1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 20.8.1992 Vuosi HYKS-neuvottelukunnan työtä
Pääkirjoitus 24/1992 vsk 47 s. 2144

20.8.1992 Vuosi HYKS-neuvottelukunnan työtä

Vuoden 1991 alusta voimaan tulleen HYKS-lain mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien, HYKS:n ja Helsingin yliopiston oli perustettava neuvottelukunta, jonka tehtävänä on sopia Uudenmaan läänin erikoissairaanhoidon toimintalinjoista. Sen tulee sovittaa yhteen alueen erikoissairaanhoito ja terveydenhuollon investoinnit sekä käsitellä erikoissairaanhoidon uusien voimavarojen jakamista ja olemassa olevien voimavarojen uudelleenjärjestelyjä Uudellamaalla. Lain säätämisen aikaan oli tuskin kenellekään selvää, mitä tämä työ tulisi käytännössä olemaan. Neuvottelukunnan työ käynnistyi toukokuussa 1991. Vuoden toiminta mahdollistaa jo työn tulosten ja merkityksen ainakin alustavan arvioinnin.

HYKS-neuvottelukunta on lakisääteinen luottamusmieshenkilöistä koottu elin, jonka tulee sopia, yhteensovittaa ja suositella. Jos sopua ei synny, kannanmäärityksen tekee lain mukaan valtioneuvosto. Neuvottelukunnan päätökset eivät juridisesti suoranaisesti sitone mukana olevien sairaanhoitopiirien päättäjiä tai valtiota, mutta käytännössä neuvottelukunnan päätösten noteeraamatta jättäminen sairaanhoitopiirien päätöksenteossa merkinnee ongelmia. Tämä näkyy neuvottelukunnan ja sen perustaman valmistelevan toimikunnan henkilövalinnoissa. Saman pöydän ympärille on koottu sairaanhoitopiirien korkein virkamiesjohto ja poliittisia vaikuttajia.

Ensimmäisinä töinään neuvottelukunta joutui toteamaan ehkä saman kuin lainlaatijat: sairaanhoitopiirien tahoillaan miettimät ja joissakin tapauksissa suhteellisen pitkälle valmistellut kehityshankkeet ja alueella jo oleva sairaalakapasiteetti yhteenlaskien ajaudutaan pahaan ylimitoitukseen. Yhteensovittamisen tarve on kiistaton, vaikka se on omiaan särkemään toiveita, joihin aikaisemmin oli ehditty tuudittautua. Uudenmaan läänissä on yllättävän paljon valmista "sairaalamassaa".

Ensimmäisinä töinään neuvottelukunta ryhtyi määrittämään HYKS:n tulevaa kokoa. HYKS:n tulevaksi sairaansijamääräksi kirjautui usean keskustelun jälkeen 1 600, eivätkä siihen sisälly psykiatriset sairaansijat. HYKS:n nykyinen "virallinen koko" on 1 895 sairaansijaa, mutta on huomattava, että HYKS:n sairaansijoista on nykyään todellisuudessa käytössä mieluumminkin vähemmän kuin 1 600. Neuvottelukunnan ratkaisu pienentää siis HYKS:a lähinnä paperilla. Helsinki varautuu käyttämään jatkossa 800 sairaansijaa, Uusimaa 650 ja ulkokuntien käyttöön jäisi loput 150 sairaansijaa.

Neuvottelukunta on tehnyt myös joukon muitakin merkittäviä linjauksia: IV sisätautiklinikalta siirretään tarvittavat toiminnot Kirurgiseen sairaalaan ja siirtojen jälkeen luovutaan Unioninkatu 38:n kiinteistöstä. Kirurginen sairaala jää osaksi HYKS:iä. Peijaksen sairaalan III vaiheen toteutus siirtyy ensi vuosikymmenelle. Helsingin erikoissairaanhoidon uudelleenjärjestelyjen investoinnit raamitetaan noin 300 miljoonaan markkaan. Invalidisäätiön sairaalan ja Käpylän kuntoutuskeskuksen kaavaillut fuusiot HYKS:aan olivat neuvottelukunnassa esillä useissa kokouksissa, mutta kannanottoon päästäneen vasta alkusyksystä.

Alkava syksy tuo neuvottelukunnan käsittelyyn Lastenlinnan sairaalan tulevaisuuden sekä Helsingin silmätautien ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoissairaanhoidon työnjaon Laakson ja HYKS:n välillä. Neuvottelukunta käsittelee myös Kirurgisen sairaalan ja Meilahden sairaalan jatkohankkeet, alueen psykiatristen palveluiden järjestämisen ja toiminnalliset yhteistyökysymykset esimerkiksi päivystyksen osalta. Työlista on täynnä useita Uudemaan sairaanhoitoa koskevissa spekulaatioissa pitkään esillä olleita kysymyksiä, joilla on myös valtakunnallista merkitystä.

Lue myös

Neuvottelukunnan työssä on tullut selvästi esille sekä Helsingin että Uudenmaan sairaanhoitopiirin pyrkimys turvata oman erikoissairaanhoitonsa kehittämismahdollisuudet. Tämän pyrkimyksen kääntöpuoli on olla sitoutumatta HYKS:n osalta sellaisiin ratkaisuihin, jotka aiheuttavat kunnille jatkossa liian kovia kustannuspaineita. HYKS:n tuleva laskutuskäytäntö ratkaisee kehityksen suunnan tulevaisuudessa. Jos HYKS:sta ostavien palveluiden hinnoittelu pidetään jatkossa kohtuullisena, ei kenelläkään liene tarvetta pyrkiä "ajamaan HYKS:a enemmän alas". Päinvastainen tilanne nostaa epäilemättä esille uudelleen keskustelun 1 200 sairaansijan HYKS:sta, joka nyt lakaistiin neuvottelukunnassa veran alle.

Yliopiston edustaja on kantanut neuvottelukunnassa huolta opetus- ja tutkimusmahdollisuuksien säilymisestä. Opetuksen tarvitsemia "tavanomaisia sairauksia" sairastavia potilaita tullaan edelleen hoitamaan HYKS:ssa, sillä Helsingin ja Uudenmaan yhteismäärältään 1 450 sairaansijasta vain osa käytetään alueen erityistason potilaiden hoitoon, eikä tilanne muutu olennaisesti nykyiseen verrattuna. Opetuksen ja tutkimuksen vaatiman resurssoinnin käsittely ei taas kuulu neuvottelukunnalle.

Huolimatta neuvottelukunnassa edustettujen neljän tahon ilmeisistä eturistiriidoista ja päätösten taloudellisista merkityksistä, neuvottelukunta on päässyt useimmiten hyvään yhteisymmärykseen. Näiden linjausten lopullinen merkitys realisoituu kuitenkin vasta sitten, jos sairaanhoitopiirit ja HYKS todella jatkotoimissaan sitoutuvat tehtyihin päätöksiin ja valtio tulee omalta osaltaan vastaan. Sairaanhoitopiirien ja valtion osalta "lopullisia päättäjiä" lienevät veronmaksajat. Jos kuntien talouskehitys jatkuu pitkään nykyisellään tai vielä huonommin, on nyt tehtyjä linjauksia pakko arvioida uudelleen.

Erilaisten neuvottelukuntien maineeseen liittyy yleensä turhan byrokratian leima. HYKS-neuvottelukunta tehnee tässä suhteessa poikkeuksen. Se osoittautunee tulokselliseksi neuvotteluorganisaatioksi, kun Uudellamaalla laitetaan tärkeysjärjestykseen erikoissairaanhoidon satojen miljoonien investointeja ja muita hankkeita Uudellamaalla.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Viiden kysymyksen taktiikalla

Ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa voi hillitä ­pysähtymällä hetkeksi ennen päätöksentekoa.

Tieteessä
Juoksu antaa virtaa väittelijälle

– Juoksu antaa enemmän kuin ottaa, toteaa Sami Saku.

Tieteessä
Voiko korvatulehduksia estää ihmisen omalla bakteerilla?

Oulun yliopistossa tutkitaan, voiko lasten korvatulehduksia estää elimistön omalla bakteerilla.

Pääkirjoitus
Terveiden hoitamisen vaarat

Perusteettomien lääketieteellisten tutkimusten markkinointia on rajoitettava.

Työssä
Selittää ­vai ennustaa?

Selitysmalleja ei juuri pohdita tai esitetä, toteaa Aleksi Reito.