1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 20.7.1992 Lääkärilehden lukijoiden mielipiteet selvitetty
Pääkirjoitus 21/1992 vsk 47 s. 1944

20.7.1992 Lääkärilehden lukijoiden mielipiteet selvitetty

Suomen Lääkärilehden lukijoiden mielipiteitä selvitettiin lukijatutkimuksella edellisen kerran 1986. Lehden koko muutettiin suuremmaksi vuonna 1990, samana vuonna lehden päätoimittaja vaihtui ja toimitustyötä tehostettiin yhden uuden toimittajan voimin.

Lukijoiden "tuoreen" mielipiteen selvittämiseksi kaikkiaan 1 200 lehden lukijaa sai viime keväänä vastatakseen kyselylomakkeen. Vastauksia tuli noin 700.

Lääketieteelliset kirjat ovat selvityksen mukaan tärkein lääkärien ammatissaan tarvitseman tiedon lähde, peräti 86 % vastanneista piti niitä erittäin tai melko tärkeänä tietolähteenä. Lehdistä Suomen Lääkärilehti ja Duodecim arvostettiin myös korkealle eli molemmat saivat hieman yli 80 %:n suosion. Sen sijaan muita suomenkielisiä lehtiä arvosti vain 45 % vastanneista erittäin tai melko tärkeäksi. Ulkomaisten lehtien vastaava prosentti oli 45. Hieman vajaa 70 % piti työpaikkakoulutusta ja vanhempien lääkärien opastusta tärkeänä, ja vastaavasti kotimaisia koulutustilaisuuksia 73 %. Lääketiede-tapahtuma ja lääke-esittelijät saivat molemmat 27 %:lta korkean arvosanan.

Lääkärien lääketieteellinen tieto kertyy selvityksen mukaan monesta eri lähteestä. Perinteisten tietolähteiden suuri suosio puhuu vahvasti sitä usein esitettyä väitettä vastaan, että lääke-esittelijät olisivat tärkein käytännön lääkärien kouluttaja yliopistovuosien jälkeen. Huomionarvoinen on myös lääketieteellisten kirjojen suuri suosio erityisesti, jos sitä verrataan ulkomaisten lehtien suhteellisen vähäiseen merkitykseen. Uusin tietohan alalta löytyy nimenomaan lehdistä. Suomenkielisen kirjallisuuden suosion selittänee viime vuosina lisääntynyt tarjonta.

Lääkärilehti on luetuin suomalainen lääketieteen alan ammattijulkaisu. Lukijoista 86 % ilmoittaa lukevansa joka numerosta vähintään yhden kirjoituksen, marginaalisella erolla hyvänä kakkosena tulee Duodecim 83 %:llaan. Nuori Lääkäri -lehden vastaava lukuprosentti on 49. Kunnallislääkärin 28 % myös korkea, jos ottaa huomioon sen, että noin 30 % vastanneista ei ylipäänsä saa koko julkaisua. Lääkäriliiton valtuuskunnassakin keskustelua herättänyttä Nordisk Mediciniä seuraa säännöllisesti 14 % vastanneista. Jokaisen lääkärin postiluukusta sisään tungettua alan ehdottomasti prameinta julkaisua eli Lääkäri ja Vapaa-aika -lehteä ilmoittaa seuraavansa säännöllisesti vain 14 %.

Lukutottumuksia selvittävät prosenttiluvut eivät kaipaa kommentointia, kolme tasoryhmää ovat selkeät. Huomionarvoinen on sen sijaan lukutottumusskaalan toinen, lukematta jäämistä kuvaava ääripää. Kun Lääkärilehden tai Duodecimin numeroista joutuu joko vain satunnaisesti selattuina tai täysin lukematta jätepaperikeräykseen vain pari prosenttia, on vastaava osuus Lääkäri ja Vapaa-aika -lehdellä 52 %. Nordisk Medicin nousee samaan lukuun, muut jäävät näiden ääripäiden väliin.

Lukijat hakevat Lääkärilehdestä ammatissaan tarvitsemaansa medisiinistä tietoa. Noin 80 % lukee lehden lääketieteellisiä artikkeleita säännöllisesti, ja myös muita lääketiedettä sivuavia palstoja seurataan ahkerasti. Terveydenhuoltoa ja ammattijärjestötoimintaa koskevia kirjoituksia seuraa noin kolmasosa lukijoista. Näiden osastojen sisällöstä tutkimukseen vastanneet antoivat suorasanaisesti mitä moninaisimman palautteen.

Lue myös

Pääkirjoituksia lukee säännöllisesti 75 % lehden lukijoista. Niiden suorasanainen kommentointi oli myös mielenkiintoinen: jos kohta pääkirjoituksia hyvin usein kiiteltiin, niin suorana palautuksena päätoimittajalle annettiin myös - kiitettävän usein avoimesti omalla nimellä esiintyen - railakasta kritiikkiä. Kritiikistä huolimatta pääkirjoitusten laatua eli aihevalintaa, luotettavuutta, asiapitoisuutta ja asioiden käsittelytapaa piti hyvänä tai kiitettävänä noin 70 % vastanneista.

Toimituksessa on mietitty, tulisiko Lääkärilehdestä tehdä viikoittain ilmestyvä julkaisu. Tätä haluttiin kysyä myös lukijoilta. Vastaus oli yksiselitteinen: 70 % on tyytyväisiä nykyiseen ilmestymistiheyteen, 28 % olisi tyytyväinen harvemminkin ilmestyvään lehteen ja vain 2 % toivoi saavansa lehden nykyistä useammin. Nykyistä noin 100 sivun numerokohtaista volyymiä 87 % piti sopivana, 3 % kaipasi "paksumpaa" lehteä ja ohuempaa toivoi loput 10 %.

Lääkärilehden lukijatutkimuksesta jäi käteen useita linjauksia: ammattikunta etsii lehdestään selkeäsanaista tietoa tavanomaisimmin lääkärintyössä vastaantuleviin hoito-ongelmiin, terveydenhuoltoa koskevaan kirjoitteluun toivotaan selkeitä linjauksia ja ammattiyhdistysasioista halutaan ajankohtaista ja ajan tasalla olevaa tietoa. Lukijakunta tuntee suurta kiinnostusta lehteensä ja lukee sitä. Lehteä pidetään moitteettomasti toimitettuna, ja helmenä pohjalla: yli 400 suorasanaista kommenttia osoittaa lukijoiden haluavan osallistua lehden sisällöstä käytävään keskusteluun.

Toimitus tulee käymään huolella läpi kaikki nämä kommentit. Emme varmasti pysty kaikkia ehdotettuja hyviäkään ideoita toteuttamaan, mutta lehden kehittämistä koskevissa pohdinnoissa jokainen niistä on arvokas.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Viiden kysymyksen taktiikalla

Ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa voi hillitä ­pysähtymällä hetkeksi ennen päätöksentekoa.

Tieteessä
Juoksu antaa virtaa väittelijälle

– Juoksu antaa enemmän kuin ottaa, toteaa Sami Saku.

Tieteessä
Voiko korvatulehduksia estää ihmisen omalla bakteerilla?

Oulun yliopistossa tutkitaan, voiko lasten korvatulehduksia estää elimistön omalla bakteerilla.

Pääkirjoitus
Terveiden hoitamisen vaarat

Perusteettomien lääketieteellisten tutkimusten markkinointia on rajoitettava.

Työssä
Selittää ­vai ennustaa?

Selitysmalleja ei juuri pohdita tai esitetä, toteaa Aleksi Reito.