1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. COVID-19-pandemia on vakava muistutus
Pääkirjoitus 20/2020 vsk 75 s. 1181

COVID-19-pandemia on vakava muistutus

Kuvituskuva 1

Pertti Saloheimo

Kuvituskuva 2

Anneli Lauhio

   

COVID-19-pandemia osoittaa, että infektioiden vaarallisuus oli länsimaissa paljolti unohtunut. Moneen tartuntatautiin on viime vuosikymmeninä ollut käytettävissä hyviä lääkkeitä ja rokotuksia – jopa niin moneen, että rokotuskielteisyydellä on ollut mahdollisuus kasvaa.

Toisaalta tulee muistaa globaali eriarvoisuus. Köyhissä maissa monen tarttuvan taudin hoito ja ehkäisy rokotuksin ei ole sillä tasolla kuin voisi olla. Vaikka lääkkeitä ja rokotteita on jo olemassa, ei niihin ole riittävän laajasti taloudellisia mahdollisuuksia.

Jo nyt on Suomessa nähty eri tahojen välistä myönteistä yhteistyötä.

Infektiotauteja voidaan hallita lääkehoidoilla, rokotuksilla ja ns. infektioiden torjuntatoimilla. Koska uuteen COVID-19-tautiin ei ole lääkehoitoa (11 Turpeinen M, Kalliokoski A. COVID-19-lääkkeitä kehitetään kuumeisesti. Duodecim 2020;136:973–6.) eikä aiheuttajavirusta SARS-CoV-2:ta vastaan rokotetta, jolla voitaisiin luoda laumasuoja, joudutaan käyttämään yksinomaan muita torjuntatoimia. Tartuntatautien historiassa tilanne ei ole uusi, esimerkkinä aiemmasta on tuberkuloosi.

Suomen valtionjohto on onnistunut COVID-19-pandemian hallinnassa toistaiseksi hyvin. Kuolemantapauksia on moneen muuhun maahan verrattuna varsin vähän, mutta rajuilla infektion torjuntatoimilla on suuria taloudellisia haittavaikutuksia, joihin voi liittyä myös terveyshaittoja. Muistissa on vielä esimerkiksi 1990-luvun alun pankkikriisi, jossa yllättävä talousahdinko johti suureen määrään yrittäjien itsemurhia.

Lastenpsykiatrit (22 Oksanen M, Repokari L. Koulupudokkuus on nyt todellinen riski. Helsingin Sanomat 26.4.2020.) ja lasten infektiolääkärit (33 Toikkanen U. Yliopistosairaaloiden lastenlääkärit puoltavat koulujen avaamista. Suom Lääkäril, verkossa 29.4.2020. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/yliopistosairaaloiden-lastenlaakarit-puoltavat-koulujen-avaamista/) ovat tuoneet julki myös lasten hädän: huono-osaisuus korostuu kriisiolosuhteissa. Sosiaalinen eristäytyminen ja yksinäisyys sisältävät myös terveysriskejä (44 Kauhanen J. Yksinäisyys – kansansairaus? Suom Lääkäril 2017;72:1337.). Elämän rajallisuus, ikäihmisen odotettavissa oleva elinaika ja elämän laatu ovat haastava kokonaisuus, kun mietitään heidän hyvinvointiaan COVID-19-kriisin yhteydessä.

Virusta vastaan kehitetään kuumeisesti rokotetta ja tautiin etsitään tehokkaita lääkkeitä. Kaikilla lääkkeillä ja rokotteilla on kuitenkin hyvien ominaisuuksiensa lisäksi haittoja, joita huolellisella – ja käytännössä samalla hitaalla – lääkekehityksellä pyritään minimoimaan. Lääke- ja rokotekehityksessä uuden innovaation käyttöön saamiseen menee yleensä 10–15 vuotta. Vaikka SARS-CoV-2-virus on tunnettu vasta muutamia kuukausia, lääkettä ja rokotetta odotetaan jo 1–2 vuoden kuluessa. On huomioitava, että rokotteita, päinvastoin kuin muita lääkkeitä, annetaan terveille ihmisille, joten haittojen hyväksyminen on yksilön kannalta usein hankalampaa.

Lue myös

COVID-19-kriisin yhteydessä on esitetty, että Suomen lääkelainsäädäntöä tulisi ajanmukaistaa vastaamaan nykyajan lääkekehityksen haasteita (55 Lahnajärvi A. Koronakriisi avasi lääketeollisuuden kehittämisen aikaikkunan Suomelle. Mediuutiset 7.4.2020. https://www.mediuutiset.fi/uutiset/koronakriisi-avasi-laaketeollisuuden-kehittamisen-aikaikkunan-suomelle/3fabe588-1ae9-406f-8f75-13aa659b89bf). Lisäksi on esitetty, että infektiouhkien, esimerkiksi gramnegatiivisten bakteerien mikrobilääkeresistenssin (66 Wuorela M, Jalava J. Virtsatieinfektioiden aiheuttajien mikrobilääkeresistenssin lisääntyminen on haaste kliinikoille ja lääkevalvontajärjestelmille. Duodecim 2019;135:1221–3.) varalle tulisi luoda omat, nopeat ja sujuvat lääke- ja rokotekehityksen hallinnolliset säännöt Suomessa, EU-tasolla ja globaalisti. Jo nyt COVID-19-pandemian yhteydessä on Suomessa nähty eri tahojen välistä myönteistä yhteistyötä ja samoin WHO:n, EU:n, Euroopan lääkevalvontaviraston EMA:n ja Yhdysvaltain FDA:n välillä.

Gramnegatiivisten suolistobakteerien mikrobilääkeresistenssin yleistyminen on monissa yhteyksissä rinnastettu ilmastomuutoksen aiheuttamaan globaaliin uhkaan. Siihen tulisi varautua, jotta meillä kaikilla, mutta erityisesti lapsilla ja nuorilla, olisi jatkossakin turvallinen maailma elää. Eläinperäisen SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama pandemia korostaa myös One Health -yhteistyön tärkeyttä. Monien infektiolääkärien ja eläinlääkärien yhteisenä toiveena sekä myös EU-komission pyrkimyksenä on, että tartuntatautien uhkaan ja lääkkeisiin panostettaisiin enemmän ennakoivasti. Toivottavasti COVID-19-pandemia saa aikaan sen, että tätä edistetään entistä ponnekkaammin.

Kirjoittajat
Pertti Saloheimo
vs. vastaava päätoimittaja
LääkärilehtiAnneli Lauhio
dosentti, LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri
Fimea, Lääkevalmisteiden arviointiprosessi (LAP), Kliinisfarmakologinen yksikkö
Sidonnaisuudet

Pertti Saloheimo: Osakkeet (Orion), tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim).

Anneli Lauhio: Asiantuntijatehtäviä THL:ssä, Euroopan lääkeviraston yhteyshenkilö Fimeaan COVID-19 lääkeinformaatioasioissa, 
STM:n COVID-19-lääkehoitoryhmän jäsen.

Kirjallisuutta
1
Turpeinen M, Kalliokoski A. COVID-19-lääkkeitä kehitetään kuumeisesti. Duodecim 2020;136:973–6.
2
Oksanen M, Repokari L. Koulupudokkuus on nyt todellinen riski. Helsingin Sanomat 26.4.2020.
3
Toikkanen U. Yliopistosairaaloiden lastenlääkärit puoltavat koulujen avaamista. Suom Lääkäril, verkossa 29.4.2020. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/yliopistosairaaloiden-lastenlaakarit-puoltavat-koulujen-avaamista/
4
Kauhanen J. Yksinäisyys – kansansairaus? Suom Lääkäril 2017;72:1337.
5
Lahnajärvi A. Koronakriisi avasi lääketeollisuuden kehittämisen aikaikkunan Suomelle. Mediuutiset 7.4.2020. https://www.mediuutiset.fi/uutiset/koronakriisi-avasi-laaketeollisuuden-kehittamisen-aikaikkunan-suomelle/3fabe588-1ae9-406f-8f75-13aa659b89bf
6
Wuorela M, Jalava J. Virtsatieinfektioiden aiheuttajien mikrobilääkeresistenssin lisääntyminen on haaste kliinikoille ja lääkevalvontajärjestelmille. Duodecim 2019;135:1221–3.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Seurannan heikkeneminen näkyy pitkäaikaissairauksien hoidossa

Verenohennuslääkityksen ja diabeteksen seurannassa käytettävien verikokeiden testimäärät ovat laskeneet koronavirusepidemian aikana huolestuttavan paljon.

Ajassa
Suomalaiset luottavat uutismediaan koronatiedon lähteenä

Myös asiantuntijat ja viranomaiset saivat kyselytutkimuksessa hyviä arvioita.

Tieteessä
Psykoosiriski voi näkyä aivojen rakenteessa ja toiminnassa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosiriski liittyy kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun aivoissa.

Ajassa
Koronarokotekandidaatin toisen vaiheen ihmiskokeet aloitettiin

Lääkeyhtiö Modernan rokotetutkimukseen osallistuu 600 koehenkilöä.

Ajassa
Kuinka kauan koronaimmuniteetti säilyy? HUS käynnisti tutkimuksen

Tutkimuksen kohteena on potilaita ja henkilökuntaa.

Ajassa
Koronajäljittäjän työ alkaa, kun potilas on todettu positiiviseksi

Helsingin yliopisto koulutti 50 tartunnan jäljittäjää kuntien tarpeisiin.