1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Laki raskauden keskeyttämisestä kaipaa uudistamista
Pääkirjoitus 45/2020 vsk 75 s. 2337

Laki raskauden keskeyttämisestä kaipaa uudistamista

Kuvituskuva 1

Hannu Halila

Tuore kansalaisaloite (OmaTahto 2020) raskauden keskeyttämistä koskevan vuodelta 1970 peräisin olevan lain uudistamiseksi sai nopeasti vaadittavat 50 000 allekirjoittajaa, ja asia etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

Ehdotuksen taustalla olivat alun perin mm. Suomen Gynekologiyhdistys ja Suomen Kätilöliitto. Lääkäriliiton hallitus on päättänyt kannattaa lain uudistamisen tarvetta. Laaja rintama eduskuntapuolueita on ilmaissut olevansa sen kannalla.

Kahden lääkärin tapaaminen ei tuota lisäarvoa naisen ratkaisuun.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että alle 12 viikon keskeytyksissä ei enää vaadittaisi erillisiä perusteluja ns. sosiaalisille syille ja samalla kahden lääkärin lausuntoja. Lakimuutosehdotuksen taustalla on perusteltu naisen itsemääräämisoikeuden vaatimus. Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa tällaista lupamenettelyä enää vaaditaan.

Riittää, että nainen tapaa yhden lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi tarjota asiantuntemusta ja tukea tässä vaikeassa elämäntilanteessa. Raskaudenkeskeytystä haluavalle naiselle tulee tarjota muutenkin psykososiaalista tukea ja ehkäisyneuvontaa.

Perusteena lakimuutokselle on myös terveydenhuollon resurssien turvaaminen sekä asian käsittelyn nopeuttaminen. Kahden lääkärin tapaaminen ei tuota lisäarvoa naisen ratkaisuun, mutta se pitkittää prosessia.

Jo aiemmin Lääkäriliitto on linjannut, että mikäli lääkärin vakaumus ei salli osallistumista millään tavalla raskaudenkeskeytysten järjestämiseen, asia tulee pyrkiä hoitamaan työnjohdollisin ja kollegiaalisin keinoin. Lääkärin vakaumus ei saa kuitenkaan johtaa naisen epäkunnioittavaan kohteluun.

Nykyisen lain vaatimus keskeyttämisen suorittamisesta toimenpideluvan saaneessa sairaalassa ei myöskään vastaa enää nykypäivän tilannetta. Raskaudenkeskeytyksistä 97 % tehdään lääkkeellisesti eikä keskeytys välttämättä edellytä sairaalahoitoa. Koska tilanne kuitenkin edellyttää raskauden keston ja sijainnin määritystä esimerkiksi kaikututkimuksella, on keskeytykset jatkossakin syytä jossain määrin keskittää. Lääkäriliitto korostaa kannanotossaan sitä, että keskeytys tulee aina tehdä turvallisesti.

Raskaudenkeskeytysten määrä on ilahduttavasti vähentynyt Suomessa. Enimmillään keskeytyksiä tehtiin 1970-luvulla vuosittain yli 20 000, viime vuosina määrä on painunut alle 9 000:n. Tärkein syy vähenemiseen on ollut ehkäisyneuvonta.

Lue myös

Lääkäriliitto on jo aiemmin ehdottanut eduskuntavaalitavoitteissaan vuonna 2019 maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille. Tämä sisältyykin nykyiseen hallitusohjelmaan. Esimerkiksi Vantaan terveyskeskuksesta on tieteellistä tutkimusnäyttöä siitä, että näin saadaan vähennettyä raskaudenkeskeytysten määrää (11 Gyllenberg F. Long-acting reversible contraception free of charge: initiations, user characteristics, and induced abortions. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2020. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315004/e-thesis_Frida%20Gyllenberg_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y).

Raskauden keskeyttäminen on aina vaikea ratkaisu. Kielloilla ja rajoituksilla keskeytysten vähentäminen ei ole onnistunut, vaan ne ovat johtaneet aiemmin jopa naisen terveyden vaarantaneisiin toimenpiteisiin. Raskaudenkeskeytyksiä voidaan edelleen vähentää tarjoamalla tietoa seksuaaliterveydestä ja laadukasta ehkäisyneuvontaa.

Kirjoittajat
Hannu Halila
varatoiminnanjohtaja, Lääkäriliitto
LKT, terveydenhuollon hallinnon dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Sidonnaisuudet

Hannu Halila: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Gyllenberg F. Long-acting reversible contraception free of charge: initiations, user characteristics, and induced abortions. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2020. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315004/e-thesis_Frida%20Gyllenberg_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ainakin 13 900 lääkäriä on saanut koronarokotuksen Suomessa

Alueellinen vaihtelu lääkäreiden rokotuskattavuudessa oli 48–77 prosenttia.

Ajassa
Lääkärilehti Forum maanantaina – vielä ehdit mukaan

Ensimmäiseen Lääkärilehti Forum -verkkotapahtumaan ehtii vielä mukaan.

Ajassa
Kiinnostus lääkärin ammattiin syttyi varhain

Anna Rukko kiinnostui lääkärin ammatista jo 11-vuotiaana, kun hän sairastui ­melanoomaan.

Ajassa
Koulutettavista voimaa työpäivään

On voimaannuttava kokemus, kun näkee koulutettavien kasvavan tehtäväänsä, kertoo Sinikka Haakana.

Tiedepääkirjoitus
Miten ehkäistä selkäkivun kroonistuminen?

Hoitokäytäntöjen pohjautumisen ­näyttöön tulisi olla vähimmäisvaatimus terveydenhuollossa, kirjoittaa Jaro Karppinen.