät arvioitava pikaisesti uudelleen
Pääkirjoitus 13/1992 vsk 47 s. 1214

1.5.1992 Lääkärien koulutusmäärät arvioitava pikaisesti uudelleen

Lääkärien koulutusmääristä keskusteltiin vilkkaasti 1980-luvun alussa. Laskentaryhmä II luovutti muistionsa 1983 ennustaen lääkärikoulutuksessa ajauduttavan liikatuotantoon 1988. Vaikka laskentaryhmän arvioita moitittiin vielä muutama vuosi sitten täysin metsään menneiksi, ovat laskelmat pitäneet inhottavan tarkasti paikkansa. Olemme selvässä liikatuotantotilanteessa tosin kolmea vuotta ennustettua myöhemmin.

Laskentaryhmä arvioi lääkärikoulutuksen tuotoksen tarkasti oikein. Sen sijaan lääkärityövoiman kysynnän suhteen erehdyttiin kahdessa kohdassa. Orientoivan vaiheen käyttöönottaminen ja uusien virkojen perustaminen 1984-85 imaisi yhden lääkärikoulutusikäluokan ja siirsi siten epätasapainonhetkeä vuotta myöhemmäksi. Lisäksi 80-luvun loppuvuosien kiivas taloudellinen kasvu lisäsi lääkärityövoiman kysyntää kaikeksi yllätykseksi nimenomaan julkisen sektorin puolella, jossa viisivuotissuunnitelmat eivät pitäneet kutiaan. Myös yksityinen sektori kasvoi ennakoitua enemmän. Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana on tilanne kuitenkin olennaisesti muuttunut.

Lääkäriliitto esitti laskentaryhmän työskentelyn aikana lääkärien koulutusmäärien pudottamista 500:sta 350:een vuodessa. Jälkeenpäin katsoen tuo esitys on ollut täysin oikea. Lääkärien koulutusmääriä pudotettiin hieman 80-luvun puolivälissä, alimmillaan noin 490:een. "Terveyskeskuslääkäripulan" varjolla koulutusmääriä taas nostettiin, käytännössä noin 550:een. Tällä yritettiin lisätä lääkärien hakeutumista terveyskeskuksiin, vaikka niissä ongelma koko ajan oli kuitenkin lääkärintyön järjestämisessä eikä lääkärimäärissä. Kun terveyskeskuslääkärien palkkaustasoa nostettiin ja siirryttiin ns. omalääkärijärjestelmään, katosi pula muutamassa vuodessa. Eivätkä koulutusmäärien muutokset tähän ehtineet vaikuttaa mitenkään.

Lääkäriliiton tuoreiden laskelmien mukaan lääkärien liikatuotanto on selvä seuraavien 20 vuoden aikana. Mikäli lääkärityövoiman kysynnän arvioidaan kasvavan yhden prosentin vuodessa, on meillä vuonna 2000 noin 1 800 lääkäriä enemmän kuin on työtilaisuuksia. Tämän hetken tilanteen mukaan arviot pitäisi tehdä vielä pienemmän kysynnän kasvun mukaan; nollakasvun vaihtoehdossa ylimäärä olisi 3 100 lääkäriä. Vaikka sijaisten käytön määrä kaksinkertaistuisi nykyisestä tasostaan ja kasvuvaihtoehto toteutuisi, olisi meillä edelleen 1 000 lääkäriä ylimäärin ja tähän tilanteeseen emme enää pysty vaikuttamaan millään koulutusmäärien muutoksilla.

Jos lääkärien koulutusmäärät pudotettaisiin nyt 350:een vuodessa, olisimme liikatuotantotilanteessa vielä vuonna 2010. Kasvuvaihtoehdon mukaan tasapaino olisi lähellä, mutta nollakasvun mukaan maassa olisi edelleen 3 500 lääkärin ylimäärä.

Lue myös

On todella valitettavaa, että viranomaisten laskelmat ovat edelleen aivan ala-arvoisia. Sosiaali- ja terveyshallitus on vuosittain tehnyt terveydenhuollon työvoiman vajausselvityksiä perusteilla, jotka muun muassa Lääkäriliitto on osoittanut jo vuosien ajan täysin kestämättömiksi. Näiden laskelmien virheellisyys on myönnetty myös viranomaisten taholla, mutta silti niiden laatimiseen ei ole saatu muutoksia. Kuvaavaa tilanteelle on, että kuukausi sitten julkistettiin uusin viime lokakuussa tehty vajausselvitys, jonka mukaan lääkärityövoiman vajaus maassa on 1 730 lääkäriä. Samaan aikaan lääkäreitä on julkityöttöminä ja työttömyyskorvauksia hakevina noin 100 ja vajaatyöllisyys huomioon ot-taen työttömien lukumäärä lähentelee 300:a. Tämä osoittaa viranomaisten laskelmien onttouden. Vanhan sanonnan mukaan noille sosiaali- ja terveyshallituksen laskelmille nauravat jo naurismaan aidatkin. Silti ne edustavat maamme virallista tietoa ja Suomen tilannetta kansainvälisissä tilastoissa.

Kaikkiaan tilanne vaatii kiihkotonta ja yhteistyössä tehtävää selvitystä ja konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Työttömyys kohdistuu koko voimallaan nuoriin, vastavalmistuneisiin lääkäreihin. Laman vuoksi on sijaisten käytöstä paljolti luovuttu ja nuorten lääkärien laillistuminen viivästyy eivätkä he pääse aloittamaan erikoistumiskoulutustaan. Euroopan avautuminen voi ehkä jonkun verran tilannetta helpottaa, mutta ei se peruskuviota muuksi muuta. Huomattava liikakoulutus ei ole varmasti järkevää miltään taholta asiaa katsottaessa. Lääkäriliitto on omalta osaltaan valmis avoimeen jatkoselvittelyyn. Toivottavasti tätä tahtoa löytyy myös muualta.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona ei näytä vaikuttavan kandien kesätöihin

Simo Nuuttilan mukaan on huolestuttavaa, että viime kesänä kesätöitä peruutettiin lyhyellä varoitusajalla.

Ajassa
Kesätyö lähenee

Rebecca Suomi menee kesätöihin Seinäjoen keskus­sairaalan yhteispäivystykseen.

Liitossa
Muista nämä kesätöissä

Muistilistan ovat koonneet Lääkäriliitto ja Medisiinariliitto.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Ajassa
Saila Suominen valmistuu lääkäriksi 53-vuotiaana

Kevään työt OYS:n lastenpsykiatrialla ­vaihtuvat ensi syksynä terveyskeskuslääkärin tehtäviin Kokkolassa.

Ajassa
”Kaikki saatiin kuitenkin suoritettua”

Opetuksen varadekaani Eriika Savontaus ja toista vuotta lääkäriksi opiskeleva Ronja Vaarama Turun yliopistosta keskustelivat korona-ajan opinnoista.