1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Liikunta parantaa keuhkoahtaumatautipotilaan ennustetta
Pääkirjoitus 50-52/2011 vsk 66 s. 3819

Liikunta parantaa keuhkoahtaumatautipotilaan ennustetta

Keuhkoahtaumatauti eli COPD on alidiagnosoitu kansantauti. Vuonna 2008 se aiheutti 5 633 sairaalahoitojaksoa eli yhteensä 76 290 sairaanhoitopäivää. Tupakoinnin vähenemisestä huolimatta keuhkoahtaumataudin esiintyvyys ei ole vielä laskussa, vaan arvion mukaan se on kolmanneksi yleisin kuolinsyy länsimaissa vuonna 2030.

Keuhkoahtaumataudin tyypillinen ensioire on hengenahdistus rasituksessa. Tiedostamattaan tai tarkoituksella potilaat alkavat vältellä rasitusta ja hengästymistä. Objektiivisesti suoritettujen mittausten perusteella COPD-potilaiden fyysisen aktiivisuuden määrä vuorokaudessa on 35-83 % terveiden liikkumiseen verrattuna (11 Vorrink SN, Kort HS, Troosters T, Lammers JW. Level of daily physical activity in individuals with COPD compared with healthy controls. Respir Res 2011;22:33.). Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että fyysinen inaktiivisuus lisää pahenemisvaiheiden, sairaalahoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä (22 Garcia-Aymerich J, Lange P, Benet M, Schnohr P, Antó JM. Regular physical activity reduces hospital admission and mortality in chronic obstructive pulmonary disease: a population based cohort study. Thorax 2006;61:772-8.). On myös pystytty osoittamaan, että lisääntynyt fyysinen aktiivisuus vähentää uuden pahenemisvaiheen riskiä (33 Puhan M, Scharplatz M, Troosters T, Walters EH, Steurer J. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;21:CD005305.).

Fyysisen inaktiivisuuden ja kuolleisuuden yhteydestä on nyt saatu lisää näyttöä. Elokuussa ilmestyneessä prospektiivisessa seurantatutkimuksessa (44 Waschki B, Kirsten A, Holz O, PhD; Müller K-C, Meyer T, PhD; Watz H, Magnussen H. Physical activity is the strongest predictor of all-cause mortality in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a prospective cohort study. Chest. 2011;140:331-42.) todetaan, että fyysinen inaktiivisuus on tärkein tunnettu kuolemaa ennustava tekijä keuhkoahtaumataudissa. COPD-potilaat tutkittiin sydämen, keuhkofunktioiden, perifeerisen verisuoniston ja biomarkkeiden osalta. Löydöksistä fyysinen aktiivisuus oli suorimmin yhteydessä mortaliteettiin.

Myös fyysisen suorituskyvyn aleneminen ennustaa kuolemaa. Mitä huonompi suorituskyky, sitä huonompi ennuste. Kuuden minuutin kävelytestissä alle 360 metriä on tutkitusti tulos, jossa kuoleman vaara alkaa kasvaa. Jokainen 50 metrin väheneminen 6 minuutin kävelytestissä lisäsi kuoleman vaaraa 1,5-kertaiseksi (44 Waschki B, Kirsten A, Holz O, PhD; Müller K-C, Meyer T, PhD; Watz H, Magnussen H. Physical activity is the strongest predictor of all-cause mortality in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a prospective cohort study. Chest. 2011;140:331-42.). Vertailun vuoksi normaali tulos 50-85-vuotiailla on 631 metriä (66 Troosters T, Gosselink R, Decramer M. Six minute walking distance in healthy elderly subjects. Eur Respir J 1999;14:270-4.). Vastaavasti alle 170 metriä maksimaalisessa kiihtyvässä kävelytestissä ennustaa kuolemaa vaikea-asteista keuhkoahtaumatautia sairastavilla (77 Ringbaek T, Martinez G, Brøndum E, Thøgersen J, Morgan M, Lange P. Shuttle walking test as predictor of survival in chronic obstructive pulmonary disease patients enrolled in a rehabilitation program. J Cardiopulm Rehabil Prev 2010;30:409-14.).

Lue myös

Nykyiset ohjeistukset (esim. Käypä hoito -suositus) sisältävät yhä enemmän suosituksia liikunnan ja liikunnallisen kuntoutuksen merkityksestä keuhkoahtaumataudin hoidossa. Liikuntaharjoitteluun keskittyvän kuntoutuksen merkitys pahenemisvaiheen jälkeen on selvästi osoitettu. Avokuntoutuksella tarkoitetaan ohjattua liikuntaa 2-3 kertaa viikossa 6-12 viikkoa yhdistettynä omatoimiseen harjoitteluun. Kuntouttamalla pahenemisvaiheen jälkeen kolme potilasta estetään yksi sairaalahoito, ja kuntouttamalla kuusi potilasta estetään yksi kuolema (33 Puhan M, Scharplatz M, Troosters T, Walters EH, Steurer J. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;21:CD005305.).

Hyvä kuntoutuksessa saavutettu tulos parantaa potilaan ennustetta (88 Enfield K, Gammon S, Floyd J, Falt C, Patrie J, Platts-Mills TA, Truwit JD, Shim YM. Six-minute walk distance in patients with severe end-stage COPD: association with survival after inpatient pulmonary rehabilitation. J Cardiopulm Rehabil Prev 2010;30:195-202.). Tupakoinnin lopettamisen ohella juuri fyysisellä aktiivisuudella saattaa olla suurin vaikutus COPD-potilaan ennusteeseen. Tehokkaalla liikkumisella saadaan suurempi terveyshyöty, mutta jo kohtalainen liikunta parantaa vointia ja ennustetta.

Jokaisen terveydenhuollon työntekijän on syytä rohkaista COPD-potilaita liikkumaan. Tavoitteena on hengästyä ja hikoilla vähintään puoli tuntia kerrallaan useamman kerran viikossa, mieluiten päivittäin. Monipuolinen liikunta on hyvästä, ja sen tulisi olla mieleistä liikkujalle. Muita erityisiä kriteerejä laadulle ei ole, ei myöskään mitään erityisvalvonnan tarvetta.

Suomessakin tulisi olla saatavilla kansainvälisten hoitosuositusten kriteerit täyttävää pitkäkestoista liikunnallista avokuntoutusta niille fyysisesti inaktiivisille COPD-potilaille, joita pelkkä valistus ei saa liikkeelle (99 ATS/ERS Pulmonary Rehabilitation Writing Committee. American Thoracic Society/European Respiratory Society statement on pulmonary rehabilitation. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:1390-413.).

Kirjoittajat
Heikki Ekroos
LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri
HUS, Porvoon sairaala
heikki.ekroos@hus.fi
Milla Katajisto
keuhkosairauksien erikoislääkäri
HUS, Meilahden sairaala
milla.katajisto@hus.fi
Kirjallisuutta
1
Vorrink SN, Kort HS, Troosters T, Lammers JW. Level of daily physical activity in individuals with COPD compared with healthy controls. Respir Res 2011;22:33.
2
Garcia-Aymerich J, Lange P, Benet M, Schnohr P, Antó JM. Regular physical activity reduces hospital admission and mortality in chronic obstructive pulmonary disease: a population based cohort study. Thorax 2006;61:772-8.
3
Puhan M, Scharplatz M, Troosters T, Walters EH, Steurer J. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;21:CD005305.
4
Waschki B, Kirsten A, Holz O, PhD; Müller K-C, Meyer T, PhD; Watz H, Magnussen H. Physical activity is the strongest predictor of all-cause mortality in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a prospective cohort study. Chest. 2011;140:331-42.
5
Casanova C, Cote C, Marin JM ym. Distance and oxygen desaturation during the 6-min walk test as predictors of long-term mortality in patients with COPD. Chest 2008;134:746-52.
6
Troosters T, Gosselink R, Decramer M. Six minute walking distance in healthy elderly subjects. Eur Respir J 1999;14:270-4.
7
Ringbaek T, Martinez G, Brøndum E, Thøgersen J, Morgan M, Lange P. Shuttle walking test as predictor of survival in chronic obstructive pulmonary disease patients enrolled in a rehabilitation program. J Cardiopulm Rehabil Prev 2010;30:409-14.
8
Enfield K, Gammon S, Floyd J, Falt C, Patrie J, Platts-Mills TA, Truwit JD, Shim YM. Six-minute walk distance in patients with severe end-stage COPD: association with survival after inpatient pulmonary rehabilitation. J Cardiopulm Rehabil Prev 2010;30:195-202.
9
ATS/ERS Pulmonary Rehabilitation Writing Committee. American Thoracic Society/European Respiratory Society statement on pulmonary rehabilitation. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:1390-413.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Sädehoidon haitat voivat tulla viiveellä

Valtaosa merkittävistä haitoista ilmaantuu vasta myöhäisseurannassa.

Kommentti
Kuka haluaa johtaa terveyskeskusta?

Hyvä johtaminen ei riitä, jos resursseja ei ole, kirjoittaa Minna Mantila.

Ajassa
THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus

Hankkeessa on perustettu seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä.

Blogi
Miksi annamme tasoitusta?

Mihin valmiiden erikoislääkärien haahuiluvuosien järjestelmää Suomessa oikein tarvitaan, miettivät Toni ja Laura Seppälä Baltimoressa.

Tieteessä
Tekonivelen sementtikiinnitys turvallinen myös iäkkäämmillä potilailla

Luusementin käyttöön lonkan tekonivelen kiinnityksessä ei liity lisääntynyttä kuolleisuutta, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Päihdeäitien kuntoutukseen voi hakea avustusta

Valtionavustuksen taustalla on hallitusohjelman linjaus päihdeäitien ja päihdeperheiden palveluista.