1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääketutkijoiden toiveet otettava vakavasti
Pääkirjoitus 10/2019 vsk 74 s. 581

Lääketutkijoiden toiveet otettava vakavasti

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Lääketeollisuus investoi lääkkeiden tutkimiseen ja kehittämiseen Euroopassa 35 miljardia euroa vuodessa. Suomeen euroista tulee 200 miljoonaa (11 http://www.laaketeollisuus.fi/blogi/tiede-tuo-toivoa-heillekin-joilla-sita-ei-viela-ole).

Liian vähän.

Jos muutama kultamunia tuottava hanhi pettää, pitääkö koko tarha sulkea?

Tästä vallitsee Suomessa yksimielisyys. Kliinisiä lääketutkimuksia halutaan lisää, ja toivetta toistavat tutkijoiden lisäksi poliittisen kentän kaikki laidat.

Viime vuosi näytti jotain olevan tapahtumassa. Fimea sai 155 ilmoitusta kliinisistä lääketutkimuksista, kun edellisenä vuonna niitä tuli 144 (22 https://www.fimea.fi/valvonta/kliiniset_laaketutkimukset/tilastotietoa_kliinisista_laaketutkimuksista).

Kultamunia tuottava hanhi – vai pikkusormi paholaiselle?

Lääketutkimus herättää edelleen kommentteja puolesta ja vastaan.

Sosiaalisessa mediassa keskustellaan, miten Big Pharma hallitsee sairaaloiden lääketutkimusta, ja lääkäreitä syyllistetään yhteistyöstä. Puhutaan tulosten valikoivasta julkaisusta, tutkimusten kaapuun verhotusta markkinoinnista ja asiantuntijoiden ostamisesta.

Totta on, että lääketeollisuudella jauhot ovat pussissa ajoittain vettyneet. Pari vuotta sitten paljastui tapaus, jossa tutkimuksia tehnyt alihankkija oli vääristellyt tutkimustuloksia. Epäsuorasti syy oli teollisuuden: tutkimuksia oli ostettu epäilyttäviltä tahoilta Intiasta (33 https://www.talouselama.fi/uutiset/laakkeiden-tutkimustulosten-vaaristely-paljastui-suomessa-myynnissa-kahta-laaketta/e3d9e376-2f70-3e44-90bd-e20f50957f25).

Fimean mukaan väärinkäytöksiä on havaittu myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa (33 https://www.talouselama.fi/uutiset/laakkeiden-tutkimustulosten-vaaristely-paljastui-suomessa-myynnissa-kahta-laaketta/e3d9e376-2f70-3e44-90bd-e20f50957f25).

Mitä pitäisi päätellä? Pitäisikö tutkimukset Suomessa lopettaa, jotta teollisuus ei pääsisi vääristelemään tuloksia? Jos muutama kultamunia tuottava hanhi pettää, pitääkö koko tarha sulkea?

Vastaus on selvä. Lääketutkimuksista on kiistattomia hyötyjä. Osallistujat saavat uusimpia lääkkeitä maksutta, uudet lääkkeet tulevat muillekin aiemmin käyttöön ja tutkijoiden osaaminen paranee.

Hankkimalla tutkimuksia Suomi voi myös pienellä osallaan vaikuttaa siihen, että niitä tehdään luotettavasti. Yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa säännellään tarkasti. Lääkäri ei saa henkilökohtaista rahallista korvausta lääketutkimuksista. Tutkijoilla on täysi vapaus tehdä analyysit, ja he voivat julkistaa kaikki tulokset. Tiedot taloudellisesta yhteistyöstä julkaistaan vuosittain.

HUS:n tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta kertoi tällä viikolla Lääkärilehden podcastissa, ettei ole törmännyt teollisuusyhteistyössä kertaakaan epäilyihin tutkimusetiikan rikkomisesta (44 https://www.laakarilehti.fi/podcastit/). HUS aikoo lähentää yhteistyötä entisestään.

Lue myös

Keskustelu tutkimusten etiikasta on tarpeen, mutta niin kauan kuin selkeitä väärinkäytöksiä ei ole Suomessa esittää, on aika lopettaa yhteistyön ja lääkäreiden syyllistäminen. Kuten professori Juhani Knuuti blogissaan sanoo, harva pystyy kuvittelemaan tilannetta, jossa 50 vuoden aikana kehitetyt lääkkeet ja hoitovälineet olisivat jääneet saamatta (55 http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/big-pharma-tahdittaa-sairaaloiden-tutkimustoimintaa/).

Vuoden 2018 tutkijana palkittu professori Johanna Mäenpää ehdotti syksyllä konkreettisesti: yliopistosairaaloiden tulisi luoda lääkäreille virkajärjestelyillä mahdollisuus toimia 1–2 päivää viikossa kliinisinä tutkijoina vailla muita velvollisuuksia (66 https://www.tays.fi/fi-FI/Kliinisen_laaketutkimuksen_vuoden_2018_h(79120)). Kannatettava ajatus.

Pohjoismaille esitetty yhteinen eettinen komitea olisi myös tervetullut. Kansainväliset lääkejätit ovat arvostelleet suomalaista lupakäytäntöä, sillä alueellisten eettisten toimikuntien päätökset ovat olleet epäyhtenäisiä.

Fimean tutkimusilmoituksista ei kannata tehdä liikaa johtopäätöksiä. Nousuja on nähty ennenkin – yhtä lailla laskuja. Trendi on yksiselitteinen: ilmoitukset ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa 46 prosenttia. Lääketutkijoiden toiveet lisärahasta ja kliinisten tutkimusten houkuttelemisesta Suomeen on otettava loppukevään hallitusneuvotteluissa vakavasti.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
http://www.laaketeollisuus.fi/blogi/tiede-tuo-toivoa-heillekin-joilla-sita-ei-viela-ole
2
https://www.fimea.fi/valvonta/kliiniset_laaketutkimukset/tilastotietoa_kliinisista_laaketutkimuksista
3
https://www.talouselama.fi/uutiset/laakkeiden-tutkimustulosten-vaaristely-paljastui-suomessa-myynnissa-kahta-laaketta/e3d9e376-2f70-3e44-90bd-e20f50957f25
4
https://www.laakarilehti.fi/podcastit/
5
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/big-pharma-tahdittaa-sairaaloiden-tutkimustoimintaa/
6
https://www.tays.fi/fi-FI/Kliinisen_laaketutkimuksen_vuoden_2018_h(79120)

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Asiantuntijat rajoillaan

Hanna Nohynek pohtii asiantuntijuuden ja lobbauksen rajoja.

Ajassa
Sote-malli sopii lääkäreille

– Hoitotakuun kiristäminen pitää toteuttaa mahdollisimman pian, Lääkäriliiton Heikki Pärnänen muistuttaa.

Ajassa
Miten Lääkäriliitto pyrkii vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin?

Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiivistäminen on ollut liiton ykköstavoite hallitusohjelmaan, liiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo.

Ajassa
Etätyö vaatii kokemusta

Isoin plussa on se, ettei aika kulu enää työmatkoihin – talvella saan tehdä töitä takkatulen ääressä ja kesällä terassilla, Marika Kandell sanoo.

Tieteessä
Väitös avasi uuden lähestymistavan sydänperäiseen sokkiin

Heli Tolppanen tutki EKG-muutosten sekä uusien biomerkkiaineiden ennustearvoa akuutissa sydämen vajaatoiminnassa ja sydänperäisessä sokissa.

Ajassa
Onko teillä tilaa?

Potilassiirrot välittävä ohjelmisto nopeuttaa työtä ja vähentää virheitä, kertoo ohjelmistoyhtiön toimitusjohtaja, lääkäri Taavi Saviauk.