1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärisopimuksen päättyminen lähestyy
Pääkirjoitus 38/2019 vsk 74 s. 2063

Lääkärisopimuksen päättyminen lähestyy

Kuvituskuva 1

Samuli Saarni

puheenjohtaja

Suomen Lääkäriliitto

Kunta-alan Lääkärisopimus on voimassa maaliskuun loppuun 2020. Sopimus nykymuodossaan on tulossa tiensä päähän. Neuvottelut uudesta on aloitettu Lääkäriliiton ja KT Kuntatyönantajien välillä.

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi työaikalaki aiheuttaa muutoksia sopimuksen työaikamääräyksiin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa. Näiden pakottavien muutosten yhteydessä on tarpeen pohtia työaikamääräyksiä kokonaisuutena. Työturvallisuus ja potilasturvallisuus pakottavat arvioimaan pitkien päivystysrupeamien ja vuorokausilevon suhteita.

Muutoksen kohteena ovat kaikkein tärkeimmät virkaehtosopimuksella sovittavat asiat.

Toisaalta on huomioitava joustavat työaikamahdollisuudet sekä sairaaloiden toimintojen muutoksista johtuvat tarpeet tai toiveet sijoitella työaikaa toisin kuin ennen.

Työaika-asiat neuvotellaan siis kokonaisuutena. Asiat ovat monimutkaisia, ja mielipiteet kollegakunnassa jakautuvat.

Työaikaneuvottelujen vaikeutta lisää kilpailukykysopimuksen tuoma 24 tunnin pidennys vuosityöaikaan. Tämä vietiin Lääkärisopimukseen yhtenäistämällä lääkäriryhmien työaika 38 tuntiin 15 minuuttiin.

Jo käynnistyneissä yksityisen sektorin neuvotteluissa on noussut esiin kiky-tuntien poisto tai niiden kompensointi palkassa. Julkinen sektori seuraa ratkaisua tarkasti, ja asia nousee esiin kuntasektorin neuvottelupöydässä.

Toisen laajan neuvottelukokonaisuuden muodostavat palkkausmääräykset.

Työryhmätöiden ja palkkapilottien pohjalta on selvää, että lääkärin palkkakehitys uran edetessä on turvattava nykyistä paremmin. Osaamisen kehittymisen, kokemuksen karttumisen ja vastuunkannon painon on oltava merkittävä. Kokeneiden, motivoituneiden ja pitkiin potilassuhteisiin sitoutuneiden lääkäreiden pitäminen julkisessa terveydenhuollossa on kaikkien etu.

Esimerkiksi terveyskeskuksissa hoitoon pääsyn parantamiselle on keskeistä, että terveyskeskukset kykenevät houkuttelemaan riittävästi kokeneita yleislääkäreitä pitkiin työsuhteisiin.

Myös työolot ja työhyvinvointi nousevat neuvotteluissa tärkeään rooliin.

Lue myös

Neuvottelujen sujumista helpottaa vahva työtaisteluvalmius. Lääkäriliitto kohottaa siksi työtaisteluvalmiuttaan. Olemme kuluvana vuonna päivittäneet työtaistelumallimme vastaamaan terveydenhuollon tämänhetkistä tilannetta. Malli on valmisteltu yhdessä Hammaslääkäri- ja Eläinlääkäriliittojen kanssa; toteutuksesta ja toimeenpanosta vastaa yhteinen yhdistyksemme Lääkärikartelli.

Tulevan sopimuksen sisältöä tai muutosten suuruutta on vielä mahdoton ennakoida. Tavoitteena on kuitenkin laajempi kokonaisuudistus, eikä vain hienosäätö pakottavissa yksittäisissä määräyksissä. Kerralla tehtävän laajemman kokonaisratkaisun hyödyt olisivat selkeät.

Asioiden monimutkaisuudesta johtuen on todennäköistä, että kokonaisratkaisun muodostuminen tulee jäämään viime tippaan – tai jää aikataulussa saavuttamatta. Liikutaan isojen asioiden parissa: muutoksen kohteena ovat työaika- ja palkkausmääräykset, eli kaikkein tärkeimmät virkaehtosopimuksella sovittavat asiat

Kirjoittajat
Samuli Saarni
puheenjohtaja
Suomen Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Vakavia psyykkisiä sairauksia sairastavien fyysisten sairauksien hoito ontuu

Fyysisen terveyden ongelmat ja niihin liittyvä ennenaikainen kuolleisuus ovat yleisiä vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavilla.

Ajassa
Aivohalvauspotilaiden hoito paremmaksi tekoälyn avulla

Tekoälyn avulla kehitetään hoitoprosessia, jotta potilaille voidaan tarjota yksilöllistä hoitoa.

Ajassa
Rintasyöpälääke letrotsolia saa taas

Alkusyksystä vaivannut saatavuushäiriö on ohi.

Blogi
Oi neuvola, miten sinua kaipaan!

On ihan turha vedota siihen, että lapsen vanhemmat ovat lääkäreitä, kirjoittaa Laura Seppälä Baltimoresta.

Tieteessä
Nuori nukkuu myrskyn silmässä

Nuoruus on dramaattinen ajanjakso aivojen kehityksessä, mikä näkyy myös unessa.

Kommentti
Priorisoidaankin ihan toisin

– Jatkuvien organisaatiomuutosten kustannusvaikuttavuutta ei koskaan selvitetä, ihmettelee Eija Kalso.