1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Huomennakin täytyy jaksaa
Pääkirjoitus 6/2020 vsk 75 s. 303

Huomennakin täytyy jaksaa

Kuvituskuva 1

Tuula Rajaniemi

Lääkäriliiton puheenjohtaja

Kuvituskuva 2

Laura Lindholm

Lääkäriliiton neuvottelujohtaja

   

Pyrimme tulevassa Lääkärisopimuksessa uudistamaan lääkärien palkkaus- ja työaikamääräyksiä. Uudet määräykset koskisivat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa työskenteleviä lääkäreitä. Palkkauksen osalta tavoittelemme kirjauksia, jotka tukisivat palkan kehittymistä koko lääkärin työuran ajan.

Meneillään oleva neuvottelukierros on kuntien huonon taloustilanteen vuoksi tavallista vaikeampi. Oman lisänsä neuvotteluun tuo kiky-tuntikeskustelu. Lääkärisopimukseen tehtiin kiky-tunneista erilainen ratkaisu vuonna 2016. Valmistautuaksemme soteen perusterveydenhuollon ja sairaalalääkärien työajat yhtenäistettiin. Seuraavassa sopimuksessa vuonna 2018 tämä kompensoitiin perusterveydenhuollon lääkäreille sairaalapuolta suuremmalla palkankorotuksella. Poikkeavan ratkaisun vuoksi Lääkäriliitto ei aja kiky-tuntien poistamista. Mutta me haluamme vastaavan kompensaation, joka käytettäisiin Lääkärisopimuksen kehittämiseen.

Tavoitteena on tehdä työpaikoista sellaisia, että lääkärit viihtyvät niissä.

Työnantajilta tulee suuri paine iltavastaanottojen järjestämiseen potilaiden toiveiden, tilankäytön tehostamisen ja kilpailukyvyn parantamisen vuoksi. Yhä useampi jäsen haluaisi työskennellä virka-ajasta poikkeavasti. Tämä asia on neuvottelupöydässä yhtenä osana kokonaisratkaisua.

Lääkärisopimus on sovitettava yhteen tämän vuoden alusta voimaan tulleen työaikalain kanssa. Tähän liittyy useita haasteita. Päivystykset ovat erilaisia eri puolilla Suomea ja eri aloilla. Myös päivystäjien määrä päivystyspistettä kohden vaihtelee huomattavasti. Kun päivystäjiä on vähän, päivystysvuoroja tulee liian monta työssä jaksamisen kannalta. Lääkäreillä on hyvinkin erilaiset toiveet päivystysrupeaman pituudesta. Työsuojelun näkökulmasta pitkän aikavälin tavoite on lyhentää päivystysvuorojen pituutta, mutta realistisesti se ei läheskään kaikkialla ole mahdollista uuden sopimuksen astuttua voimaan.

Lääkärisopimusneuvotteluissa on huomioitava työaikalain uusi enimmäistyöajan määritelmä: keskimäärin 48 tuntia viikossa. Määrittelemättä on sen, monelleko viikolle tämä työaika lasketaan. Tasoitusjaksoksi on suunniteltu yhtä kalenterivuotta, ja se helpottaisi päivystysten järjestämistä. Lepoaika määräytyy työaikalain perusteella 11 tunniksi, ellei Lääkärisopimuksessa sovita toisin. Paikallisesti siitä ei voida sopia.

Lue myös

Työaikalaissa on myös säännös ns. opt out -järjestelmästä, jonka käyttöönotto edellyttää ensin sopimista Lääkärisopimuksessa ja sen jälkeen vielä työnantajan ja työntekijän kesken. Sillä tarkoitetaan enimmäistyöajasta (keskimäärin 48 t/vk) erillistä työaikapottia, johon voidaan siirtää sellaiset työpaikkapäivystyksen työtunnit, joiden aikana ei tehdä aktiivista työaikaa. Niiden kirjaaminen ja laskeminen käytännössä voi olla vaikea ratkaista.

Kliiniselle työlle omistautuminen ja siinä kehittyminen eivät nykyään juurikaan näy palkan kehittymisenä. Nykyinen Lääkärisopimus ei myöskään kannusta lisäpätevyyden hankkimiseen. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Pahimmillaan seurauksena on kokeneiden, työuransa ja osaamisensa huipulla olevien lääkärien siirtyminen pois kliinisestä työstä tai kokonaan pois kuntasektorilta.

Sitoutumisella ja itsensä kehittämisellä tulee olla vaikutus palkkaukseen niin perusterveydenhuollossa kuin sairaaloissakin. Keskeinen päämäärä on myös saada Lääkärisopimukseen työssä jaksamista edistäviä kirjauksia esimerkiksi päivystysten raskaudesta ja velvoittavuudesta. Tavoitteena on tehdä työpaikoista sellaisia, että lääkärit viihtyvät niissä. Sitä kautta saadaan aikaan pitkät potilas-lääkärisuhteet.

Kirjoittajat
Tuula Rajaniemi
Lääkäriliiton puheenjohtaja
Laura Lindholm
Lääkäriliiton neuvottelujohtaja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Emerade-adrenaliinikynät pitää palauttaa apteekkiin

Kaikki kynät eivät ole toimineet ensimmäisellä yrityksellä.

Ajassa
Koronaviruksen nimi maailmalla: SARS-CoV-2

Lyhennettä käyttävät esimerkiksi Euroopan tautikeskus ECDC ja Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC, mutta THL ei.

Kommentti
Lääkäreitä ei viedä kuin pässiä narussa

Lääkärien pitää päättää lääketieteellisistä asioista, kirjoittaa Heidi Wikström.

Ajassa
Koronavirus leviää Italiassa

Tilannetta arvioidaan tänään maanantaina EU:n tartuntatautiasiantuntijoiden kesken.

Ajassa
Influenssaepidemian huippu on vasta edessä

Pohjois-Karjalassa epidemia jyllää jo.

Ajassa
Toivo T. Salmi sai palkinnon elämäntyöstään

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskennellyt Salmi teki elämäntyönsä lasten syövän hoidon parissa.