1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Alihankinta on turvattava
Pääkirjoitus 19-20/2021 vsk 76 s. 1197

Alihankinta on turvattava

Kuvituskuva 1

Lääkärit ovat terveydenhuollon yrityksissä ne, jotka tosiasiallisesti tuottavat palvelun potilaille. Jotta suuremmat yritykset voisivat myydä palveluja hyvinvointialueille, lääkäreistä suuren osan tulee voida työskennellä alihankkijoina.

Parhaillaan käsittelyssä olevan sote-järjestämislaki uhkaa tätä perinteistä, toimivaksi havaittua mallia. Lakiehdotuksen 17 § sallii lääkäriaseman edelleen käyttää alihankkijoita julkiselle sektorille myydyissä palveluissa. Perustelutekstiin on kuitenkin kirjattu, että alihankkijoiden osuus tuotannosta voisi olla korkeintaan 30–49 prosenttia.

Yksityislääkärin on saatava järjestää suhteensa työnantajaan haluamallaan tavalla.

Vaatimus hämmentää tuottajia ja yksityislääkäreitä. Prosenttirajalla olisi olennainen vaikutus alan yrityksiin sekä niiden tiloissa työskentelevien lääkäriyrittäjien toimintaan.

Yksityissektorilla työskentelee lähes 7 000 lääkäriä, joista kolmannes kokopäiväisesti. Päätoimisena lääkäriyrittäjänä (ammatinharjoittajana tai oman yhtiön kautta) toimii työikäisistä yksityislääkäreistä 81 prosenttia. Sivutoimisista yksityislääkäreistä osuus on 82 prosenttia. Työ- tai osakkuussuhteessa ammatinharjoittamisyhtiöön on kokoaikaisista yksityislääkäreistä 12 prosenttia ja sivutoimisista 18 prosenttia.

Toimiessaan yrittäjinä lääkärit vastaavat itse toiminnastaan ja lakisääteisistä velvoitteistaan. He voivat toimia myös alihankkijana toiselle yritykselle tai työskennellä henkilöstövuokrausyrityksen kautta.

Prosenttimääräinen rajaus on mielestämme tarpeeton. Hyvinvointialueelle palveluja tuottava terveydenhuollon yritys vastaa ja valvoo alihankkijoitaan kuten omia työntekijöitään. Koska toimintatapa on sama, ammatinharjoittajien ja yrittäjien osuutta palvelujen tuotannosta ei ole syytä rajoittaa.

Varsinkin suuremmissa terveyspalveluyrityksissä työsuhteisia lääkäreitä on niin vähän, että 30–49 prosentin alihankintarajoitus on kohtuuttoman matala.

Prosentuaaliset rajaukset pakottaisivat pahimmillaan yrittäjälääkärit luopumaan yrittäjyydestään ja siirtymään työsuhteisiin. Perusteluteksti sotii siten vapaata yrittäjyyttä vastaan. Yksittäisten yrittäjälääkärien mahdollisuus tarjota palvelujaan hyvinvointialueelle on muutenkin vähäistä, joten prosentuaalinen rajaaminen on siksikin kyseenlaista.

Lue myös

Rajaus vaarantaisi hyvinvointialueiden mahdollisuuksia hankkia väestölle tarpeellisia lääkäripalveluja – varsinkin kun suunnitellut hyvinvointialueet poikkeavat huomattavasti toisistaan. Pystyäkseen huomioimaan alueensa tarpeet, hyvinvointialueen on voitava hankkia palvelut haluamallaan tavalla. Pahimmillaan osalla alueista jää puuttumaan tasapuolinen, yhdenvertainen ja riittävän kattava palveluverkko.

Sote-järjestämislain 17 §:n perustelut ovat puuttumassa palveluntarjoajan toimintamuotoon vailla kunnon perusteita. Uhkana on, että terveydenhuollon palveluja tuottavat yritykset eivät voisi käyttää itsenäisiä yrittäjälääkäreitä oman palvelunsa täydentäjänä siinä määrin kuin olisi tarpeen. Tuottajien on jo elinkeinovapauden nojalla voitava tarjota palveluja haluamallaan tavalla.

Yksityislääkärin on myös saatava järjestää suhteensa työnantajaan haluamallaan tavalla. Jos hän ei voi niin tehdä, julkisen terveydenhuollon asiakkaat kärsivät.

Kirjoittajat
Tuula Rajaniemi
puheenjohtaja
Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/lausunnot/asiantuntijalausunto-alihankinnan-maaraa-ei-pida-rajata/

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.