1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 10.1.1992 Kotimaiset julkaisut - verraton opetusmeriitti
Pääkirjoitus 1-2/1992 vsk 47 s. 8

10.1.1992 Kotimaiset julkaisut - verraton opetusmeriitti

Uusi laki ja asetus korkeakoulujen professorin ja apulaisprofessorin virkojen täyttämisestä astuu voimaan vuoden 1992 alussa. Uutta on virantäytön ja valitusmenettelyjen olennainen keventäminen nykyiseen aikaa vievään ja byrokraattiseen käytäntöön verrattuna. Pari vuotta vanha asetus kelpoisuusvaatimuksista jää edelleen voimaan. Tieteellinen pätevyys, opetustaito ja tarpeellinen käytännön perehtyminen viran alaan ovat edelleen virkaan kelpoisuuden ehtoina.

Opetustaitoon kuuluu opetustyössä saavutettu käytännön kokemus, pedagoginen koulutus ja taito tuottaa korkeakoulutasoista oppimateriaalia. Opetusnäytteiden pakollisuudesta ollaan luopumassa, joskin korkeakoulu voi itse päättää haluaako se kuulla hakijoiden koeluentoja. Käytännön opetuskokemuksen määrää - joskaan ei laatua - voidaan arvioida laskemalla virkavuodet opetustehtävissä, ja pedagogista koulutusta voidaan mitata oppiarvoilla ja suoritetuilla kursseilla. Taito tuottaa korkeakoulutasoista oppimateriaalia omalta alalta voidaan määrän lisäksi arvioida myös laadullisesti.

Suomen Lääkärilehdessä, Finska Läkärsällskapets Handlingar -lehdessä, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa ja miksei myös muissa alan kotimaisissa laajalle leviävissä sarjoissa julkaistut kirjoitukset tavoittavat ainakin teoriassa kaikki lääkärit ja suurimman osan lääketieteen opiskelijoista. Niiden tarjoama koulutus on siis tuoreuden lisäksi myös kaikkein kattavinta lääketieteellistä koulutusta mitä Suomessa voidaan antaa. Laadullisesti julkaistut kirjoitukset ovat jopa oppikirjoja parempia, koska suuri osa käsikirjoituksista käy läpi esitarkastuksen. Julkaistut suomenkieliset katsaukset ja artikkelit, silloin kun ne eivät ole tieteellisiä alkuperäistutkimuksia, voidaan siis hyvällä syyllä laskea kuuluvaksi korkeakoulutasoiseksi oppimateriaaliksi ja ottaa näin huomioon opetustaitoa arvioitaessa.

Kotimaisten julkaisusarjojen hyvinvoinnin ja tason kannalta käsikirjoitusten tarjonnan tulee olla riittävä. Juuri siksi niihin kirjoittaminen tulee kokea tärkeäksi. Kyky kirjoittaa ei yleensä ole este, vaan "ryhtymisen" vaiva tai ajan puute. On luonnollista, että vaivaa nähneet kirjoittajat tulee palkita. Palkinnoksi riittää joillekin hyvä mieli, mutta opetustaidollinen meriitti saattaisi olla kipinä kirjoittamiseen paljon useammalle. Tällä palkitsemisella ei saada vain kotimaisten julkaisusarjojen tasoa nostetuksi, vaan samalla nostetaan suomalaisten lääkärien koulutuksen ja jatkokoulutuksen tasoa.

Lue myös

Nyt lähes yksinomaan arvioitavan tieteellisen pätevyyden lisäksi tulisi opetustaidolle antaa valintaprosessissa entistä enemmän arvoa. Jo virkaan valitun professorin ja apulaisprofessorin opetustaidon parantaminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Siksi ainoa mahdollisuutemme opetuksen tason parantamiseen yliopistoissa on korostaa opetustaidon osuutta professorien ja apulaisprofessorien valinnassa. Sen lisäksi, että hakijat osoittavat 20 parasta tieteellistä julkaisuaan, tulisi heidän osoittaa myös taitonsa yliopiston opettajaksi. Tiedekunnat voivat perustaa opetustaidon arviointia varten oman, vihkiytyneistä asiantuntijoista kootun työryhmän samaan tapaan kuin väitöskirjoja, dosenttuureja ja erikoislääkäritutkintojakin varten.

Juuri nyt professorien ja apulaisprofessorien valintaprosessin muuttuessa on otollinen aika korostaa opetustaidon merkitystä valintakriteerinä. Opetustaitoon panostaminen tulee koitumaan koko suomalaisen lääkärikoulutuksen hyväksi.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.