1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäri ei ole konsultti
Pääkirjoitus 40/2021 vsk 76 s. 2197

Lääkäri ei ole konsultti

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

Mitä tekee terveyskeskuslääkäri?

Kysymys oli takavuosina turha, mutta nyt se on vuosi vuodelta ajankohtaisempi, kun tiimimallit, hoitajareseptit ja tietojärjestelmät muokkaavat työnkuvaa. Ajasta kuluu leijonanosa tehtäviin, joita terveyskeskusten alkuvaiheet elänyt lääkäri ei osannut kuvitella töihinsä kuuluvan. Osa ei ollut teknisesti mahdollista. Osan tekivät muut ammattiryhmät.

Kyse ei ole siitä, muuttuuko työnkuva. Kyse on siitä, mihin suuntaan se muuttuu.

Kun terveyskeskukset muuttuvat sote-keskuksiksi, viimeistään nyt on syytä keskustella, millainen työnkuva yleislääkäreille niissä tulee ja mitä heiltä halutaan.

Lähtökohta on selkeä.

Lääkärit ovat sote-keskusten koulutetuin ammattiryhmä. Heidän tulee olla potilaiden hoidossa ja sen ohjaamisessa kuljettajan paikalla. Siihen heidän koulutuksensa tähtää: potilaan hoitamiseen.

Uusien työnteon mallien tulviessa terveyskeskuksiin kuva on päässyt hämärtymään. Lääkäreistä on tullut hoidontarpeen arviointeja tekevien hoitajien konsultteja. Asema tiimissäkin saattaa olla epäselvä.

Entiseen on turha hirttäytyä, sillä megatrendit ovat väistämättömiä. Digitaalisuuden myötä potilaan rooli vahvistuu, dataa on ylen määrin ja etäyhteydet arkipäivää. Lääkärien osaaminen pirstoutuu kapeampiin alueisiin, ja terveydenhuollossa kattava ohjaus voimistuu, kun raha tiukkenee.

Kyse ei siis ole siitä, muuttuuko terveyskeskuslääkärin työnkuva. Kyse on siitä, mihin suuntaan se muuttuu.

Kysytään potilailta. He haluavat tavata vaivoissaan lääkärin. He haluavat jatkuvuutta ja hoitonsa kokonaisuuden hallintaa.

Kysytään yhteiskunnalta. Sille ei liene järkevää kouluttaa kalliilla lääkäreitä tekemään sairaanhoitajan töitä ja sairaanhoitajia kalliilla reseptihoitajiksi.

Kysytään lääkäriltä. Hän tuskin haluaa istua yksinomaan takahuoneessa hoitajien konsulttina. Hän valitsee mieluummin toisen työpaikan ja pahentaa terveyskeskusten työvoimapulaa. Hän ei myöskään usko etävastaanottojen kaikkivoipaisuuteen. Lääkäriliiton 2030 -hankkeessa 84 prosenttia lääkäreistä uskoi, että potilas menee jatkossakin terveydenhuollon toimipisteeseen tapaamaan lääkäriä sairauden diagnosointia varten (11 https://laakari2030.fi/tutkimukset/mika-vaatii-kayntia-laakarilla/).

Lähes yhtä moni lääkäri ajatteli, että potilas on tavattava hoidon määrittämistä, kuten lääkehoitoa, varten. Potilaat arvioivat vieläpä lääkäreitä useammin, että käynti terveydenhuollon toimipisteessä on välttämätöntä.

Lue myös

Oli kyseessä sitten fyysinen käynti tai etäyhteys, sote-keskuksen työjako on järkevintä perustaa koulutukseen, osaamiseen sekä kokemukseen. Lääkäri ymmärtää tieteellisen tiedon ja osaa soveltaa sitä. Hän hallitsee hoidon kokonaisuutena.

Uusissa tiimimalleissa varsinkin yleislääketieteen erikoislääkärin luonnollinen rooli on toimia tiimin johtajana. Hän on omiaan johtajamaan sisällöllistä toimintaa ja vastaa muidenkin jäsenten toiminnasta.

Konsultointi on toki oleellinen osa lääkärin työtä jatkossakin. Se vaatii vahvaa osaamista ja kokemusta potilastyöstä.

Tiimiin on siksi hyvä kuulua koulutusvaiheessa oleva lääkäri, jotta konsultoinnille on jatkossakin tekijä: osaaminen syntyy käytännön potilastyön kautta.

Terveydenhuollon ja lääkärintyön ytimessä ovat lääketieteellinen ymmärrys ja potilastyö. Tekniikka, data ja muuttuvat työnkuvat tulevat sen päälle. Kokonaisuus on niin haastava, että lääkärin tulee voida keskittyä sote-keskuksissa siihen rauhassa: lääkärityöhön ja kokonaisuuksien hallintaan.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
https://laakari2030.fi/tutkimukset/mika-vaatii-kayntia-laakarilla/

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Vaaratilanteita on joka päivä"

Lääkärilehti pyysi kolmea lääkäriä ­arvioimaan käyttämäänsä potilastieto­järjestelmää.

Ajassa
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ei jatka Aster-hanketta

Taustalla ovat Keski-Suomen kuntien päätökset, joiden mukaan ei ole edellytyksiä siirtyä hankkeen toimitusvaiheeseen.

Ajassa
Koronarokotereaktiot eivät kuormita erikoissairaanhoitoa

Yksittäisiä potilaita on ollut sairaalahoidossa.

Ajassa
Professori Juha Tuominen Docrates Syöpäsairaalan hallitukseen

– On erittäin tärkeää, että suomalainen terveydenhoito, niin julkinen kuin yksityinenkin, kehittyy, sanoo Juha Tuominen.

Ajassa
Lääkäriliitto: Hyvinvointialueiden pystyttävä kohentamaan rapautunutta perusterveydenhuoltoa

Hyvinvointialueiden olisi velvoitettava tuottajiaan järjestämään potilailleen pääsy yleislääkärin vastaanotolle viikossa.

Tieteessä
Oireettomat koronainfektiot tavallisia ympärivuorokautisessa hoidossa

COVID-19-tauti on vanhuksilla usein oireeton tai vähäoireinen.