1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäri maalina
Pääkirjoitus 17-18/2020 vsk 75 s. 1013

Lääkäri maalina

Kuvituskuva 1

Kati Myllymäki

Saitko vihapostia? Onko sinua solvattu yleisönosastossa? Entä netissä? Tai tuleeko sosiaalisen median kautta epäasiallista viestintää?

Yhä useampi terveydenhuollon työntekijä joutuu kohtaamaan työssään vihapuhetta. Vastaanottotilanteessa uhkaava sanallinen ja joskus fyysinenkin palaute on valitettavan tuttua. Sosiaalinen media on lisännyt kierroksia vihapuheeseen, ja toisinaan tulee ylilyöntejä, kun some-yhteisö ryhtyy yhdessä kivittämään oletettua syyllistä. Nimimerkin takaa on helppo huudella, eikä nimeltä mainittu lääkäri voi vaitiolovelvollisuutensa vuoksi puolustautua.

Sosiaalinen media on lisännyt kierroksia vihapuheeseen.

Kun vastaanotolla tai sairaalassa ei ole saatu potilaan tai omaisen mielestä tarpeellista hoitoa tai kun odotusaika on ollut liian pitkä, pahaa mieltä puretaan netissä. Normaalit palautereitit (muistutus, kantelu, potilasasiamies) eivät ehkä ole tuttuja tai ne koetaan liian hitaiksi ja byrokraattisiksi. On helpompaa purkaa paha olo saman tien sosiaaliseen mediaan ja vielä luetella nimeltä hoitoon osallistuneet lääkärit ja hoitajat.

Some-riitely on luonteeltaan henkilökohtaisuuksiin menevää. Maalittamisessa ei kritisoida pelkästään yhtä ristiriitatilannetta, vaan ihmisen koko persoonaa, olemusta, ammattitaitoa ja toiminnan motiiveja. Henkilökohtainen loukkaus iskee tunteisiin. Loukkausten lisäksi viesteissä voi olla suoraa tai piilotettua uhkailua kohdetta ja hänen kotiaan tai perhettään kohtaan.

Ilmastonmuutos, pantasudet, maahanmuutto, synnytystapa, kivunhoito ja vakuutuslausunnot, sisäilmaongelmat, kannabis ja rokotusvastaisuus – näihin liittyy runsaasti vihaista ja alatyylistä viestintää. Tunteen tai ideologian pohjalta kiistetään kaikki faktat, ja asiallinen argumentointi ja asiat henkilöidään.

Miten vihaviesteistä selviää ja kuinka pitäisi toimia?

Ensimmäinen ohje on: Hengitä syvään ja rauhoitu. Nettisolvauksista ei kannata provosoitua eikä ryhtyä vastailemaan niihin.

Viestit kannattaa tallentaa ja arvioida tilanteen vakavuus vaikkapa kollegan, luottamusmiehen, esimiehen tai turvallisuuspäällikön kanssa. Dokumentointi on tarpeen jatkotoimia ja mahdollista rikosilmoitusta varten (11 https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/sosiaalinen-media/).

Me lääkärit olemme tottuneet itsenäiseen työskentelyyn ja henkilökohtaisen vastuun kantamiseen. Moni saattaa siksi ajatella, että on oma häpeä, jos ei pärjää vihapostin kanssa. Vastuu tilanteen purkamisessa on kuitenkin esimiehen, työyhteisön ja koko organisaation, ja viranhoitoon liittyvä häirintä on myös vietävä näille tahoille tietoon.

Lue myös

TJS Opintokeskus on tuottanut Häiritsevä palaute -verkkosivuston (22 https://www.häiritseväpalaute.fi/). Se tarjoaa perustietoa ja ratkaisuneuvoja häirintätilanteisiin asiantuntijalle, hänen esimiehelleen ja työyhteisölle sekä maineen näkökulmasta koko organisaatiolle. Vapaasti hyödynnettävä sivusto palvelee asiantuntijoita ja organisaatioita miltä tahansa alalta, poliiseista tutkijoihin, lääkäreistä sosiaalityöntekijöihin, opettajiin ja toimittajiin.

Maalittamiseen tai vainoamiseen puuttumiseen lääkärillä on käytössään kaikki lakisääteiset kanavat, esimerkiksi rikosilmoituksen tekeminen. Työnantajalla on velvollisuus puuttua työntekijän terveyttä tai turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin.

Lääkäriliitto kannattaa eduskunnan käsittelyssä olevaa lakialoitetta, jossa viranomaisten maalittaminen lisättäisiin rikoslakiin ja poistettaisiin asianomistajarikoksena.

Solvaukseen ja uhkailuun on pidettävä nollatoleranssi. Päivystyspisteissä on sekä potilaiden että henkilökunnan turvana vartija. Somessa vartijoita ei ole.

Kirjoittajat
Kati Myllymäki
toiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/sosiaalinen-media/
2
https://www.häiritseväpalaute.fi/

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.