1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Glaukoomapotilas ja hoitotakuu
Pääkirjoitus 4/2006 vsk 61 s. 291

Glaukoomapotilas ja hoitotakuu

Ainoa yleisesti hyväksytty hoitomuoto glaukoomaan on silmänpaineen alentaminen, olipa taudin muoto selvästi korkeapaineinen (silmänpaine ilman hoitoa 35-60 mmHg) tai normaalipaineinen (silmänpaine alle 24 mmHg). Hoidon kulmakivi on lääkehoito säännöllisesti tiputettavin silmätipoin. Laser- ja leikkaushoito valitaan yleensä vasta, jos lääkehoidolla ei päästä riittävän hyvään vasteeseen tai hoidon sivuvaikutukset kasvavat liian suuriksi. Koska yleensä kaikki glaukoomaa sairastavat potilaat käyttävät ainakin jossakin tautinsa vaiheessa lääkehoitoa, voidaan Lääkelaitoksen julkaisemia lukuja ilmaislääkkeisiin oikeutetuista henkilöistä pitää tarkkana arviona glaukoomapotilaiden määrästä Suomessa: vuonna 2004 lähes 69 000 henkilöllä oli oikeus erityiskorvattaviin glaukoomalääkkeisiin.

Glaukooman, kuten myös muiden kroonisten silmäsairauksien diagnosointi ja seuranta vaatii erityislaitteistoa ja erikoislääkärin tutkimusta. Glaukooman seurannassa tutkimusten ja laitteiden osuus korostuu. Silmänpaineen mittaaminen on tärkeä, mutta ei riittävä seuranta. Pitkälle edenneessä glaukoomassa vaurio voi edetä, vaikka silmänpaine pysyisi 16-20 mmHg:n tasolla, mutta joillakin potilailla tällainen painetaso voi olla hyvinkin riittävä.

Glaukoomassa on kyse näköhermon pienten säikeiden vaurioitumisesta ja sen aiheuttamista puutosalueista näkökentässä. Puutosalueiden laajuutta ja niiden lisääntymistä voidaan selvittää näkökenttätutkimuksella. Toisaalta näköhermon säikeiden vaurioituessa näköhermon pään ulkonäkö muuttuu. Näin syntyneet näköhermon pään ja verkkokalvon hermosäikeiden vauriot voidaan todeta usein jo varhaisessa vaiheessa erilaisilla kuvantamismenetelmillä. Näin ollen glaukoomapotilaan seuranta ja hoito vaatii normaalin silmätutkimuksen ja paineenmittauksen lisäksi koneellisia tutkimuksia: näkökentän kartoittamista ja näköhermon ja verkkokalvon hermosäikeiden valokuvaamista säännöllisesti.

Pelkät koneelliset tutkimukset ja silmänpaineen mekaaniset mittaukset eivät nekään riitä, sillä kroonisen, oireettoman taudin hoidossa olennaista on hoitomyöntyvyys. Säännölliset käynnit erikoislääkärillä parantavat hoitomyöntyvyyttä ja myös mahdollistavat sen, että lääkityksen aiheuttamat paikalliset tai systeemiset haittavaikutukset voidaan todeta.

Lue myös

Suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, glaukoomapotilaat ovat perinteisesti käyneet tarkastuksissa yksityislääkärien vastaanotoilla ja saaneet lääkärinpalkkioista ja tutkimuksista sairausvakuutuskorvauksen. Hoitotakuun myötä potilaat ovat tulleet tietoisiksi oikeudestaan saada silmätautien alan erikoissairaanhoitoa myös julkiselta sektorilta. Tämä on näkynyt glaukoomapotilaiden määrän kasvuna terveyskeskuslääkärien vastaanotoilla ja sen myötä lisääntyvinä lähetteinä silmätautien poliklinikoille. Erikoissairaanhoitolain muutokset siirsivät erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä yksinomaan sairaanhoitopiireille, joille annettiin kuitenkin mahdollisuus täydentää toimintaansa ostopalveluilla. Nykytilanteessa käytettävissä olevilla henkilöstö-, laite- ja tilaresursseilla kaikkien glaukoomapotilaiden hoitoa ja seurantaa ei pystytä järjestämään sairaaloiden silmäpoliklinikoilla, vaikka haluja siihen riittäisikin. Hoidon oikea porrastus on avainasemassa. Sairaalassa pitäisi hoitaa vain ne, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa tai -tutkimuksia. Tasapainossa olevien glaukoomapotilaiden seuranta olisi mielekkäintä järjestää ostopalveluina. Tasavertaisen hoidon ja seurannan toteuttamisessa auttaa Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Glaukoomaseuran laatima hoitosuositus (11 Suomen Silmälääkäriyhdistys ry, Suomen Glaukoomaseura ry. Glaukooma. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;47:1922-35.). Tarkoituksenmukaista olisi pyrkiä vähintäänkin suosituksen mukaiseen hyvään tasoon, jolloin näkökenttätutkimus ja näköhermon pään ja verkkokalvon hermosäiekerroksen kuvaus tehtäisiin vuorovuosin sekä silmänpaineen mittaus kaksi kertaa vuodessa. Jos glaukooma on vaikea, tutkimuksia ja lääkärissäkäyntejä suositellaan tehtäväksi vieläkin useammin.

Hoitotakuun mukainen glaukooman hoidon järjestäminen edellyttää ostopalvelujen käyttöä. Sairaalat velvoitetaan järjestämään palvelujen tarjoajille koulutusta akateemisen osaamisen ylläpitämiseksi ja hoidon tason varmentamiseksi. Asiakirjojen, lähetteiden ja palautteiden käsittely lisää byrokratiaa. Hoitotakuu sinänsä on tervetullut ja tarpeellinen, mutta huolta tulisi kantaa siitä, ettei sairaalan rajallisia kliinisiä resursseja kulutettaisi byrokratiaan varsinaisen lääkärintyön sijaan.

Kirjoittajat
Eija Vesti
dosentti, erikoislääkäri
HYKS, silmätautien klinikka
Kirjallisuutta
1
Suomen Silmälääkäriyhdistys ry, Suomen Glaukoomaseura ry. Glaukooma. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;47:1922-35.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa todettu omikron-variantin aiheuttama koronatartunta

Samassa seurueessa on useita koronatartuntoja.

Liitossa
Kutsumusammatti

Työtuntien määrälle on olemassa katto ja työsuojelu koskettaa meitäkin, kirjoittaa Jaana Puhakka.

Tieteessä
Ihovaskuliitin monimuotoinen taudinkuva, hoito ja ennuste

Erityisesti vaskuliitin aiheuttamat haavat ovat usein hankalahoitoisia.

Ajassa
Valtion kaupallinen rokotetutkimusyhtiö etenee

Uuden yhtiön nimi on Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy.

Ajassa
Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus osoitti, että liikunta voi kumota haitallisia solumuutoksia

Tunnustus meni väitöskirjatutkija Karthik Hemanthakumarille ja hänen tutkimusryhmälleen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Kenen elämää elät?

Psykopodiaa-podcastissa pohditaan miten muiden ajatukset vaikuttavat elämääsi ja elätkö elämää roolissa.