1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Epävarmuuden tiedettä, todennäköisyyden taidetta
Pääkirjoitus 47/2016 vsk 71 s. 2991

Epävarmuuden tiedettä, todennäköisyyden taidetta

Kuvituskuva 1

Päivi Hietanen

lääketieteellinen päätoimittaja

Kansainvälisissä lehdissä on keskusteltu rationaalisuuden vankasta asemasta lääketieteessä ja siitä, että sen korostaminen on jyrkässä ristiriidassa arkityömme sisältämän epävarmuuden kanssa (11 Simpkin, AL, Schwartzstein RM. Tolerating Uncertainty — The Next Medical Revolution? N Engl J Med 2016;375:1713–5.). Varmuus on illuusio, epävarmuus todellisuutta. Olemme tästä tietoisia, mutta on kiinnostavaa, että lääketieteen kulttuurissa se pyritään kaikin keinoin kieltämään. Ihmismielelle on luonteenomaista tavoitella varmuutta, sillä se merkitsee haavoittumattomuutta. Tämä tarve johtaa meitä sekä oikeaan että väärään.

Epävarmuutta karkotetaan luokittelemalla, tilastoimalla, hoito-ohjeilla ja algoritmeilla. Tutkimustieto nojaa yleensä kvantitatiivisiin tutkimuksiin. Numerot kuljettavat meitä kohti varmaa, mutta mustavalkoista maailmaa. Opiskelijat peukuttavat niitä luennoitsijoita, jotka antavat konkreettisia ohjeita. Tämä on luonnollista, kun luottamus omaan osaamiseen on vähäistä ja vaativa työ odottaa tekijäänsä. Kokenut kollega kuitenkin tietää, että hyväksi lääkäriksi ei tulla resepteillä. Hyvä opettaja kysyy miten ja miksi ja stimuloi keskustelua, joka sisältää laajempia yhteyksiä. Hän korostaa, että diagnoosi on usein hypoteesi ja hoitotulos vaikeasti ennustettava.

Varmuus on illuusio, epävarmuus todellisuutta.

"Otetaan kaikki kokeet" on tuttu toivomus. Kun potilas tulee vastaanotolle, häntä kaihertaa epävarmuus siitä, mikä häntä vaivaa ja onko vakavaakin. Erityisen kalvavia kysymykset ovat, jos ruumis on jo joskus pettänyt. Mieli rauhoittuu, kun tehdään tutkimuksia. Paha on karkotettu, ainakin joksikin aikaa. Kun hoidettavaa löytyy, nojataan satunnaistettujen tutkimusten tuloksiin ja meta-analyyseihin. Mutta ne pätevät tutkimusjoukkoon ja tilastoihin, joissa potilaamme ei ole mukana. Hänellä historioineen, elämäntilanteineen ja arvoineen ei ole verrokkia. Tunnistamme kaikki suruun, avuttomuuteen, toivottomuuteen, yksinäisyyteen, pettymykseen ja pelkoon liittyvän kärsimyksen, mutta ne taipuvat huonosti p:n arvoiksi.

Lääketieteen foorumeilla on vaadittu, että laajojen tutkimuspatterien sijasta lääkärin on selitettävä potilaalle tutkimusten merkitystä ja painotettava, että korkeatasoinen hoito maksimoi hyötyä ja minimoi haittoja (22 Lowenstein M. Choosing Our Words Wisely . JAMA Intern Med 2016; 176:1249–50. doi: 10.1001/jamainternmed.2016.3653.). On kerrottava, että lääketiede on parhaista yrityksistämme huolimatta epätäydellistä. Järkeenkäyvän vaatimuksen toteuttamista haittaa vain se, ettei ihminen ole kovin rationaalinen hakiessaan apua sairauteensa tai sen pelkoon. Sairaalla on suuri tarve idealisoida auttajansa ja turvata heihin. Potilaan luottamusta ei hankita puhumalla diagnosoinnin ja hoidon epävarmuudesta eikä huolehtimalla veronmaksajien rahoista. Lääkärin ensisijainen velvollisuus on auttaa potilastaan, ja vain sellaiseen lääkäriin potilas luottaa.

Lue myös

Tulevaisuudessa teknologia ratkaisee yksinkertaiset algoritmein ratkaistavat asiat lääketieteessäkin. Näyttöön perustuvaa lääketiedettä on käytettävä jokaisen päätöksen pohjana, mutta samalla tiedostettava sen heikkoudet, kun tutkimustuloksia ulotetaan yhteisöistä yksilöihin. Kliinisellä päättelyllä ja muotoon pakotetulla sairauskertomuksella on taipumus yksinkertaistaa asioita ja toimia vastakohtana humaanille potilaskeskeiselle lääketieteelle.

Intuitiota vaativa harmaalla alueella liikkumisen taito korostuu. Kärsimyksen jakaminen ja toivonhippusten löytäminen on lääkärin työtä. Vain sanat voivat luoda luottamusta ja löytää merkitystä. Numerot ovat yksiulotteisia. Siksi kvantitatiivisen tutkimuksen ohella tarvitaan laadullista tutkimusta (33 Heath I. How medicine has exploited rationality at the expense of humanity: an essay by Iona Heath. BMJ 2016;355:i5705 doi: 10.1136/bmj.i5705 (Published 1 November 2016). www.bmj.com/content/355/bmj.i5705. BMJ 2016;355:i5705).

Onko paras ammattilainen se, joka säilyttää uteliaisuutensa tuntemattoman edessä, sietää omaa epävarmuuttaan ja jaksaa kannatella epävarmaa potilastaankin.

Kirjoittajat
Päivi Hietanen
lääketieteellinen päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
Simpkin, AL, Schwartzstein RM. Tolerating Uncertainty — The Next Medical Revolution? N Engl J Med 2016;375:1713–5.
2
Lowenstein M. Choosing Our Words Wisely . JAMA Intern Med 2016; 176:1249–50. doi: 10.1001/jamainternmed.2016.3653.
3
Heath I. How medicine has exploited rationality at the expense of humanity: an essay by Iona Heath. BMJ 2016;355:i5705 doi: 10.1136/bmj.i5705 (Published 1 November 2016). www.bmj.com/content/355/bmj.i5705. BMJ 2016;355:i5705

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
KKV esittää Mehiläisen ja Pihlajalinnan yrityskaupan kieltämistä

Markkinaoikeuden on annettava ratkaisunsa kolmen kuukauden kuluessa.

Ajassa
Vauvojen imetys on yleistynyt

Lähes kaikki vauvat saavat äidinmaitoa ainakin jonkin verran.

Ajassa
Lonkkamurtuman leikkaus 12 tunnin kuluessa vähentää kuolleisuutta

Suomessa hoidetaan leikkauksella vuosittain noin 6 000 lonkkamurtumaa.

Ajassa
Miten palveluita saa tuottaa? Sote-lausunnoissa toivottiin pelivaraa

Pohjoiseen tarvitaan kunnon tietoliikenneyhteydet, jos digitalisaatiolla halutaan tukea uudistusta.

Ajassa
Macchiarini saa sittenkin syytteen

Esiin on tullut uusia todisteita.