1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kahden kerroksen vaikeuksia
Pääkirjoitus 33/2021 vsk 76 s. 1607

Kahden kerroksen vaikeuksia

Kuvituskuva 1

Lääkärilehti julkaisee tänään kaksi kirjoitusta, jotka kuvaavat, miten Suomen terveydenhuolto on ajautunut kahdenlaisiin vaikeuksiin: rakenteellisiin ja akuutteihin.

Näkökulma-kirjoituksessamme yli sata lääkäriä vetoaa poliitikkoihin vanhustenhuollon korjaamiseksi. Laitospaikkojen vähentäminen on johtanut ketjuun, jossa terveyskeskusten vuodepaikat täyttyvät hoivapaikkaa jonottavista. Syiden ja seurausten ketju kulkee eteenpäin pitkin terveydenhuoltoa kunnes purkautuu päivystyksiin.

Tarvitaan lisää käsipareja pahimpiin vuotokohtiin.

Kirjoittajat toteavat osuvasti: elämänkaari ei tottele poliittisia päätöksiä. Jos jalat eivät kanna tai muistamattomuus on itselle vaaraksi, kotona oleminen on mahdotonta.

Ylilääkäri Anna Meuronen kertoo keränneensä nimet vetoomukseen yhden sunnuntai-iltapäivän aikana.

Ongelma on yksin tällä perusteella vakava. Jos hoivapaikkoja ei saada lisää, vanhukset on pakko pitää päivystyksissä, koska heille ei muuta paikkaa löydy. Akuuttipotilaat kärsivät, ja potilasturvallisuus vaarantuu.

Lääkärit ja sairaanhoitajat tekevät kaikkensa, jotta vanhus voisi olla elämänsä loppuvaiheet kotona.

Yhtä arvokkaasti hänen pitää voida elää laitoshoidossa. Poliitikoilta puuttuu ymmärrys vyyhdin laajuudesta. Jos vanhustenhuolto pettää, pettää koko terveydenhuolto.

Siinä missä päivystyksiä uhkaa rakenteellinen ongelma, perusterveydenhuollossa ongelmat ovat akuutteja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on siirtänyt viikoittaisissa koronainfoissaan suurimman huolen sairaaloista perusterveydenhuoltoon. Tapausmäärän kasvu kuormittaa perustasoa, mutta sairaaloissa paine on helpottanut, koska rokotukset vähentävät vakavia sairastumisia.

Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtaja Jaana Puhakka kertoo tämän numeromme Vaikuttaja-kirjoituksessaan, miten epidemian pitkittyminen on viemässä terveyskeskuslääkäriltä lopunkin työilon ja motivaation. Hoitoa, jäljitystä, testausta ja rokotuksia. Henkilökunta joustaa, joustaa ja joustaa, ja pakko on ollut jaksaa.

Työtä on jo ennenkin ollut liikaa suhteessa käsiparien määrään. Jatkuva aliresursointi johtaa uupumiseen ja toivottomuuteen, Puhakka kirjoittaa.

Lue myös

Päättäjät toivottavasti ottavat Meurosen ja Puhakan huolet todesta. Terveydenhuolto on kokonaisuus. Kun yksi nurkkaa natisee, rytisee muuallakin. Oli ongelma rakenteellinen tai akuutti, osaoptimointi heijastuu järjestelmän muihin osiin.

Sote-uudistus lupaa paperilla parannusta. Hyvinvointialueet niveltävät perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.

Hyvä tavoite. Laatikkoleikeillä sitä ei saavuteta. Tarvitaan lisää työtekijöitä pahimpiin vuotokohtiin.

Ja vaikka tämäkin tapahtuisi, kuinka mahtaa käydä Uudellamaalla? Husin, Helsingin kaupungin ja neljän hyvinvointialueen viritelmä ei vaikuta kestävältä.

Koronakriisin hellittäessä tulee muistaa, että perusterveydenhuollossa työt eivät helpota. Hoitovelkaa riittää kuitattavaksi, ja kehitystyö on ollut puolitoista vuotta pysähdyksissä.

Siksi on syytä tarttua saman tien kolmeen kohtaan, joilla Puhakka perusterveydenhuoltoa korjaisi. Ne löytyvät sivulta 1702.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.