1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 10.4.1992 Kliinisen virologian tutkimusmenetelmät täsmentyvät
Pääkirjoitus 11/1992 vsk 47 s. 1025

10.4.1992 Kliinisen virologian tutkimusmenetelmät täsmentyvät

Kliininen virologia on nykyisin oleellinen osa lääketieteellistä diagnostiikkaa. Monet pelätyt taudit on saatu hallintaan, kun niiden syy on löytynyt johdonmukaisella virologisella tutkimuksella. Virustaudit tuovat koko ajan myös uusia haasteita. Siksi virologian tutkimusmenetelmien kehittyminen on tärkeää, ja uusia mahdollisuuksia onkin näköpiirissä.

Virusdiagnostiikan yksi suuri ongelma on ollut hitaus. Siihen on saatu parannusta monin tavoin. Virusspesifiset IgM-testit, erilaiset nukleiinihappohybridisaatiotestit ja antigeenin osoitusmenetelmät sekä IgG-vasta-aineiden sitoutumiseen perustuvat aviditeettitestit ovat laajassa käytössä. Spesifisen IgG:n ja IgA:n mittaamiseen perustuvat EIA-tutkimukset ovat myös parantaneet niin tulosten luotettavuutta kuin diagnostiikan nopeuttakin. Esimerkkejä entistä nopeammista virologisista diagnosointimenetelmistä ovat Puumala-viruksen vasta-ainemääritykset immunofluoresenssi- ja aviditeettitestein, klamydioiden suora osoittaminen immunofluoresenssi- ja EIA-testein, mykoplasman RNA-testi, HHV-6:n ja parvoviruksen IgM-testit sekä HIV-tartunnan varmistamisen testivalikoima.

Nopean virusdiagnostiikan ansiosta päästään nopeasti spesifiseen hoitoon, turhat antibioottihoidot vähenevät, samoin turhat tutkimukset. Myös potilaan sairaalahoitoa voidaan lyhentää, kun sairauden syy ja hoito ovat selvillä.

Molekyylibiologian kehityksen myötä etenee myös kliininen virologia. Polymeraasiketjureaktio (polymerase chain reaction, PCR) lienee tätä nykyä tavallisin aihe, kun puhutaan uusista tutkimuksista. Sen käyttömahdollisuuksista arkipäivän dia-gnostiikassa on jo saatu todisteita. Neurovirologian alalla mahdollisuudet ovat ehkä lupaavimmat. Herpesenkefaliitin diagnoosi voidaan saada jo sairastumista seuraavana päivänä osoittamalla likvorista Herpes simplex -viruksen nukleiinihapon monistunut osa. Diagnosointi voi onnistua vielä niinkin myöhään kuin kolmen viikon kuluttua sairastumisesta. Lähivuosina on todennäköisesti tarjolla PCR-tutkimus monien enkefaliittien diagnosointiin.

Keskushermostotautien diagnostiikka on tärkeä kliinisen virologian ala, koska valtaosa aivotulehduksista, samoin kuin aivokalvojen ja selkäytimen tulehduksista on virusten aiheuttamia. Kuitenkin ainoa luotettava menetelmä, ainakin herpesvirusdiagnostiikassa, on ollut mikrobin osoittaminen aivokudoksesta tai likvorista. Viruksen osoittaminen nielusta tai ulosteesta, samoin kuin seerumin vasta-aineiden mittaaminen, ovat hyviä keinoja infektion osoittamiseksi, mutta ne eivät kerro infektion syy-yhteyttä keskushermostotautiin. Koska aivokudoksen tutkiminen on invasiivinen menetelmä ja likvoritutkimukset tuottavat vain harvoin tulosta - riippumatta siitä, käytetäänkö virusviljelyä vai antigeenin osoitusmenetelmää - PCR-menetelmästä on tulossa selvä parannus diagnostiikkaan.

Lue myös

Vuosien mittaan on keskushermostotautien dia-gnostiikassa päädytty mittaamaan aivojen omaa vasta-ainetuotantoa vertaamalla seerumin ja likvorin vasta-ainepitoisuuksia. Näin virusetiologiaa voidaan selvitellä suhteellisen noninvasiivisesti ja luotettavasti. Koska enkefaliitin kliiniselle taudinkuvalle voi olla monta selitystä, useita mikrobeja testaavat vasta-aineseulonnat tuovat parhaan hyödyn taudinaiheuttajaa etsittäessä.

Esittelemme tässä lehdessä likvorin vasta-aineseulonnan tulokset Helsingin yliopiston virusopin laitokselta 1984-90. Menetelmien parantamisen tarve on hyvin tiedossa, ja siksi olemmekin iloisia voidessamme tiedottaa virusopin laitoksen uudistetuista menetelmistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista hermostotautien diagnostiikassa.

Samalla toivomme aktiivista yhteistyötä. Tiedot potilaan oireista ja sairastumispäivästä ovat olennaisen tärkeitä arvioitaessa löydösten merkitystä ja lisätutkimusten tarpeellisuutta. Toivomme myös palautetta hoidon kulusta. Tällä tavoin diagnostiikkaa voidaan kehittää kliinisistä lähtökohdista.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tekoäly avuksi koronaviruksen torjuntaan

Tekoälypohjaisesta ennustemallista toivotaan apua vakavan koronataudin ja kuolleisuuden riskin arvioinnissa.

Tieteessä
Suoliston mikrobisto paljastaa lääkehoidon toimivuuden tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Suoliston bakteerit ja hiivat voisivat tulevaisuudessa sopia hyvin mittariksi, kun arvioidaan kannattaako hoitoa aloittaa.

Ajassa
Ilomantsin tartunnat ovat brittivariantin aiheuttamia

Ilomantsissa on todettu tammikuun aikana 21 koronavirustartuntaa.

Ajassa
Brexit vaikuttaa lääkärien laillistamiseen

Ennen Brexitiä myönnetyt ammatinharjoittamisoikeudet eivät muutu.

Ajassa
Alustavat uutiset kolkisiinista koronan hoidossa vaativat vahvistusta

Kanadalaisten vetämässä tutkimuksessa kolkisiini kotihoitoisilla koronapotilailla vähensi sairaalahoitoja viidenneksellä.

Tieteessä
Lapsena syövän sairastaneet eivät päädy aborttiin muita useammin

Raskauden todennäköisyys on pienempi, joten hedelmällisyyden säilyttäville toimille on tarvetta.