1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 10.1.1992 Lääkärityöttömyys lähivuosien realiteetti
Pääkirjoitus 1-2/1992 vsk 47 s. 6

10.1.1992 Lääkärityöttömyys lähivuosien realiteetti

Maamme lääkärikoulutus lisääntyi tuntuvasti vuonna 1972 koulutuksen alettua kahdessa uudessa tiedekunnassa eli Kuopiossa ja Tampereella. Jo 1960-luvulla lääkärien koulutusta oli pyritty lisäämään mahdollistamalla ulkomailla koulutusta saaneiden lainajärjestelyt. Koulustusmäärien lisäämisen taustalla oli samoihin aikoihin säädetty kansanterveyslaki ja poliittinen yksimielisyys perusterveydenhuollon voimakkaasta kehittämisestä. Kansalaisten terveyspalvelujen saanti on kiistattomasti parantunut kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.

Lääkärikoulutukseen otettiin 1970-luvulla vuosittain yli 600 opiskelijaa. Ammattijärjestö ja viranomaiset selvittivät lääkärien sijoittumista työmarkkinoille useampaan otteeseen 1980-luvulla. Vaikka sekä yhteisiin selvityksiin että viranomaisten tekemiin kartoituksiin liittyi jonkinasteista erimielisyyttä, koulutukseen sisäänotettavien määrä vähentyi niiden perusteella noin sadalla vuodessa vuosikymmenen loppupuolella. Lääkärien työllisyystilanne ei näyttänyt laskennallisesti kovin heikolta, sillä terveydenhuollon vuosittainen 10-15 %:n kasvuvauhti näytti aina vuosikymmenen vaihteeseen saakka mahdollistavan kohtuullisen sijoittumisen työmarkkinoille.

Työllisyystilanne on muuttunut nopeasti huonommaksi maamme heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi. Syksyn 1991 aikana yhä enemmän työttömiä lääkäreitä on hakeutunut työttömyystuen piiriin. Vuodenvaihteeseen mennessä rikkoutunee sadan työttömyysavustusta saaneen raja. Viime vuoden suunnitelmat mahdollistivat vain 84 lääkärinviran perustamisen julkiseen terveydenhuoltoon. Näitäkään on tuskin kaikkia perustettu. Voi olettaa, että tälle vuodelle suunnitelluista 105 virasta ei perusteta kuin osa. Jo perustettujakaan lääkärinvirkoja ei ole täytetty ja sijaistyövoiman käyttöä on rajoitettu kovalla kädellä. Työtilaisuuksia on vähennetty myös työterveyshuollossa ja valtionsektorilla. Yksityissektorilla on niin ikään taloudellisia vaikeuksia, joiden takia se ei työllistä yhtä paljon lääkäreitä kuin aikaisemmin.

Kotimaan yliopistoista valmistuu edelleen noin 500 lääkäriä vuodessa usean lähivuoden ajan. Eläkkeelle siirtyy noin sata lääkäriä vuodessa, 1970-luvulla peruskoulutetut "suuret lääkäri-ikäluokat" ovat nyt parhaassa työiässään. Uutena asiana lääkärien työllistymiseen vaikuttavat myös ulkomaiset lääkärit, joita tällä hetkellä toimii maassamme noin 400. ETA/EY-ratkaisujen myötä heidän määränsä lisääntynee lähivuosina entisestään.

Lääkärien lisääntyvät työnsaantivaikeudet ja suoranainen työttömyys ovat tämän hetken realiteetteja. Viimeisten tietojen mukaan vastavalmistuneilta opiskelijakursseilta siirtyy suoraan työelämään vain yksittäisiä lääkäreitä. Lamakautta pidetään yleisesti ohimenevänä, pahimmillaankin muutaman vuoden kestävänä kautena. Taloudellisen laman lievittyminen ei välttämättä kuitenkaan korjaa tilannetta.

Lue myös

Nyt lähes 20 vuotta yhtäjaksoisena jatkunut niin sosiaali- kuin terveydenhuollonkin henkilöstön nopea lisääminen on tullut maassamme lakipisteeseensä. Suunnittelun ja kehittämistyön painopiste on lähivuosina toimintojen sisältöjen uudelleenarvioinnissa ja -järjestelyssä kaikkine siihen liittyvine vaikeuksineen ja muutosvastarintoineen, ei uuden tai muuttuneen toiminnan käynnistämisessä varaamalla yksioikoisesti uusia vakansseja seuraavaan talousarvioon. Tulosjohtamiseen siirtyminen merkitsee tässä mielessä syvällekäyvää muutosta julkiseen hallintokäytäntöön.

Terveydenhuoltoa ei voida suunnitella lähtien lääkärien tai minkään muun ammattiryhmän työllistämistarpeista. Yhtä selvää on, että työtön lääkäri on yhteiskunnan hukkainvestointi. Lääkärien koulutus on mitoitettava todellisen työvoimatarpeen mukaisesti. Tämä edellyttää tällä hetkellä koulutusmäärien olennaista vähentämistä.

Koulutusmäärien vähentäminen vaikuttaa vasta kuuden vuoden viipeen jälkeen. Väliaikana on pyrittävä varmistamaan, ettei lääkärien jatkokoulutuksessa tapahdu olennaista rakenteellista vääristymistä. Apulaislääkärien virat ovat määräaikaisia, ja apulaislääkärit helpoiten laman aikana pelinappuloiksi joutuva, määrältään merkittävä ryhmä.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.