1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääketutkijoiden toiveet otettava vakavasti
Pääkirjoitus 10/2019 vsk 74 s. 581

Lääketutkijoiden toiveet otettava vakavasti

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Lääketeollisuus investoi lääkkeiden tutkimiseen ja kehittämiseen Euroopassa 35 miljardia euroa vuodessa. Suomeen euroista tulee 200 miljoonaa (11 http://www.laaketeollisuus.fi/blogi/tiede-tuo-toivoa-heillekin-joilla-sita-ei-viela-ole).

Liian vähän.

Jos muutama kultamunia tuottava hanhi pettää, pitääkö koko tarha sulkea?

Tästä vallitsee Suomessa yksimielisyys. Kliinisiä lääketutkimuksia halutaan lisää, ja toivetta toistavat tutkijoiden lisäksi poliittisen kentän kaikki laidat.

Viime vuosi näytti jotain olevan tapahtumassa. Fimea sai 155 ilmoitusta kliinisistä lääketutkimuksista, kun edellisenä vuonna niitä tuli 144 (22 https://www.fimea.fi/valvonta/kliiniset_laaketutkimukset/tilastotietoa_kliinisista_laaketutkimuksista).

Kultamunia tuottava hanhi – vai pikkusormi paholaiselle?

Lääketutkimus herättää edelleen kommentteja puolesta ja vastaan.

Sosiaalisessa mediassa keskustellaan, miten Big Pharma hallitsee sairaaloiden lääketutkimusta, ja lääkäreitä syyllistetään yhteistyöstä. Puhutaan tulosten valikoivasta julkaisusta, tutkimusten kaapuun verhotusta markkinoinnista ja asiantuntijoiden ostamisesta.

Totta on, että lääketeollisuudella jauhot ovat pussissa ajoittain vettyneet. Pari vuotta sitten paljastui tapaus, jossa tutkimuksia tehnyt alihankkija oli vääristellyt tutkimustuloksia. Epäsuorasti syy oli teollisuuden: tutkimuksia oli ostettu epäilyttäviltä tahoilta Intiasta (33 https://www.talouselama.fi/uutiset/laakkeiden-tutkimustulosten-vaaristely-paljastui-suomessa-myynnissa-kahta-laaketta/e3d9e376-2f70-3e44-90bd-e20f50957f25).

Fimean mukaan väärinkäytöksiä on havaittu myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa (33 https://www.talouselama.fi/uutiset/laakkeiden-tutkimustulosten-vaaristely-paljastui-suomessa-myynnissa-kahta-laaketta/e3d9e376-2f70-3e44-90bd-e20f50957f25).

Mitä pitäisi päätellä? Pitäisikö tutkimukset Suomessa lopettaa, jotta teollisuus ei pääsisi vääristelemään tuloksia? Jos muutama kultamunia tuottava hanhi pettää, pitääkö koko tarha sulkea?

Vastaus on selvä. Lääketutkimuksista on kiistattomia hyötyjä. Osallistujat saavat uusimpia lääkkeitä maksutta, uudet lääkkeet tulevat muillekin aiemmin käyttöön ja tutkijoiden osaaminen paranee.

Hankkimalla tutkimuksia Suomi voi myös pienellä osallaan vaikuttaa siihen, että niitä tehdään luotettavasti. Yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa säännellään tarkasti. Lääkäri ei saa henkilökohtaista rahallista korvausta lääketutkimuksista. Tutkijoilla on täysi vapaus tehdä analyysit, ja he voivat julkistaa kaikki tulokset. Tiedot taloudellisesta yhteistyöstä julkaistaan vuosittain.

HUS:n tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta kertoi tällä viikolla Lääkärilehden podcastissa, ettei ole törmännyt teollisuusyhteistyössä kertaakaan epäilyihin tutkimusetiikan rikkomisesta (44 https://www.laakarilehti.fi/podcastit/). HUS aikoo lähentää yhteistyötä entisestään.

Lue myös

Keskustelu tutkimusten etiikasta on tarpeen, mutta niin kauan kuin selkeitä väärinkäytöksiä ei ole Suomessa esittää, on aika lopettaa yhteistyön ja lääkäreiden syyllistäminen. Kuten professori Juhani Knuuti blogissaan sanoo, harva pystyy kuvittelemaan tilannetta, jossa 50 vuoden aikana kehitetyt lääkkeet ja hoitovälineet olisivat jääneet saamatta (55 http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/big-pharma-tahdittaa-sairaaloiden-tutkimustoimintaa/).

Vuoden 2018 tutkijana palkittu professori Johanna Mäenpää ehdotti syksyllä konkreettisesti: yliopistosairaaloiden tulisi luoda lääkäreille virkajärjestelyillä mahdollisuus toimia 1–2 päivää viikossa kliinisinä tutkijoina vailla muita velvollisuuksia (66 https://www.tays.fi/fi-FI/Kliinisen_laaketutkimuksen_vuoden_2018_h(79120)). Kannatettava ajatus.

Pohjoismaille esitetty yhteinen eettinen komitea olisi myös tervetullut. Kansainväliset lääkejätit ovat arvostelleet suomalaista lupakäytäntöä, sillä alueellisten eettisten toimikuntien päätökset ovat olleet epäyhtenäisiä.

Fimean tutkimusilmoituksista ei kannata tehdä liikaa johtopäätöksiä. Nousuja on nähty ennenkin – yhtä lailla laskuja. Trendi on yksiselitteinen: ilmoitukset ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa 46 prosenttia. Lääketutkijoiden toiveet lisärahasta ja kliinisten tutkimusten houkuttelemisesta Suomeen on otettava loppukevään hallitusneuvotteluissa vakavasti.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
http://www.laaketeollisuus.fi/blogi/tiede-tuo-toivoa-heillekin-joilla-sita-ei-viela-ole
2
https://www.fimea.fi/valvonta/kliiniset_laaketutkimukset/tilastotietoa_kliinisista_laaketutkimuksista
3
https://www.talouselama.fi/uutiset/laakkeiden-tutkimustulosten-vaaristely-paljastui-suomessa-myynnissa-kahta-laaketta/e3d9e376-2f70-3e44-90bd-e20f50957f25
4
https://www.laakarilehti.fi/podcastit/
5
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/big-pharma-tahdittaa-sairaaloiden-tutkimustoimintaa/
6
https://www.tays.fi/fi-FI/Kliinisen_laaketutkimuksen_vuoden_2018_h(79120)

Etusivulla juuri nyt

Blogi
Työtä vuorotta?

Pääsin testaamaan toisenlaista työaikaa ja huomasin nopeasti eron, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Tieteessä
Väitös: Sote-uudistus ei onnistu ilman yhteisiä tavoitteita

Väitöstutkija ehdottaa luovan hallinnan mallia, jonka avulla voidaan johtaa ja kehittää alueellisia sote-palvelutuotannon arvoverkkoja.

Tieteessä
Nielemisvaikeus on monen sairauden oire

Potilaan huolellinen haastattelu auttaa erottamaan jatkoselvittelyjä vaativat tilat.

Tieteessä
Nuoruuden vakava mielenterveyden häiriö jättää jäljen työuraan

Mielenterveyden takia sairaalahoidossa alle 25-vuotiaana olleilla on muita heikommat näkymät työmarkkinoilla, osoittaa tutkimus.

Tieteessä
Yksinkertainen tietokonemalli voi ennustaa vamman jälkeisen nivelrikon

Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa päätyykö potilas leikattavaksi.