1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäreitä kyllä riittää
Pääkirjoitus 18/2019 vsk 74 s. 1093

Lääkäreitä kyllä riittää

Kuvituskuva 1

Hannu Halila

dosentti, varatoiminnanjohtaja

Kuvituskuva 2

Jukka Vänskä

tutkimuspäällikkö

Suomen Lääkäriliitto

   

Lääkäriliitto julkisti ennen eduskuntavaaleja keskeisen viestinsä hallitusohjelmaneuvotteluihin: hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa on turvattava.

Tämä ei saa jäädä odottamaan rakenneuudistuksia, vaan työhön on ryhdyttävä heti. Keskiöön on nostettava potilas, ei järjestelmän hartialeveys.

Suomessa on riittävästi lääkäreitä hoitoon pääsyn turvaamiseksi.

Suomessa on riittävästi lääkäreitä hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Lääkärityövoima on viime vuosina kasvanut useilla tuhansilla, mutta kasvu on kohdistunut perusterveydenhuollon sijaan erikoissairaanhoitoon, työterveyshuoltoon ja yksityiselle sektorille.

Yleislääketiede kuitenkin kiinnostaa nuoria lääkäreitä: se on edelleen ylivoimaisesti suosituin erikoisala.

Perusterveydenhuollossa lääkärien työnkuva on muuttunut yhä raskaammaksi. Lääkäreille on tullut lisää tehtäviä, ja työnjaon kehitys on siirtänyt helppoja tehtäviä hoitajille. Nyt nimenomaan terveyskeskuslääkärit raportoivat eniten työn kuormittavuudesta, pakkotahtisuudesta ja oman työn hallinnan ongelmista.

Ei ihme, että monet kokeneet lääkärit ovat äänestäneet jaloillaan. Ja osa-aikatyö on yleistynyt.

Seuraavalla hallituskaudella perusterveydenhuoltoon on satsattava lisää riihikuivaa rahaa. Virkamitoitukset on saatava kohdilleen, ja sitä kautta henkilöstön työskentelyolosuhteet kuntoon. Jotta hoitoon pääsy voidaan turvata, perusterveydenhuollolla ei ole varaa menettää kokeneiden lääkärien osaamista ja ammattitaitoa.

Viime aikoina on raportoitu jopa Helsingin terveyskeskuksen kärsivän ns. lääkäripulasta. Samanaikaisesti pääkaupunkiseudun yksityissektorilta löytyy seuraavalle päivälle useita satoja vapaita aikoja yleislääkärin vastaanotolle.

Kyse ei ole lääkäripulasta vaan järjestelmän tehottomuudesta. Lääkärien työpanos tulee saada yhteiskunnan ja väestön kannalta tarkoituksenmukaisempaan käyttöön. Palvelusetelikokeiluja kannattaa jatkaa.

Somessa huudetaan taas lääkärikoulutuksen lisäämistä. Keino vaikuttaa helpolta, mutta asia ei ole niin mustavalkoinen.

Lääkärikoulutus on erittäin hidas keino vaikuttaa työvoiman tarjontaan. Monelta tuntuu unohtuvan, että viimeisin lisäys lääkärikoulutukseen tehtiin vuonna 2015, jolloin koulutusmäärä nostettiin vuositasolla 750:een. Tämän vaikutukset alkavat näkyä vasta parin vuoden kuluttua. Uusia erikoislääkäreitä heistä on odotettavissa vuoden 2030 tienoilla.

Lääkärien koulutusmäärät ovat yli kaksinkertaistuneet 20 viime vuoden aikana.

Lisäksi suomalaisten medisiinarien määrä ulkomailla on kasvanut räjähdysmäisesti – yli tuhannen. Ylivoimainen valtaosa aikoo palata kotimaahan valmistuttuaan.

Lue myös

Seuraavien 10 vuoden kuluessa meille tulee työmarkkinoille jopa 900 uutta lääkäriä vuodessa. Eläkeiän saavuttaa samaan aikaan 500–600 lääkäriä.

Onko terveydenhuollolla resursseja työllistää joka vuosi 300–400 lisälääkäriä? Kun terveydenhuoltoon samalla kohdistuu merkittäviä säästöpaineita.

Lääkäriliiton mielestä kotimaisia koulutusmääriä tulee vähentää nykyisestä 750:stä korkeintaan 600:aan vuodessa. Tästä alkaa olla jo laaja yksimielisyys myös lääketieteellisissä tiedekunnissa, joille pitäisi nyt ennen kaikkea turvata resurssit laadukkaaseen lääkärikoulutukseen.

Painopistettä tulee myös siirtää erikoislääkärikoulutukseen. Jatkossa meillä on ylitarjontaa peruskoulutetuista lääkäreistä ja samaan aikaan vajausta monen alan erikoislääkäreistä. Lääkärityövoiman tarvetta tulee arvioida pitkäjänteisesti, alueelliset ja alakohtaiset näkökohdat huomioiden. Ja eri toimijoiden tiiviissä vuoropuhelussa.

Kirjoittajat
Hannu Halila
dosentti, varatoiminnanjohtaja
Jukka Vänskä
tutkimuspäällikkö
Suomen Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.