1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäriliittoa viidellä vuosikymmenellä
Pääkirjoitus 12-13/2021 vsk 76 s. 757

Lääkäriliittoa viidellä vuosikymmenellä

Kuvituskuva 1

Hannu Halila

Vuonna 1981 Suomen Medisiinariliton tiedotussihteerinä tein laajan raportin SML:n seminaarista "Lääketieteen alan sisäänottomäärät". Vuoden 1993 alussa tultuani Lääkäriliittoon töihin ensin koulutuspäällikön sijaiseksi pääsin saman tien STM:n Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III:n sihteeriksi. Vuonna 2021 olen ollut mukana edelleen ajankohtaisessa keskustelussa lääkärikoulutuksen mitoituksesta.

Samaisena vuonna 1981 olin medisiinarina saliavustajana Lääkäripäivillä, jotka siihen aikaan pidettiin Dipolissa Otaniemessä.

Minulle, kuten monelle muullekin Lääkäriliitossa töissä olleelle ja olevalle kollegalle, harrasteesta on tullut työ.

Nyt 40 vuotta myöhemmin sain juuri olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa ensimmäisiä virtuaalisia Lääkäripäiviä.

Koulutuspolitiikka ja koulutusedunvalvonta laajasti ottaen ovat olleet työurani keskiössä: lääkärikoulutuksen sekä erikoistumisen määrällistä ja laadullista suunnittelua, lääkärien täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä, erityispätevyysjärjestelmän luomista, erikoislääkärien johtamiskoulutusta, monia kansainvälisiä tehtäviä.

Uraan on kuulunut paljon muutakin, kuten tutkimustyötä, yhteiskunnallista vaikuttamista, viestintää, kollegiaalisuuskiistojen selvittämistä ja ennen kaikkea paljon tärkeitä kontakteja jäsenten kanssa.

Näille vuosikymmenille Lääkäriliitossa on riittänyt runsaasti mielenkiintoisia tehtäviä. Minulle, kuten monelle muullekin Lääkäriliitossa töissä olleelle ja olevalle kollegalle, harrasteesta on tullut työ. Tällöin samalla tuo harraste-elementti on kuitenkin pysynyt mukana. Työtä olen tehnyt ja saanut tehdä intohimolla ja täydellä sydämellä.

Olen kiitollinen näistä vuosikymmenistä hyville työtovereille, kolmelle toiminnanjohtajalle, yhdelletoista puheenjohtajalle ja hallituksille, muille todella sitoutuneille luottamushenkilöille sekä erittäin laajalle joukolle tärkeitä sidosryhmien edustajia.

Kiitos myös Lääkärilehdelle erinomaisesta yhteistyöstä ja foorumin tarjoamisesta julkaisemiselle. Tämä on 61. pääkirjoitukseni suomalaisten lääkärien eniten lukemassa julkaisussa. Lääkärilehti on kollegoille tärkeä monin tavoin: järjestölehti, tiedelehti, uutislehti.

Lääkintä-RUK:n kurssijulkaisussa 1985 siteerattiin upseerioppilas Halilan sanomana:

Lue myös

"Herra majuri, haluan vain etukäteen tehdä selväksi sen, että me lääkärit olemme kyllä erittäin kollegiaalisia."

Olen edelleen täsmälleen samaa mieltä!

Joskus kuulee kollegoiden puolileikillään, mutta osin tosissaankin toteavan:

"Miksi liitto ei tee mitään?"

Laajoissa sidosryhmätutkimuksissa taas kiteytetysti liittoa luonnehditaan kaksijakoisesti:

"Arvostettu yhteistyökumppani, vahva edunvalvoja."

"Lääkäripulan aiheuttaja" (näin lähinnä kuntapoliitikot).

Suurelle yleisölle suunnatuissa Taloustutkimuksen kyselyissä Lääkäriliitto on toistuvasti arvioitu Suomen vaikutusvaltaisimmaksi ja arvostetuimmaksi ammattijärjestöksi.

Kiitos mahdollisuudesta tehdä töitä näköalapaikalla tämän hienon kollegakunnan hyväksi. Menestystä 111-vuotiaalle Lääkäriliitolle.

Hannu Halila siirtyy eläkkeelle Lääkäriliitosta 31.3.2021

Kirjoittajat
Hannu Halila
varatoiminnanjohtaja, Lääkäriliitto
LKT, erikoislääkäri, eMBA
terveydenhuollon hallinnon dosentti

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.