1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Masennus on lisääntynyt
Pääkirjoitus 43/2009 vsk 64 s. 3629

Masennus on lisääntynyt

Depressiotutkijat ovat Suomessa toistuvasti tuoneet esille, että masennuksen määrä ei väestössä ole lisääntynyt. Samaan aikaan kuitenkin depression takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on parissakymmenessä vuodessa lisääntynyt räjähdysmäisesti ja masennuslääkkeiden käyttö on moninkertaistunut. Selitykseksi on esitetty masennuksen tunnistamisen ja hoidon tehostumista, avun hakemisen lisääntymistä, työelämän muutoksia ja masennuslääkkeiden käyttöaiheiden laajenemista.

Voisi luulla, että masennuksen esiintymisen tutkiminen olisi suoraviivainen ja yksinkertainen asia. Näin ei kuitenkaan ole. Esiintyvyysluvut vaihtelevat suomalaisissakin tutkimuksissa välillä 4,6 ja 9,3% (11 Lehtinen V, Joukamaa M, Lahtela K ym. Prevalence of mental disorders among adults in Finland: basic results from the Mini Finland Health Survey. Acta Psychiatr Scand 1990;81:418-25.,22 Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2006;40:1-10.,33 Lindeman S, Hämäläinen J, Isometsä E ym. The 12-month prevalence and risk factors for major depressive episode I Finland: representative sample of 5993 adults. Acta Psychiatr Scand 2000;102:178-84.,44 Isometsä E, Aro S, Aro H. Depression in Finland: a computer assisted telephone interview study. Acta Psychiatr Scand 1997;96:122-8). Keskeiset kysymykset tässä ovat, mitä mittaamme ja millä menetelmillä? Suomessa tehdyissä depression esiintyvyyttä väestössä koskevissa tutkimuksissa on käytetty erilaisia seulonta- ja haastattelumenetelmiä ja sovellettu eri diagnoosikriteerejä. Esimerkiksi Mini-Suomi-tutkimuksessa (1978-80) käytettiin PSE-haastattelua ja ICD-8-diagnostiikkaa (11 Lehtinen V, Joukamaa M, Lahtela K ym. Prevalence of mental disorders among adults in Finland: basic results from the Mini Finland Health Survey. Acta Psychiatr Scand 1990;81:418-25.) ja Terveys 2000 -tutkimuksessa CIDI-haastattelua ja DSM IV -diagnostiikkaa (22 Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2006;40:1-10.). Näissä diagnoosiluokituksissa depression kriteerit ovat kovin erilaiset. Lisäksi tutkittujen otosten ikäjakaumat ovat erilaiset: Mini-Suomi- ja Terveys 2000 -tutkimuksissa tutkittiin yli 30-vuotiaita, FINHCS-tutkimuksessa 15-75-vuotiaita (33 Lindeman S, Hämäläinen J, Isometsä E ym. The 12-month prevalence and risk factors for major depressive episode I Finland: representative sample of 5993 adults. Acta Psychiatr Scand 2000;102:178-84.) ja Isometsän ym. (44 Isometsä E, Aro S, Aro H. Depression in Finland: a computer assisted telephone interview study. Acta Psychiatr Scand 1997;96:122-8) tutkimuksessa 25-79-vuotiaita. Myös ajanjakso, jonka aikaista masentuneisuutta mitataan, vaihtelee.

Haastattelumenetelmät ovat hyvin herkkiä pienillekin oirekriteerien muutoksille. Kun diagnostisessa haastattelussa muutetaan yhden ainoan kysymyksen kynnystä, tuottaa kynnys "masentunut mieliala koko päivän" masennuksen esiintyvyydeksi 4,67 %, "masentunut mieliala suurimman osan päivästä" 9,23 % ja "masentunut mieliala vähintään puolet päivästä" 11,9 % (55 Karlsson L, Marttunen M, Karlsson H, Kaprio J, Aro H. Minor change in the diagnostic threshold leads into major alteration in the prevalence estimate of depression. J Affect Disord 2009 Jul 15. Epub ahead of print). Depressiosairaus sijoittuukin jatkumolle, ja diagnoosiraja on sopimuksenvarainen.

Lue myös

Näin ollen ainoa tapa varmuudella vastata kysymykseen, onko masennuksen määrä väestössä lisääntynyt, on käyttää täysin identtisiä mittauksia kahtena eri ajanjaksona. Mini-Suomi- ja Terveys 2000 -tutkimuksissa käytettiin kyllä samaa seulontamenetelmää (General Health Questionnaire, GHQ) ja väestön stressioireilua kuvaavat käyrät olivat kummassakin tutkimuksessa hyvin samanlaiset. Tällaisen oirekyselyn tulosten perusteella ei kuitenkaan voi päätellä, että masennuksen esiintyvyys ei ole muuttunut - se olisi verrattavissa siihen, että mitattaisiin vaikkapa päänsäryn esiintyvyyttä väestössä, ja jos se ei olisi lisääntynyt, pääteltäisiin, että aivokasvainten määrä on pysynyt muuttumattomana.

Tiedossani on ainoastaan yksi tutkimus, jossa on käytetty täysin identtisiä diagnoosikriteerejä kahdessa aikapisteessä. Tässä Comptonin ym. (66 Compton WM, Conway KP, Stinson FS, Grant BF. Changes in the prevalence of major depression and comorbid substance use disorders in the United States between 1991-1992 and 2001-2002. Am J Psychiatry 2006;163:2141-7.) tutkimuksessa mitattiin depression esiintyvyyttä Yhdysvalloissa vuosina 1991-92 ja 2001-2002. Tutkimuksen mukaan masennuksen esiintyvyys yli kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Kirjoittajien päätelmä oli, että mikäli masennuksen esiintyvyys kasvaa nykyiseen tahtiin, tulee palvelujen tarve jatkossa lisääntymään dramaattisesti.

Kun tämän metodisesti pitävän tutkimustuloksen lisäksi ottaa huomioon Suomessa tapahtuneet muutokset työkyvyttömyyseläkkeissä ja masennuslääkkeiden käytössä, ei minusta ole uskottava väite, että depression määrä Suomessa ei ole lisääntynyt. Tätä tukevat myös erilaiset epäsuorat signaalit, kuten alkoholinkäytön ja lasten huostaanottojen lisääntyminen, psykiatristen palvelujen kysynnän voimakas lisääntyminen, yhteiskunnan muutokset erityisesti kahden laman aikana sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen.

Ammattilaisina meidän tulisikin kantaa masennuksen lisääntymisestä huolta ja viestittää tilanteen vaikeutumisesta päättäjille nykyistä voimakkaammin.

Lue myös artikkeli s. 3647-53.

Kirjoittajat
Hasse Karlsson
LT, FM, psykiatrian professori (vv), tutkimusjohtaja
Helsingin yliopisto, psykiatrian klinikka
Kirjallisuutta
1
Lehtinen V, Joukamaa M, Lahtela K ym. Prevalence of mental disorders among adults in Finland: basic results from the Mini Finland Health Survey. Acta Psychiatr Scand 1990;81:418-25.
2
Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2006;40:1-10.
3
Lindeman S, Hämäläinen J, Isometsä E ym. The 12-month prevalence and risk factors for major depressive episode I Finland: representative sample of 5993 adults. Acta Psychiatr Scand 2000;102:178-84.
4
Isometsä E, Aro S, Aro H. Depression in Finland: a computer assisted telephone interview study. Acta Psychiatr Scand 1997;96:122-8
5
Karlsson L, Marttunen M, Karlsson H, Kaprio J, Aro H. Minor change in the diagnostic threshold leads into major alteration in the prevalence estimate of depression. J Affect Disord 2009 Jul 15. Epub ahead of print
6
Compton WM, Conway KP, Stinson FS, Grant BF. Changes in the prevalence of major depression and comorbid substance use disorders in the United States between 1991-1992 and 2001-2002. Am J Psychiatry 2006;163:2141-7.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kiireettömän hoidon määräajoista voidaan luopua väliaikaisesti

Hallitus antoi perjantaina esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta.

Ajassa
Yli 17 000 terveydenhuollon ammattilaista kuollut koronaan

Amnesty International teki analyysin yli 70 maan julkaiseman datan pohjalta.

Tieteessä
Infliksimabin aloitushoidon vaikutus lasten tuleduksellisissa suolistosairauksissa

Infliksimabi laski osalla lapsipotilaista kalprotektiinitasoa jo kahdessa viikossa.

Kolumni
Vapaa kassa, olkaa hyvä!

Suomessa on jo nyt varovaisesti arvioiden tuhansia vapaita aikoja psykoterapiaan, sanoo Janna Rantala.

Työssä
Tilastonurkka – Jäännössekoittuneisuuden juurella

Koronapandemian aikana lääketieteellisistä tutkimuksista on keskusteltu ennennäkemättömän laajalti.

Ajassa
Tartunnanjäljitys kuormittui Helsingissä

Muun muassa noin 120 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa tulee avuksi.