1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 10.4.1992 Elintensiirrot ovat kalliita, mutta kannattavia
Pääkirjoitus 11/1992 vsk 47 s. 1022

10.4.1992 Elintensiirrot ovat kalliita, mutta kannattavia

Lääketieteen kehittyessä on yhä useampiin, aikaisemmin toivottomiin tauteihin kehitetty hyviä hoitomenetelmiä, jotka kuitenkin vaativat usein runsaasti voimavaroja ja ovat kalliita. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita elinten- siirrot, jotka kehittyivät 1980-luvulla nopeasti. Tulokset paranivat lähinnä immunosuppressiivisen hoidon kehittymisen ansiosta, ja hoidon piiriin voitiin ottaa uusia, aikaisemmin toivottomia tautitiloja ja potilaita. Elintensiirtoja on usein kritisoitu siitä, että ne ovat kalliita ja hyödyttävät vain suhteellisen harvoja. Kalliita ne ovatkin, mutta niiden kustannus-hyötysuhdetta on tarkasteltava vertaamalla kustannuksia vaihtoehtoisten hoitojen hintaan. Aivan tarkkoja vertailuja on ainakin toistaiseksi mahdotonta meillä tehdä, koska sairaaloiden kustannuslaskenta on vielä varsin kehittymätöntä.

Parhaiten kustannuksia ja hyötyjä voi arvioida munuaisensiirtojen osalta. Vaihtoehtoinen hoitomuoto on krooninen dialyysi, joko hemodialyysi (HD) tai jatkuva omatoiminen peritoneaalidialyysi (CAPD). Parhaiten tiedossa ovat sairaalassa annettavan hemodialyysihoidon kustannukset. Yhden hoidon hinta on nykyään 2 000 markkaa; vuodessa noin 300 000 mk potilasta kohti. CAPD ja omatoiminen HD ovat halvempia, mutta niiden kustannuksista ei ole tarkkaa tietoa. Dialyysihoito on kaikkien siihen sopivien ja sitä tarvitsevien saatavilla maassamme.

Nykyisten maksuperusteiden mukaan munuaisensiirto kuuluu sosiaali- ja terveyshallituksen erityistasoluokkaan II-3. Toiminta on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan, ja siirtoja tehdään Kirurgisessa sairaalassa ja Lastenklinikalla. Keskeisen tärkeä jälkihoito on hajautettu niin, että leikkauksen ja välittömän postoperatiivisen hoidon jälkeen siitä huolehtivat ne keskussairaaloiden nefrologit ja sisätautilääkärit, jotka ovat hoitaneet potilaita jo ennen munuaisensiirtoa .

Kirurgisen sairaalan sairaalakohtainen hoitopäivän hinta on nykyään 3 000 mk. Keskimääräinen hoitoaika näillä potilailla on 21 vuorokautta, joten munuaisensiirrosta laskutetaan keskimäärin 189 000 mk/potilas. Tämä on siis munuaisensiirron laskennallinen hinta Suomessa. Se ei suinkaan kerro koko totuutta, mutta sattuu olemaan aika tarkoin samaa luokkaa kuin ulkomailla tehdyt tarkemmat arviot. Jälkihoidon kustannukset muodostuvat hylkimistä estävästä ja muusta lääkehoidosta ja kontrollikäynneistä sairaalassa tai poliklinikalla. Kun menot, mukaan lukien leikkaus ja välitön postoperatiivinen hoito tasoitetaan viidelle vuodelle, voidaan kustannuksiksi arvioida 65 000 mk vuotta ja potilasta kohden, siis 325 000 mk viidessä vuodessa. Nykyistä immunosuppressiota käytettäessä 75 % potilaista elää toimivan siirrännäisen kanssa viiden vuoden kuluttua leikkauksesta. Mikäli samoja potilaita olisi hoidettu saman ajan sairaalahemodialyysillä, olisivat sadan potilaan "kustannukset" olleet noin 150 miljoonaa markkaa. Munuaisensiirron läpikäyneitten potilaitten osalta kustannukset olisivat 30 miljoonan markan luokkaa. Näiden arvioiden mukaan säästetään munuaisensiirroilla Suomessa hyvin paljon, tehdäänhän niitä vuosittain 130-150.

Laskelmat ovat vielä ylimalkaisia, mutta kuvaavat hoitomuotojen keskinäistä suhdetta. Kustannus-hyötysuhdetta arvioitaessa on myös otettava huomioon elämän laatu kummassakin hoitomuodossa. Dialyysihoito on kaikissa muodoissaan potilasta varsin sitovaa; munuaisensiirron läpikäynyt potilas tosin joutuu jatkuvasti käyttämään immunosuppressiivisia lääkkeitä, muttä nykyään niiden sivuvaikutukset ovat niin vähäisiä, että potilas voi elää aivan normaalia elämää. Useat myös palaavat munuaisensiirron jälkeen työelämään. Munuaisensiirtopotilaiden keski-ikä on meillä n. 40 vuotta, joukossa sekä lapsia että aivan nuoria aikuisia.

Lue myös

Kroonisessa dialyysihoidossa on noin 600 potilasta. Heistä parisen sataa odottaa munuaisensiirtoa, muilla on jokin vasta-aihe leikkaukselle. Olisikin erittäin tärkeää, että munuaisensiirron indikaatioita voitaisiin laajentaa niin, että uusia potilasryhmiä voitaisiin ottaa hoidon piiriin ja näin säästää terveydenhuollon kustannuksissa. Edellytyksenä on parempien ja turvallisempien hylkimistä estävien lääkkeiden kehittäminen. Niitä onkin tulossa, mutta käyttöönotto edellyttää vielä laajaa kliinistä tutkimustoimintaa, johon kannattaa voimavaroja sijoittaa ja johon meillä toiminnan keskittämisen vuoksi on erinomaiset olosuhteet. Toinen edellytys toiminnan laajentamiselle on siirrännäisten saannin parantuminen. Nykyisin munuaisensiirtoa odottavien määrä ei kasva, kuten useimmissa muissa maissa. Mikäli indikaatioita voitaisiin laajentaa, kasvaa siirrännäisten tarve. Suomessa pyritäänkin jatkuvalla koulutus- ja tiedotustoiminnalla siihen, että kaikki potentiaaliset elinten luovuttajat todettaisiin ja elimet saataisiin käyttöön. Kiitettävänä esimerkkinä tästä on Suomen Lääkäriliiton kehittämä luovutus-testamenttikortti, joka esitellään lehden tässä numerossa.

Kannattavuusarviot muiden elintensiirtojen osalta ovat jonkin verran hankalammat. Sydämen-, keuhkon- tai maksansiirtoa tarvitsevalle potilaalle ei ole dialyysihoidon kaltaista hoitovaihtoehtoa. Näiden potilaiden odotettavissa oleva elinaika ilman elimen siirtoa on vain muutamia kuukausia, ja potilaat ovat pääosin nuoria aikuisia tai lapsia. Tulokset ovat suunnilleen yhtä hyvät kuin munuaisensiirrossa, joten kokeiluvaihe on jo ohitettu. Näiden potilaiden viimeisten kuukausien hoito ilman elimen siirtoa on usein kallista tehohoitoa, joka eräiden ulkomaisten arvioiden mukaan maksaa enemmän kuin elimensiirto.

Elintensiirrot ovat kalliita hoitomuotoja, mutta toisaalta hyvin kannattavia, sillä tulokset ovat hyvät, ja ne tulevat halvemmiksi kuin vaihtoehtoiset hoidot.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.