1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hyvä alku – jatkoa tarvitaan
Pääkirjoitus 40/2019 vsk 74 s. 2197

Hyvä alku – jatkoa tarvitaan

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Lääkärit ovat saaneet pureskella sairauspoissaolojen Käypä hoito -suositusta nyt puolitoista kuukautta.

Artikkelimme tässä numerossa kertoo, että suositus on uponnut otolliseen maaperään. Se on otettu hyvin vastaan ja nähty tarpeelliseksi. Sairauslomien pituudet vaihtelevat Suomessa liikaa. Väitöskirjatutkimuksen mukaan pienissä kunnissa lomaa saa suuria enemmän, yleislääkäriltä enemmän kuin työterveyslääkäriltä ja julkisen puolen työterveyslääkäriltä enemmän kuin yksityiseltä (11 Anni Kankaanpää, Sick Leave Prescribing Practices in Finland. Väitöskirja, Turun yliopisto 2014).

Vastaanotoilla kaivataan täsmällisempiä ohjeita.

Yhtä selvältä näyttää, että suositus kaipaa jatkoa.

Suosituksen laadinta lähti liikkeelle vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta. Sen yhteydessä haluttiin selvittää, onko mahdollista laatia ohjeisto sairauspoissaolojen tarpeen arviointiin.

Työterveyslaitoksen asettama työryhmä totesi työn mahdolliseksi (22 www.julkari.fi, https://bit.ly/2m8cRoS). Sairaus- ja diagnoosikohtaisuuden tarpeesta ei päästy yksimielisyyteen. Duodecim sai siksi tehtäväkseen laatia suosituksesta geneerinen. Raha tuli Kelalta.

Sitä saatiin, mitä tilattiin. Käypä hoito -suositus Sairauspoissaolon tarpeen arviointi on yleisluontoinen ja sisältää itsestäänselvyyksiä (33 www.kaypahoito.fi, https://bit.ly/2mZe56h).

Suositus katsoo esimerkiksi tarpeelliseksi ohjeistaa, että lepoa ei tule käyttää hoitona, jos se on todettu haitalliseksi. Tai että lähtökohta loman pituuden arvioimisessa on sairauden hoidon vaatima toipumisaika.

Vastaanotoilla kaivataan täsmällisempiä ohjeita.

Lisäksi suositus keskittyy hoidon alkuvaiheeseen. Pitkittyneen työkyvyttömyyden arviointia sivutaan vain osittain.

Juttumme perusteella toiveissa on jotain samaa kuin Ruotsissa. Siellä paikallinen sosiaalihallitus Socialstyrelsen julkaisee erikoislääkäriyhdistysten kanssa diagnoosipohjaista ohjeistoa sairauspoissaoloihin.

Kun vastaavaa ei saatu, vaarana on, että ruotsalainen aineisto alkaa kulua lääkäreiden työpöydillä liikaa. Se ei suoraan sovellu Suomeen, sillä poissaolojen pituuksissa on kansainvälisiä eroja ja sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan.

Yksityiskohtaisten ohjeiden sisällyttäminen sairauksien Käypä hoito -ohjeisiin on siksi kannatettavaa.

Lue myös

Käyvän hoidon päätoimittaja Jorma Komulainen arvioi kesäkuussa Lääkärilehdessä, että poissaolo-ohjeita voisi lisätä yli sataan Käypä hoito -suositukseen. Nyt tieto löytyy kuudesta.

Suosituksiin olisi syytä lisätä päivityksissä ohjeet sairausloman määräämisestä. Uusiin ne voisivat kuulua automaattisesti.

Etu on kaikkien. Lääkärin työ helpottuu, potilaat saavat tasaveroista kohtelua ja poissaolojen kustannus yhteiskunnalle sekä yrityksille pienenee. Lääkärikunnan intressissä on viestiä toimintaperiaatteet sairauspoissaolojen kirjoittamisessa muuhun yhteiskuntaan selkeästi.

Uusi suositus on tähän hyvä alku. Suomella ei ole varaa siihen, että sama syy voi johtaa kolmen päivän tai kolmen kuukauden sairauslomaan.

Flunssa on edelleen flunssa, mutta pitkiin ja vaikeisiin sairauslomiin suositus tuo kaivattua apua. Kun sairausloma venyy, ohje auttaa huomaamaan, milloin potilas kannattaa ohjata työterveyshuoltoon.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
Anni Kankaanpää, Sick Leave Prescribing Practices in Finland. Väitöskirja, Turun yliopisto 2014
2
www.julkari.fi, https://bit.ly/2m8cRoS
3
www.kaypahoito.fi, https://bit.ly/2mZe56h

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona puolitti kiireettömät käynnit terveyskeskuksissa

Lääkärin vastaanotolle pääsi tavallista nopeammin.

Ajassa
Väestöryhmien välillä on eroja syöpäseulontoihin osallistumisessa

Syöpäseulonta jää heikommassa asemassa olevilta naisilta liian usein väliin, todetaan seulontaohjelmien vuosikatsauksessa.

Kommentti
Kerro kerro katsaus, mikä onkaan vastaus

Siis vähentävätkö kasvomaskit COVID-19:n leviämistä vai eivät? miettii Eija Kalso.

Blogi
On taas se vuodenaika

Terhi Savolaisen kesävinkki kaikille ekaa tai tokaa kesätyötään aloitteleville lääkäreille: kysy, kysy ja kysy.

Tieteessä
Miksi lapset välttyvät koronavirustaudilta?

Tutkijat etsivät selitystä ACE2-geenin ekspressiosta nenän epiteelissä.

Ajassa
Helsingin ja Turun jätevesissä on koronavirusta

THL:n jätevesitutkimuksessa Helsingin ja Turun jätevesistä löydettiin koronavirusta, muista kaupungeista ei.