1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 10.5.1992 Positroniemissiotomografian ulottuvuudet tutkimustyössä
Pääkirjoitus 14/1992 vsk 47 s. 1312

10.5.1992 Positroniemissiotomografian ulottuvuudet tutkimustyössä

Kahden viime vuosikymmenen aikana on lääketieteellinen kuvantamistekniikka edennyt räjähdysmäisen kehitysvaiheen. Yliopistosairaaloiden vakiokalusteisiin kuuluvat nyt erilaiset kaikututkimus-, tietokonetomografia- ja magneettikuvauslaitteet. Uusia menetelmiä on yhä tulossa.

Positroniemissiotomografia on yksi isotooppitekniikoista. Se ei ole menetelmänä uusi, mutta se on sen verran kallis ja vaativa, että se vielä hakee asemaansa lääketieteessä. Maailmassa on satakunta PET-keskusta, joissa tehdään kliinistä perus- ja soveltavaa tutkimusta menetelmän mahdollisuuksista lähinnä neurologian, psykiatrian, onkologian, kardiologian, pediatrian ja endokrinologian sekä farmakologian aloilla. Varsinkin Yhdysvalloissa toimii yksityisiäkin PET-laboratorioita, mikä osoittaa, että menetelmällä on puhtaasti kliinisiäkin käyttöalueita ainakin eräiden tautitilojen diagnostiikassa.

PET-tutkimuksen etuja on, että siinä käytettävät lyhytikäiset radioisotoopit aiheuttavat vain hyvin pienen säderasituksen. Tutkimus voidaan näin ollen helposti toistaakin. Lähes mitä tahansa orgaanisia molekyylejä voidaan leimata radioisotoopeilla, joten tutkimusmahdollisuuksia on paljon. Lyhytikäiset isotoopit täytyy tietenkin valmistaa lähellä tutkimuspaikkaa.

Yksi PET-tutkimuksen merkittävä etu on se, että siinä saadaan tietoa aineenvaihdunnasta ja välittäjäainejärjestelmistä in vivo. Määrällisen biokemiallisen tiedon antajana elävästä potilaasta PET on ainutlaatuinen menetelmä. Tällaiset kvantitatiiviset mittaukset ovat kuitenkin hyvin vaativia, sillä edellytyksenä on, että tutkittavan prosessin biologinen malli voidaan laatia matemaattiseen muotoon tietokoneelle analyysin pohjaksi.

Suomessa positroniemissiotomografioita tehdään Turun lääketieteellisen syklotroni-PET-keskuksen suojissa. Âbo Akademin kiihdytinlaboratorio tuottaa isotoopit, ja Turun yliopiston radiokemian laboratoriossa ne syntetisoidaan radiolääkeaineiksi; lääkeaineiden farmaseutiikasta vastaa Yliopiston Apteekki. PET-tutkimukset tehdään ja analysoidaan TYKS:n isotooppiyksikön PET-laboratoriossa yliopiston ja sairaalan yhteisvoimin. PET-laite otettiin käyttöön TYKS:ssa vuonna 1988, mutta toiminnan perusta laskettiin jo 1969, kun Âbo Akademi teki päätöksen syklotronin hankkimisesta.

Lue myös

Tutkimusten kalleuden ja hyvin rajallisen kapasiteetin vuoksi PET-menetelmää käytetään vain tarkkaan määriteltyihin tutkimusprojekteihin. Tutkimuksissa ja analyyseissä noudatetaan tiukkaa protokollaa. Tutkimuksia tekevät kliinisten alojen tutkijat PET-keskuksen henkilökunnan, radiokemistien ja kiihdytinlaboratorion fyysikoiden tuella. Tutkimusprojektit on valittu neurologian, onkologian, sisätautien, psykiatrian ja lastentautien tutkimuksen painopistealueilta.

PET-tutkimusten kehittämisessä on kansainvälinen yhteistyö tärkeällä sijalla. Hedelmällistä vertailua ulkomaisiin PET-keskuksiin käytetään Turussakin hyväksi, ja erityisen vilkasta on yhteistyö ollut Euroopan Yhteisön puitteissa. Tutkijakontakteja synnyttävät ja ylläpitävät säännöllisesti pidettävät Turun kansainväliset syklotronisymposiumit.

TYKS:n kolmen ja puolen vuoden kokemuksia positroniemissiotomografiasta kliinisessä tutkimustyössä esitellään Suomen Lääkärilehdessä nyt alkavassa kuuden artikkelin sarjassa.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.