1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärisopimuksen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä
Pääkirjoitus 11/2021 vsk 76 s. 679

Lääkärisopimuksen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä

Kuvituskuva 1

Tuula Rajaniemi

Viime keväänä sovittu Lääkärisopimus jakaa jäsenkuntaa, ja sen soveltaminen on osoittautunut paikoin hankalaksi. Taustalla ovat vuoden 2020 alussa voimaan tulleet työaikalain määräykset. Ne oli sisällytettävä sopimukseen.

Lääkäriliitto selvitti marras-joulukuussa ensivaikutelmia muutosten vaikutuksesta päivystämiseen ja työsidonnaisuuteen. Työmarkkinatutkimuksen toteutushetkellä monilla työpaikoilla sopimuksen soveltaminen oli vielä kesken tai vasta aloitettu.

Ratkaisu on oiva esimerkki siitä, kuinka pitkäjänteistä edunvalvonta on.

Tyytyväisyys Lääkärisopimukseen vaihteli lääkäriryhmien välillä. Kaikista työmarkkinatutkimuksen vastaajista tyytyväisiä (20 prosenttia) oli jonkin verran vähemmän kuin tyytymättömiä (26 prosenttia).

Reilu neljännes (27 prosenttia) vastaajista suhtautui uuteen sopimukseen neutraalisti. Loput eivät osanneet ottaa kantaa.

Kriittisimmin suhtautuivat sairaaloissa, erityisesti yliopistosairaaloissa työskentelevät lääkärit. Keskeinen syy oli se, että päivystysvuorojen lyhentyessä päivystyskerrat ovat lisääntyneet, koska päivystäjien määrä on pysynyt ennallaan.

Paljon jo aiemmin päivystäneet kokivat sidonnaisuutensa työhön lisääntyneen. Osa vastaajista arvioi työhyvinvoinnin heikentyneen ja ansioiden laskeneen. Vaikka työaikalain tuloa ennakoitiin vuosia, työpaikoilla ei valmistauduttu riittävästi.

Työmarkkinatutkimuksen havainnot ovat painavia, ja ne huomioidaan seuraavalla neuvottelukierroksella.

Valmistautuminen on jo käynnistynyt. Viime syksynä työnsä aloittaneella aktiivisista päivystäjistä kootulla päivystystyöryhmällä on tavoitteiden asettamisessa keskeinen rooli. On selvää, että varsinkin työaikamääräyksiä tulee Lääkärisopimuksessa kehittää.

Nykyiseen sopimukseen kuuluva yhden prosentin yleiskorotus ja keskitetty sekä paikallinen järjestelyvaraerä tulevat maksuun huhtikuun alussa. Järjestelyvaraerien kohdentamisesta syntyi sopimus vasta helmikuun lopussa.

Korotusten suurin paino kohdistettiin kokeneemmille erikoislääkäreille ja terveyskeskuslääkäreille. Järjestelyvaraerät kohdennetaan lopullisesti paikallisissa neuvotteluissa, koska korotusvaran haluttiin tulevan maksuun tasapuolisesti kaikilla työnantajilla ja siirtyvän paikallisiin palkkausjärjestelmiin.

Palkkausmääräyksissä on uusi hinnoittelukohta erikoislääkärien vaativille tehtäville. Sairaaloiden ja terveyskeskusten kokeneempien erikoislääkärien, joilla on laaja-alaisempaa erikoisalan osaamista edellyttävä työnkuva, palkka määräytyy uuden palkkahinnoittelun perusteella.

Lue myös

Terveyskeskuslääkärien palkkauksessa huomioidaan työnkuvan painottuminen erityisryhmän potilaiden hoitoon sekä sektorikohtainen erityisvastuu.

Lisäksi kouluttajien sekä ohjaajien palkkauksessa otetaan huomioon opetuksen ja ohjauksen vaikutus tehtävän vaativuuteen ja sitä myöten palkkaukseen.

Ratkaisu on oiva esimerkki siitä, kuinka pitkäjänteistä edunvalvonta on.

Vuosia esillä pidetty kliinistä työtä tekevän erikoislääkärin uranaikainen palkkakehitys on nyt mahdollista sopimusmääräyksin. Ratkaisu on ensimmäinen askel palkkausjärjestelmän laajemmassa uudistamisessa.

Virkaehtosopimusten käytännön toteuttamisessa tarvitaan aina luottamusmiesten mukanaoloa. Nyt tehdyt uudistukset vaativat heiltä tavallista suurempaa panostusta. Tulevien viikkojen aikana heidät perehdytetään järjestelyvaraeräratkaisuun ja sen soveltamiseen. Lääkäriliitto tukee luottamusmiehiä ratkaisun käytäntöön viemisessä.

Kirjoittajat
Tuula Rajaniemi
Lääkäriliiton puheenjohtaja
päivystystyöryhmän 2020–21 puheenjohtaja
Kirjallisuutta
1
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/jasenuutiset/palkkausjarjestelmauudistuksen-ensi-askel-otettu-korotuksia-tulossa-1.4.2021/
2
https://www.kt.fi/yleiskirjeet/2021/2/laakarisopimuksen-muutokset-1.4.2021

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.