1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kaataako Uudenmaan erillisratkaisu soten?
Pääkirjoitus 37/2019 vsk 74 s. 1989

Kaataako Uudenmaan erillisratkaisu soten?

Kuvituskuva 1

Samuli Saarni

puheenjohtaja

Suomen Lääkäriliitto

Sote-uudistusten toistuvien epäonnistumisten juurisyy on kunnallis- ja yleispolitiikassa. Se on aina noussut sote-palveluita tärkeämmäksi.

Uusi hallitus on lähtenyt samalle tielle. Se kirjasi ohjelmaansa ristiriitaiset tavoitteet: toisaalta halutaan sote-uudistus 18 maakunnan pohjalta, toisaalta selvitetään Uudenmaan erillisratkaisu ja kuntien palvelutuotannon mahdollisuudet.

Kuntien aika terveyspalveluissa on ohi.

Erillisratkaisun aluepohjaksi oli kolme vaihtoehtoa: koko Uusimaa, pääkaupunkiseutu tai Helsinki yksin. Käytännössä työn alle tulee kuntien toiveista vain ensin mainittu ja sen perustuslaillisuus. Aikaa on vuoden loppuun. Selvitys jarruttaa kehitystä koko maassa.

Erillisratkaisu on väärä ratkaisu sote-uudistuksen ongelmiin, eivätkä perusteet kohdella Uuttamaata muusta maasta poiketen ole kestäviä. Lisäksi kaksi sote-järjestelmää pienessä maassa vaikeuttaisi jatkokehittämistä. Erillisratkaisu voi romuttaa uudistuksen tavoitteet myös Uudellamaalla.

Ensin soten tavoitteet: Riittävän suuret väestöpohjat osaamisen varmistamiseksi. Sosiaali- sekä terveyspalveluiden integraatio saumattomien palveluiden turvaamiseksi. Ja molemmat kestävyysvajeesta selviämiseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Väestöpohjissa erillisratkaisu tarkoittaisi, että noin 100 000 asukkaan Itä-Uudenmaan palvelut järjestäisi käytännössä Porvoo, mutta Turku ja Tampere eivät noin 500 000 asukkaan maakuntien keskuskaupunkeina saisi tehdä vastaavaa.

Kaikkein tärkein – perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio – jäisi Uudellamaalla toteutumatta. Ellei HUSia pilkota, missä ei ole järkeä. Toisaalta HUSin jättäminen perusterveydenhuolto-integraation ja sen mukanaan tuoman todellisen hoitoketju- ja väestövastuun ulkopuolelle asettaisi sen eri asemaan kuin muut yliopistosairaalat.

Käytännössä ainut hyöty erillisratkaisusta uusmaalaisille potilaille olisi, että alueen pienimmät kunnat – jotka ovat Suomen mittakaavassa isoja ja selviävät palvelutuotannostaan pääosin hyvin – saisivat "leveämmät hartiat".

Vaikka erillisratkaisu on väärä ratkaisu sote-uudistuksen ongelmiin, sen selvittämisestä voi olla muuta hyötyä.

Lue myös

Edellisen sote-mallin yhtenä ongelmana olivat liian laaja-alaiset maakunnat. Kunnista olisi tullut heikkoja ja maakunnan palveluista vaikeita johtaa. Kuntien tuottajarooli kannattaakin selvittää ennakkoluulottomasti uudestaan. Kunnat kykenevät tuottamaan luontevana kokonaisuutena sosiaali-, elinkeino- sekä työllisyys- ja sivistyspalveluita.

Sen sijaan terveyspalveluissa kuntien aika on ohi: kunnat ovat hoitaneet perusterveydenhuollon niin, että yli puolet suomalaisista on hylännyt julkisen perusterveydenhuollon – vakuutusten ja työterveyshuollon turvin. Tämä on uhka verorahoitteisen järjestelmän legitimiteetille.

Vain pieni osa ihmistä tarvitsee samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Mutta suuri osa tarvitsee joustavasti perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa.

Sote-integraatio tulisi aloittaa terveydenhuollosta, siihen liittyvistä sosiaalipalveluista ja pelastustoimesta. Loppu voi jäädä kunnille – myös Uudenmaan ulkopuolella.

Kirjoittajat
Samuli Saarni
puheenjohtaja
Suomen Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kolumni
Infektiolääkärin uudenvuodentoive

Saan rokotteen ja uskon, että se on mahdollisuus lopettaa pandemia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uutta koronavirusmuunnosta löydetty Helsingissä yli 20 ihmiseltä

– Nykyiset tartuntaketjut ovat selvillä, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Ajassa
Maud Kuistilan palkinto Kaisu Pitkälälle

Vuoden 2021 Maud Kuistilan palkinnon saa tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Ajassa
Valvira ja aluehallintovirastot määrittelivät sote-valvonnan painopisteet

Valvontaviranomaisten työ painottuu tänä vuonna vanhuspalveluihin, hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa, lastensuojelun sijaishuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Tieteessä
Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan

Korkeampi HbA1c-taso ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon aloittamisen todennäköisyyttä.