1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäreitä kyllä riittää, mutta riittääkö koulutuksen laatu?
Pääkirjoitus 7/2020 vsk 75 s. 373

Lääkäreitä kyllä riittää, mutta riittääkö koulutuksen laatu?

Kuvituskuva 1

Sami Heistaro

koulutuspäällikkö

Suomen Lääkäriliitto

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt merkittäviä lisäyksiä lääketieteen tutkintotavoitteisiin. Kuitenkin jo vuonna 2012 ministeriö sopi yliopistojen kanssa lääkärikoulutuksen asteittaisesta lisäämisestä silloisesta noin 600 opiskelijasta niin, että vuosina 2015–2019 koulutukseen on valittu vuosittain 725–757 opiskelijaa. Ensimmäiset ennätyssuuret vuosikurssit ovat nyt opintojensa loppusuoralla.

Suomalaisia nuoria opiskelee nopeasti moninkertaistunut määrä myös ulkomailla, mm. Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Romaniassa. Kelan opintotukea ulkomaille lääketieteen opintoihin sai lukuvuonna 2018–2019 yhteensä 1 120 henkilöä. Selvitysten mukaan ylivoimainen enemmistö heistä palaa valmistuttuaan Suomeen töihin ja erikoistumaan. Tämä tulee huomioida suomalaisissa tutkintotavoitteissa.

Työmarkkinoille tulee jo lähivuosina merkittävästi enemmän lääkäreitä kuin sieltä poistuu.

Työmarkkinoille tulee lähivuosina jo nykyisillä koulutusmäärillä merkittävästi enemmän lääkäreitä (noin 900) kuin heitä sieltä poistuu, pääosin eläkkeelle (500–600 vuosittain). Nettolisäys on alkaneella vuosikymmenellä noin 300–400 lääkäriä joka vuosi.

Opetusresurssien rajallisuus ja kasvaneet opiskelijamäärät uhkaavat jo lääkärikoulutuksen laatua ja siinä saatavia ammatillisia valmiuksia. Suuriin ryhmäkokoihin kiinnitti huomiota myös Kansallinen koulutuksen arviointikeskus vuonna 2018. Yhä suurempi vastuu käytännön taitojen harjaantumisesta uhkaa siirtyä erikoistumisvaiheeseen ja työelämään – nuorille lääkäreille ja heidän kouluttajilleen. Tämä haastaa toimipaikkojen tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Sisäänottojen lisääminen vielä nykyisestä edellyttäisi merkittäviä lisäpanostuksia opetuksen järjestelyihin. Esitettyjä lisäyksiä tuskin voidaan toteuttaa edes lisärahoituksella laadun kärsimättä, sillä mm. opetushenkilökuntaa, tiloja ja opetuspotilaita on rajallinen määrä.

Tavoiteltu 1 000 lääkärin lisäys terveyskeskuksiin on saavutettavissa muutamien vuosien aikana jo nykyisillä koulutusmäärillä. Keskeistä on työn houkuttelevuus: työkuorman kohtuullisuus, nuorten lääkärien ohjaus, kattava täydennyskoulutus, toimiva yhteistyö eri ammattiryhmien välillä ja tietojärjestelmien toimivuus. Hyvin toimiviin terveyskeskuksiin voi olla lääkäreitä jonoksi asti, ja kunnolliset työolot heijastuvat myös potilaalle sujuvana hoitona.

Erikoislääkärikoulutusta kehitetään nyt voimakkaasti, ja se vaatii lisäpanostuksia. Julkisella sektorilla on jo vuosina 2008–2018 nähty erikoistumisikäisten lääkärien määrän lisääntyminen, ja ilmiön jyrkin kasvuvaihe on vasta edessä. Sen sijaan kouluttajista, kokeneista erikoislääkäreistä, alkaa olla pulaa.

Lue myös

Väestön kasvavaan hoidontarpeeseen on vastattava mm. hyödyntämällä uutta teknologiaa ja moderneja toimintatapoja, eri ammattilaisten mielekäs työnjako huomioon ottaen. Merkittävä osa lääkärien työpanoksesta kuluu tehtäviin, jotka eivät edellytä lääkärikoulutusta, kuten toimenpiteiden valmisteluun, tilastointiin ja jopa kirjeiden postitukseen. Lääkärien, kuten muidenkin ammattilaisten, tulee voida keskittyä koulutustaan vastaaviin töihin.

Lääkäriliitto yhdessä useiden muiden ammattikuntaamme edustavien järjestöjen kanssa vaikuttaa tilanteen korjaamiseksi monella taholla. Lääkärikoulutuksen laatu on taattava myös jatkossa. Toisaalta on pohdittava, miten yhä suurempi osa etenkin nuorista lääkäreistä saadaan kiinnostumaan urasta perusterveydenhuollossa. Työolojen ja työnkuvan kehittämisen lisäksi erikoislääkärikoulutusta on lisättävä ja kehitettävä. Peruskoulutettuja lääkäreitä tulevina vuosina sen sijaan riittää.

Kirjoittajat
Sami Heistaro
koulutuspäällikkö
Suomen Lääkäriliitto
Sidonnaisuudet

Sami Heistaro: Pro Medico ry:n hallituksen jäsenyys 30.9.2019 saakka, sijaisuus STM:ssä 2–9/2019, Helsingin kaupungin Sote-lautakunnan jäsenyys.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Emerade-adrenaliinikynät pitää palauttaa apteekkiin

Kaikki kynät eivät ole toimineet ensimmäisellä yrityksellä.

Ajassa
Koronaviruksen nimi maailmalla: SARS-CoV-2

Lyhennettä käyttävät esimerkiksi Euroopan tautikeskus ECDC ja Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC, mutta THL ei.

Kommentti
Lääkäreitä ei viedä kuin pässiä narussa

Lääkärien pitää päättää lääketieteellisistä asioista, kirjoittaa Heidi Wikström.

Ajassa
Koronavirus leviää Italiassa

Tilannetta arvioidaan tänään maanantaina EU:n tartuntatautiasiantuntijoiden kesken.

Ajassa
Influenssaepidemian huippu on vasta edessä

Pohjois-Karjalassa epidemia jyllää jo.

Ajassa
Toivo T. Salmi sai palkinnon elämäntyöstään

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskennellyt Salmi teki elämäntyönsä lasten syövän hoidon parissa.