1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäriliitto osallistuu Prideen
Pääkirjoitus 36/2020 vsk 75 s. 1733

Lääkäriliitto osallistuu Prideen

Kuvituskuva 1

Lääkäriliiton valtuuskunta päätti 14.12.2019, vilkkaan keskustelun ja äänestyksen jälkeen, että liitto osallistuu seksuaalista tasa-arvoa puolustavaan Helsinki Pride -tapahtumaan. Päätöstä sekä kiiteltiin että kritisoitiin tuoreeltaan. Kesäkuulle suunniteltu tapahtuma on koronatilanteen vuoksi siirretty ensi viikkoon, ja kulkue ja puistojuhla joudutaan nytkin toteuttamaan "hybridinä" verkossa ja ulkona.

Lääkäriyteen kuuluu jo valmiiksi kaikkien ihmisten tasa-arvoinen kohtelu, kaikille kuuluvan ihmisarvon ja ihmisyyden kunnioittaminen. Homoseksuaalisuus poistettiin Suomessa tautiluokituksesta vuonna 1981, joten sitä ei enää pidetä lääketieteessä häiriönä tai sairautena. Lääkäriliiton valtuuskunnan vuomma 2014 hyväksymissä Lääkärin eettisissä ohjeissa todetaan: Lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, oikeudenmukaisesti ja syrjimättä (11 Suomen Lääkäriliitto. Eettiset ohjeet. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/eettiset-ohjeet/).

Lääkärikunnan on nyt hyvä mennä ”enemmän kuin puolitiehen vastaan”.

Miksi tämä ei riitä?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan Setan senioritoimijoille syksyllä 2019 järjestetyssä tilaisuudessa Setan seniorit nostivat lääkärikunnan esiin yhtenä ammattikuntana, joka on aikanaan tuottanut syrjäytymistä ja toiseutta. Se, että arkkipiispa Kari Mäkinen pyysi julkisesti anteeksi homoseksuaalien kohtelua, oli koettu hyvin merkittäväksi (22 Vainio S. Psykologi vaatii omiltaan anteeksipyyntöä homoille. Helsingin Sanomat 26.1.2020.).

Yhdysvalloissa psykoanalyytikoiden yhdistys American Psychoanalytic Association pyysi kesällä 2019 julkisesti anteeksi sitä, että se luokitteli aikanaan homoseksuaalisuuden taudiksi ja pahensi siten ihmisryhmän kokemaa syrjintää ja traumoja (22 Vainio S. Psykologi vaatii omiltaan anteeksipyyntöä homoille. Helsingin Sanomat 26.1.2020.). Helsingin Sanomien palstoilla keskusteltiin, pitäisikö Suomen vastaavan järjestön tehdä samoin (33 Repo E, Klockars L. Psykoanalyysi seuraa aikaansa ja kehittyy. Helsingin Sanomat 30.1.2020.).

Siksi lääkärikunnan on nyt hyvä mennä "enemmän kuin puolitiehen vastaan".

Ajattelu sukupuolesta on muutoksessa. Kaksijakoisten mies–nais- ja cis–trans-ajattelutapojen sijasta puhutaan sukupuolen moninaisuudesta ja tunnistetaan muunsukupuolisuus. Cis-sukupuolinen identifioituu ja on tyytyväinen syntymässään määriteltyyn sukupuoleen ja yleensä myös ilmaisee sukupuoltaan sen mukaisesti. Transsukupuolisella sukupuoli ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä juridista sukupuolta. Muunsukupuolinen ei koe olevansa nainen tai mies vaan esimerkiksi sukupuoleton, sukupuolirajat ylittävä tai monisukupuolinen (44 Kärnä T, Uusi-Mäkelä N, Mattila A. Sukupuolen moninaisuus – lähestymistapa sukupuoleen muuttumassa? Suom Lääkäril 2018;73:2631–5.).

Lue myös

Sukupuoliristiriita tarkoittaa sukupuoli-identiteetin ja fyysisen sukupuolen yhteensopimattomuutta. Jos tämä aiheuttaa henkilölle kärsimystä, on kyseessä sukupuolidysforia. Sukupuoli-identiteetin tutkimuksia tehdään Suomessa HYKS:ssa ja TAYS:ssa, mutta nämä kaksi yksikköä eivät enää riitä. Helsingissä aikuisten sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan lähetemäärä on 20-kertaistunut vuodesta 2007 vuoteen 2018 (55 Puustinen N, Lempinen L, Tuisku K. Mielenterveystalosta apua sukupuolidysforian kohtaamiseen. Suom Lääkäril 2020;75:345–6.). Etenkin syntymässä tytöiksi määriteltyjen nuorten osuus on kasvanut (44 Kärnä T, Uusi-Mäkelä N, Mattila A. Sukupuolen moninaisuus – lähestymistapa sukupuoleen muuttumassa? Suom Lääkäril 2018;73:2631–5.).

Jos jonkin lääketieteen piiriin kuuluvan ilmiön, kuten nyt sukupuolidysforian, epidemiologia merkittävästi muuttuu, on asiaa tutkittava ja sen syitä yritettävä selvittää. Helsingin Sanomissa TAYS:n transpoliklinikan psykiatri Teemu Kärnä korosti, että kukaan ei hakeudu hoitoon turhaan, ja pohti, onko yhteiskunnassamme jotakin, joka tasa-arvosta huolimatta ruokkii sukupuoliristiriidan kehittymistä juuri syntymässä tytöiksi määritellyille (66 Nykänen A-S. Miksi hoitoon hakeutuu yhä enemmän nuoria, jotka haluavat eroon naiseudesta? Helsingin Sanomat 2.8.2020.). Jos näin on, tarvitaan sekä ilmiön monitieteellistä tutkimusta että yhteiskunnallista keskustelua.

Pride-liikkeen tavoite on, että jokainen on yhteiskunnan ja lainsäädännön edessä tasavertainen seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta riippumatta (77 Helsinki Pride -yhteisö. ­https://pride.fi/meista/yhdistys/ (luettu 18.8.2020).) ja tulee nähdyksi ja kohdatuksi omana itsenään. Jos tämä toteutuu, yhteiskunnan tuottama paine tietynlaiseen sukupuolen ilmaisuun vähenee ja sukupuolta voisi ilmaista laajemmin.

Kirjoittajat
Pertti Saloheimo
vs. vastaava päätoimittaja
Sidonnaisuudet

Pertti Saloheimo: Osakkeet (Orion), tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim).

Kirjallisuutta
1
Suomen Lääkäriliitto. Eettiset ohjeet. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/eettiset-ohjeet/
2
Vainio S. Psykologi vaatii omiltaan anteeksipyyntöä homoille. Helsingin Sanomat 26.1.2020.
3
Repo E, Klockars L. Psykoanalyysi seuraa aikaansa ja kehittyy. Helsingin Sanomat 30.1.2020.
4
Kärnä T, Uusi-Mäkelä N, Mattila A. Sukupuolen moninaisuus – lähestymistapa sukupuoleen muuttumassa? Suom Lääkäril 2018;73:2631–5.
5
Puustinen N, Lempinen L, Tuisku K. Mielenterveystalosta apua sukupuolidysforian kohtaamiseen. Suom Lääkäril 2020;75:345–6.
6
Nykänen A-S. Miksi hoitoon hakeutuu yhä enemmän nuoria, jotka haluavat eroon naiseudesta? Helsingin Sanomat 2.8.2020.
7
Helsinki Pride -yhteisö. ­https://pride.fi/meista/yhdistys/ (luettu 18.8.2020).

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona koettelee vanhuksia

Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?

Tiedepääkirjoitus
Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon asema on tarkentumassa

Toimenpidetekniikat ovat kehittyneet sekä kardiologiassa että kirurgiassa, sanoo Jari Laukkanen.

Pääkirjoitus
Lääkäri on kirjoittaja

Tärkeintä on, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Pertti Mustajoki.

Kolumni
Kuolemattomuuden kiirastuli

Harvempi enää kuoli suorilta jaloin, kirjoittaa Jani Kaaro.

Ajassa
Videorobotti vähentää koronapotilaita hoitavien altistumisriskiä

Elisan videorobotti on ollut lääkärien ja hoitajien apuna HUS:n Kirurgisessa sairaalassa.