1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hyvä alku – jatkoa tarvitaan
Pääkirjoitus 40/2019 vsk 74 s. 2197

Hyvä alku – jatkoa tarvitaan

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Lääkärit ovat saaneet pureskella sairauspoissaolojen Käypä hoito -suositusta nyt puolitoista kuukautta.

Artikkelimme tässä numerossa kertoo, että suositus on uponnut otolliseen maaperään. Se on otettu hyvin vastaan ja nähty tarpeelliseksi. Sairauslomien pituudet vaihtelevat Suomessa liikaa. Väitöskirjatutkimuksen mukaan pienissä kunnissa lomaa saa suuria enemmän, yleislääkäriltä enemmän kuin työterveyslääkäriltä ja julkisen puolen työterveyslääkäriltä enemmän kuin yksityiseltä (11 Anni Kankaanpää, Sick Leave Prescribing Practices in Finland. Väitöskirja, Turun yliopisto 2014).

Vastaanotoilla kaivataan täsmällisempiä ohjeita.

Yhtä selvältä näyttää, että suositus kaipaa jatkoa.

Suosituksen laadinta lähti liikkeelle vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta. Sen yhteydessä haluttiin selvittää, onko mahdollista laatia ohjeisto sairauspoissaolojen tarpeen arviointiin.

Työterveyslaitoksen asettama työryhmä totesi työn mahdolliseksi (22 www.julkari.fi, https://bit.ly/2m8cRoS). Sairaus- ja diagnoosikohtaisuuden tarpeesta ei päästy yksimielisyyteen. Duodecim sai siksi tehtäväkseen laatia suosituksesta geneerinen. Raha tuli Kelalta.

Sitä saatiin, mitä tilattiin. Käypä hoito -suositus Sairauspoissaolon tarpeen arviointi on yleisluontoinen ja sisältää itsestäänselvyyksiä (33 www.kaypahoito.fi, https://bit.ly/2mZe56h).

Suositus katsoo esimerkiksi tarpeelliseksi ohjeistaa, että lepoa ei tule käyttää hoitona, jos se on todettu haitalliseksi. Tai että lähtökohta loman pituuden arvioimisessa on sairauden hoidon vaatima toipumisaika.

Vastaanotoilla kaivataan täsmällisempiä ohjeita.

Lisäksi suositus keskittyy hoidon alkuvaiheeseen. Pitkittyneen työkyvyttömyyden arviointia sivutaan vain osittain.

Juttumme perusteella toiveissa on jotain samaa kuin Ruotsissa. Siellä paikallinen sosiaalihallitus Socialstyrelsen julkaisee erikoislääkäriyhdistysten kanssa diagnoosipohjaista ohjeistoa sairauspoissaoloihin.

Kun vastaavaa ei saatu, vaarana on, että ruotsalainen aineisto alkaa kulua lääkäreiden työpöydillä liikaa. Se ei suoraan sovellu Suomeen, sillä poissaolojen pituuksissa on kansainvälisiä eroja ja sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan.

Yksityiskohtaisten ohjeiden sisällyttäminen sairauksien Käypä hoito -ohjeisiin on siksi kannatettavaa.

Lue myös

Käyvän hoidon päätoimittaja Jorma Komulainen arvioi kesäkuussa Lääkärilehdessä, että poissaolo-ohjeita voisi lisätä yli sataan Käypä hoito -suositukseen. Nyt tieto löytyy kuudesta.

Suosituksiin olisi syytä lisätä päivityksissä ohjeet sairausloman määräämisestä. Uusiin ne voisivat kuulua automaattisesti.

Etu on kaikkien. Lääkärin työ helpottuu, potilaat saavat tasaveroista kohtelua ja poissaolojen kustannus yhteiskunnalle sekä yrityksille pienenee. Lääkärikunnan intressissä on viestiä toimintaperiaatteet sairauspoissaolojen kirjoittamisessa muuhun yhteiskuntaan selkeästi.

Uusi suositus on tähän hyvä alku. Suomella ei ole varaa siihen, että sama syy voi johtaa kolmen päivän tai kolmen kuukauden sairauslomaan.

Flunssa on edelleen flunssa, mutta pitkiin ja vaikeisiin sairauslomiin suositus tuo kaivattua apua. Kun sairausloma venyy, ohje auttaa huomaamaan, milloin potilas kannattaa ohjata työterveyshuoltoon.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
Anni Kankaanpää, Sick Leave Prescribing Practices in Finland. Väitöskirja, Turun yliopisto 2014
2
www.julkari.fi, https://bit.ly/2m8cRoS
3
www.kaypahoito.fi, https://bit.ly/2mZe56h

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kolumni
Infektiolääkärin uudenvuodentoive

Saan rokotteen ja uskon, että se on mahdollisuus lopettaa pandemia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uutta koronavirusmuunnosta löydetty Helsingissä yli 20 ihmiseltä

– Nykyiset tartuntaketjut ovat selvillä, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Ajassa
Maud Kuistilan palkinto Kaisu Pitkälälle

Vuoden 2021 Maud Kuistilan palkinnon saa tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Ajassa
Valvira ja aluehallintovirastot määrittelivät sote-valvonnan painopisteet

Valvontaviranomaisten työ painottuu tänä vuonna vanhuspalveluihin, hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa, lastensuojelun sijaishuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Tieteessä
Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan

Korkeampi HbA1c-taso ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon aloittamisen todennäköisyyttä.