1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hallituksen joululahjarahat köyhille ja kipeille?
Pääkirjoitus 39/2018 vsk 73 s. 2165

Hallituksen joululahjarahat köyhille ja kipeille?

Kuvituskuva 1

Heikki Pärnänen

politiikkatoimialan johtaja

Suomen Lääkäriliitto

Hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi on loppusummaltaan 55,3 miljardia euroa. Noin 10 000 euroa kansalaista kohti.

Hallituspuolueet ovat perinteisesti varanneet summasta promillen – 50 miljoonaa euroa, kympin nokkaa kohti – jaettavaksi eduskuntaryhmien hyviksi katsomiin tarkoituksiin. Kyseessä ovat ns. joululahjarahat.

Suuret omavastuut voivat olla lääkkeiden tarpeen­mukaisen käytön este.

Viime kevään kehysriihessä hallitus päätti pienentää lääkkeiden vuosiomavastuuta (lääkekatto) nykyisestä reilusta 600 eurosta muutamalla kympillä. Ehdotus maksaisi valtiolle 5 miljoonaa euroa.

Teemme konkreettisen ehdotuksen: kohdennetaan joululahjarahat tänä vuonna sairausvakuutuksen lääkekorvauksiin. Alennetaan vuosiomavastuuta siten, että siitä aiheutuva kustannus valtiolle olisi 5 miljoonan euron sijasta 50 miljoonaa euroa. Annettaisiin joululahjarahat köyhimmille ja kipeimmille!

Lääkekorvausjärjestelmään tehdyt muutokset ovat tällä vuosikymmenellä vähentäneet valtion kustannusvastuuta yli 200 miljoonaa euroa. Merkittävä osa säästöistä on kohdistunut potilaiden omavastuisiin. Lopuistakin osa on kasvattanut välillisesti kotitalouksien kustannuksia.

Avohoidon lääkkeistä maksetut omavastuut ovatkin tällä vuosikymmenellä kasvaneet Kansaneläkelaitoksen mukaan 56 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 noin 239 000 sairausvakuutettua sai korvauksia vuosiomavastuun ylittävistä kuluista. Vaikka toimeentulotukiluukulle on monella, erityisesti iäkkäillä, suuri kynnys, maksettiin viime vuonna toimeentulotuesta lääkekustannuksia 36 miljoonaa euroa.

Korkeammat lääkekustannukset ovat ymmärrettävästi yleisempiä vanhemmissa ikäryhmissä.

Eläkeikäisissä on enemmän pienituloisia kuin työikäisissä, joten lääkekaton alentaminen hyödyttäisi erityisesti pienituloisia kansalaisia. Ehdotetun muutoksen vaikutuksia simuloitaessa onkin arvioitu, että kahdessa alimmassa tuloviidenneksessä hyötyjiä olisi 12 prosenttia kun taas kahdessa ylimmässä viidenneksessä vain 5 prosenttia.

Lue myös

Erityisesti pienituloisilla ja paljon lääkkeitä käyttävillä voi olla hallituksen esitysluonnoksen perustelujenkin mukaan huonosti varaa ostaa lääkkeitä ennen vuosiomavastuun täyttymistä. Ruoka menee kroonisten sairauksien lääkkeiden hankinnan edelle. Kalliita lääkkeitä hankittaessa lääkekatto voi täyttyä jo vuoden ensimmäisellä ostokerralla – kertakustannus siis sairauden kannalta välttämättömästä hoidosta kuusisataa euroa!

Suuret omavastuut voivatkin olla lääkkeiden tarpeenmukaisen käytön este. Ne voivat huonontaa hoitoon sitoutumista, hoidon toteutumista ja hoitotuloksia.

Ehdottamallamme vuosiomavastuun alennuksella ei päästä lähellekään Euroopan kärkeä, mutta suunta olisi oikea. Esimerkiksi Britanniassa potilas maksaa reseptistään 8,80 puntaa (9,90 euroa), riippumatta lääkkeen hinnasta. Ruotsissa lääkekorvausten vuosiomavastuu on 2 250 kruunua (215 euroa).

Kotitaloudet maksavat nyt suoraan noin kolmanneksen kaikista lääkekustannuksista; avohoidon sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden osalta kotitalouksien suora maksuosuus oli viime vuonna 648 miljoonaa euroa. Ehdotuksellamme parannettaisiin erityisesti huonoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lääkkeidenkäyttäjien hoidon toteutumista.

Kirjoittajat
Heikki Pärnänen
politiikkatoimialan johtaja
Lauri Vuorenkoski
terveyspolitiikan asiantuntija
Suomen Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen – Selvityshenkilön loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 20/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3933-2
2
Kelan tilastotietokanta Kelasto: https://www.kela.fi/kelasto
3
Hallituksen esitys laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (STM076:00/2018). https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/907fe2e0-354c-4694-a15c-e3a7abc009a5/28a770ed-9298-4df8-8c3d-3235c33edb18/ESITYS_20180827122053.pdf

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona puolitti kiireettömät käynnit terveyskeskuksissa

Lääkärin vastaanotolle pääsi tavallista nopeammin.

Ajassa
Väestöryhmien välillä on eroja syöpäseulontoihin osallistumisessa

Syöpäseulonta jää heikommassa asemassa olevilta naisilta liian usein väliin, todetaan seulontaohjelmien vuosikatsauksessa.

Kommentti
Kerro kerro katsaus, mikä onkaan vastaus

Siis vähentävätkö kasvomaskit COVID-19:n leviämistä vai eivät? miettii Eija Kalso.

Blogi
On taas se vuodenaika

Terhi Savolaisen kesävinkki kaikille ekaa tai tokaa kesätyötään aloitteleville lääkäreille: kysy, kysy ja kysy.

Tieteessä
Miksi lapset välttyvät koronavirustaudilta?

Tutkijat etsivät selitystä ACE2-geenin ekspressiosta nenän epiteelissä.

Ajassa
Helsingin ja Turun jätevesissä on koronavirusta

THL:n jätevesitutkimuksessa Helsingin ja Turun jätevesistä löydettiin koronavirusta, muista kaupungeista ei.