1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Emmehän me ole se heikoin lenkki?
Pääkirjoitus 47/2020 vsk 75 s. 2493

Emmehän me ole se heikoin lenkki?

Kuvituskuva 1

Tuula Rajaniemi

Vastaamon tietomurron aiheuttama tuska, huoli ja hankaluus kohteeksi joutuneille asiakkaille on valtava. Tämä ikävä tapahtuma on virittänyt keskustelun terveydenhuollon tietosuojasta niin meidän ammattilaisten kuin potilaidenkin keskuudessa. Tietosuojan ongelmat ja erityisesti sen pettäminen horjuttavat potilaiden luottamusta terveydenhuoltoon.

Terveydenhuollon tietosuoja on meidän kaikkien vastuulla. Tietosuojakin on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki. Potilastietojärjestelmät ovat hitaita ja huonosti toimivia, mutta siitä huolimatta ne tulee sulkea tai lukita, kun poistuu koneen ääreltä. Pääsy tietojärjestelmään voi houkutella kansliassa kävijän kurkistamaan naapurin rouvan tietoja, ja lokitietoja tarkastettaessa sitten ihmetellään, miksi toisen alan erikoislääkäri on kiinnostunut potilaasta. Terveydenhuollon toimintayksiköissä tehdään automaattisten ajojen lisäksi yhä useammin myös potilaiden pyytämiä lokitietojen tarkastuksia.

Yhteiskunnan muuttuminen turvattomammaksi näkyy myös digitaalisessa maailmassa.

Ammattikortit ja niiden pin-koodit tulee säilyttää turvallisesti ja erillään. Oma huonekaan ei ole niin turvallinen, että ammattikorttia kannattaa jättää lukulaitteeseen. Ammattikortti mahdollistaa pääsyn moniin tiedostoihin potilastietojärjestelmissä ja esimerkiksi Kelaimen kautta lääkitystietoihin Kannassa. Uteliaalle kortti ja sen pin-koodi mahdollistavat vaikkapa ex-puolison uuden kumppanin tietojen tai julkisuuden henkilön myyntiarvoisen tiedon etsimisen. Ammattikortin katoamisesta kannattaa tehdä asianmukainen ilmoitus, jotta sitä ei voida käyttää väärin.

Ammatinharjoittajat ovat rekisterinpitäjiä omien potilaidensa tietojen osalta. Vaikka tekninen ylläpito olisi annettu jonkin muun toimijan, kuten lääkäriaseman vastuulle, ammatinharjoittajalla on viime kädessä vastuu rekisterinsä tietosuojasta. Erityistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta tarvitaan, jos itse hoitaa järjestelmää, jossa käsitellään tai säilytetään potilastietoja. Tuolloin ei kannata säästää tietosuojan päivityksestä.

Tutkijoiden käyttämä yksilötason data on arkaluonteista henkilötietoa, vaikka siitä on poistettu suorat henkilötunnisteet. Tämän pseudonymisoidun datan tietosuojasta on syytä huolehtia yhtä huolellisesti kuin muustakin potilastiedosta. Myös tutkijoiden välisessä tietojenvaihdossa tulee huolehtia hyvästä tietoturvasta.

Lue myös

Digitalisaation kehitys on helpottanut monia jokapäiväisiä asioita, mutta samalla myös rikoksen tekemistä. Yhteiskunnan muuttuminen turvattomammaksi näkyy myös digitaalisessa maailmassa. Se sisältää paljon enemmän vaaroja nyt kuin 10–20 vuotta sitten. Ennen ei maalla lukittu ovia, vaan poissaolon merkiksi laitettiin luuta oven päälle. Tänä päivänä sielläkin on ovet lukittava ja kytkettävä päälle erilaiset murtohälyttimet. Vastaavasti on valmistauduttava digitaalisen maailman vaaroihin ja pyrittävä torjumaan niitä entistä huolellisemmin.

Terveydenhuollon organisaatiot tarkistavat Vastaamon tapauksen seurauksena järjestelmiensä tietosuojaa ja ohjeistuksiaan. Oman organisaation tietoturvaohjeet tulee jokaisen tuntea ja noudattaa niitä tarkasti niin potilastiedon kuin oman selustansa turvaamiseksi.

Digitaalista maailmaa ei pidä pelätä, mutta siellä ei pidä toimia sinisilmäisesti. Mikään tietojärjestelmä ei ole sataprosenttisesti suojattu. Mutta meidän tulee tehdä rikollisille potilastietoihin pääsy mahdollisimman vaikeaksi. Niin vaikeaksi, ettei sinne kannata edes yrittää.

Kirjoittajat
Tuula Rajaniemi
puheenjohtaja
Suomen Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ammatillinen itsetunto vahvistui

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alkoi syyskuussa nuorten lääkäreiden ­mentorointipilotti, jonka tavoitteena on kasvattaa ­lääkärien hyvinvointia työssä ja muussa elämässä.

Ajassa
Säätiön avustuksella kolme uutta lääketieteen professuuria

Professoreiksi vuosiksi 2021–25 on nimitetty Outi Mäkitie, Paulina Salminen ja Sara Wickström.

Liitossa
Rekisteritutkijan hautajaiset?

Nyt on tapahtunut jotain, mikä ei ole edistänyt suomalaisen tutkimuksen mahdollisuuksia maailmalla.

Tieteessä
Suu ja hampaat jäävät lääkärikoulutuksessa sivuun

Suun terveys on tärkeä myös kroonisten sairauksien hallinnassa.

Tieteessä
Levinnyt borrelioosi osoittautui muuksi sairaudeksi puolella potilaista

Osa potilaista sai uuden diagnoosin, osalla oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta, osoitti tutkimus.

Ajassa
Unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä

Väitöstutkijan mukaan odottavien äitien unettomuusoireita kannattaisi seuloa, jotta masennuksen riskissä olevat tunnistettaisiin nykyistä aiemmin.