1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärien määrän tarpeesta tarvitaan yhteinen näkemys
Pääkirjoitus 39/2021 vsk 76 s. 2117

Lääkärien määrän tarpeesta tarvitaan yhteinen näkemys

Kuvituskuva 1

Tuula Rajaniemi

Kuvituskuva 2

Heikki Pärnänen

   

Julkisuudessa on taas kerran keskusteltu lääkärivajeesta ja lääkärien koulutusmääristä. Suomesta on väitetty puuttuvan milloin 1 000 lääkäriä, milloin 3 000–4 000 vedoten esimerkiksi muiden Pohjoismaiden lääkäritiheyteen.

On myös ehdotettu kuudennen lääketieteellisen tiedekunnan perustamista.

Toivottavasti keskustelu on analyyttistä ja pyrkii yhteisiin ratkaisuihin.

Analyyttisyys ja ratkaisuhakuisuus ovat loistaneet poissaolollaan. Nyt olisi aika rakentavalle ja pitkäjänteiseen suunnitteluun perustuvalle lähestymiselle. Lääkärimäärällä on nimittäin selkeä korrelaatio terveydenhuollon kustannuksiin. Terveydenhuollon palvelujen kysyntä on rajatonta, mutta yhteiskunnan voimavarat ovat rajalliset.

Lääkärien tarvetta ja koulutusmääriä tulee siksi arvioida ensisijaisesti siitä lähtökohdasta, kuinka paljon meillä on rahaa terveydenhuoltoon.

Lääkäritiheys on Suomessa jonkin verran pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Mutta meillä myös terveydenhuoltomenojen bruttokansantuoteosuus on 1–2 prosenttiyksikköä pienempi.

Jos Suomen lääkäritiheys nostettaisiin Ruotsin tasolle ja oletettaisiin ratkaisun nostavan terveydenhuoltomenojemme bruttokansantuoteosuutta vastaavasti, Suomessa tulisi varautua sijoittamaan terveydenhuoltoon yli neljä miljardia euroa nykyistä enemmän.

Ensisijainen tavoite tulee olla lääkärien määrän tarpeen ja tarjonnan tasapaino.

Yhtä selvää on, että koulutusmäärien tulee heijastua täysimääräisesti koulutuksen resursseihin. Viime vuosien koulutusmäärien lisäykset eivät ole lisänneet koulutuksen resursseja, mikä on siirtänyt koulutusvastuuta palvelujärjestelmälle.

Julkisen terveydenhuollon lääkärivaje on hoitamattomina virkoina tarkasteltuna syksyn 2020 kartoituksen mukaan noin 900 lääkäriä. Vajeen suuruusluokka on säilynyt 2000-luvun ajan, vaikka työikäisten lääkärien määrä on lisääntynyt viidellätuhannella eli yli 30 prosenttia.

Lisäys on sijoittunut huomattavassa määrin yksityissektorille. Julkisen perusterveydenhuollon lääkärin virkojen määrä ei ole lisääntynyt juurikaan kahden vuosikymmenen aikana. Ei siis myöskään siellä toimivien lääkärien määrä.

Lääkärien koulutusmäärän lisäys ei ole nopea lääke vajeeseen. Peruskoulutuksen muutokset alkavat näkyä vasta lähes 10 vuoden kuluttua. Erikoislääkäriksi valmistumiseen kuluu noin 15 vuotta koulutuksen aloittamisesta.

Perusterveydenhuollon lääkärivajeen hoitamiseksi tulisi pikaisesti tarkastella työn määrää, pienentää lääkärin vastuulla olevan väestön kokoa ja parantaa työolosuhteita.

Lue myös

Lääkäriliitossa on pohdittu viime keväästä lähtien lääkärien määrän tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ja niihin arvioitavissa olevaa muutosta seuraavien 20 vuoden aikana. Se on mielestämme aikajänne, jolla koulutusmäärien muutoksia olisi tarkoituksenmukaista hahmottaa. Järjestimme teemasta toukokuussa kutsuseminaarin voidaksemme peilata ajatuksiamme muiden toimijoiden näkemyksiin.

Lääkäriliitto julkisti 24. syyskuuta tiedotteen (11 https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/laakariliitto-kutsuu-kiinnostuneet-keskustelemaan-koulutusmaarista/), jossa se kutsui asiasta kiinnostuneet keskustelemaan koulutusmäärien arvioinnista ja säätelystä 15–20 vuoden aikajänteellä. Toivomme, että keskusteluun osallistuvat myös sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja valtiovarainministeriö, jolloin keskeiset päätöksentekijät ovat mukana.

Toivottavasti keskustelu on analyyttistä ja pyrkii yhteisiin ratkaisuihin. Saavutettavaan lopputulokseen tulisi kaikkien tahojen myös sitoutua.

› Lue myös s. 2172.

Kirjoittajat
Tuula Rajaniemi
puheenjohtaja
Lääkäriliitto
Heikki Pärnänen
politiikkatoimialan johtaja
Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/laakariliitto-kutsuu-kiinnostuneet-keskustelemaan-koulutusmaarista/

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.