• Hannu Halila

Miksi halusit lääkäriksi ja oletko shamaani?

Kuvituskuva 1

Hannu Halila

varatoiminnanjohtaja, Lääkäriliitto

terveydenhuollon hallinnon dosentti, Helsingin yliopisto

Parhaillaan on käynnissä laaja Lääkäri 2018 -tutkimus, joka on kohdistettu joka toiselle alle 70-vuotiaalle Suomessa asuvalle lääkärille. Siinä kartoitetaan lääkärien näkemyksiä mm. koulutuksestaan, urasuunnitelmista, johtamisesta, tutkimustyöhön osallistumisesta ja ammatti-identiteetistä.

Lääkäri 2013 -tutkimuksessa peräti 82 % nuorista lääkäreistä oli sitä mieltä, että kiinnostus ihmiseen vaikutti erittäin paljon tai paljon hakeutumiseen opiskelemaan lääketiedettä. Toisella sijalla oli ammatin arvostus ja kolmantena monipuoliset työmahdollisuudet.

Nyt paneudutaan etenkin erikoislääkärikoulutusta koskeviin teemoihin.

Kuinka suuri osa lääkäreistä kokee nyt itsensä shamaaniksi? Viisi vuotta sitten ammatti-identiteettiä koskevassa kysymyksessä näin vastasi 5 % mieslääkäreistä ja 1 % naislääkäreistä.

Tällä kertaa paneudutaan etenkin erikoislääkärikoulutusta koskeviin teemoihin. Kun erikoistumista ollaan nyt monin tavoin uudistamassa, Lääkäri 2018 -tutkimuksen tulokset ovat lähtötaso, johon uudistusten vaikutuksia myöhemmin verrataan.

Tutkimus on jatkoa kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajalle ja pitkäkestoiselle tutkimussarjalle, joka käynnistyi v. 1988. Tutkimuksia on tehty viiden vuoden välein.

Sarjan julkaisuluettelossa on lähes 200 nimikettä. Aiemmin tutkimus toteutettiin Lääkäriliiton ja Tampereen sekä Kuopion/Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä. Nyt ohjausryhmässä ovat edustettuina myös Helsingin, Turun ja Oulun yliopistot sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Sarjan aiemmat tutkimukset ovat vaikuttaneet merkittävästi lääkärikoulutuksen ja terveydenhuollon kehittämiseen. Terveyskeskustyön opetukseen peruskoulutuksen aikana olivat ennen selvästi tyytyväisimpiä Tampereen ja Kuopion yliopistoista valmistuneet. Seurantatutkimuksissa ns. vanhoistakin tiedekunnista valmistuneiden arviot ovat parantuneet huomattavasti.

Aiemmat tulokset osoittivat myös, että nuoret lääkärit kokivat saaneensa erikoistumisen aikana aivan liian vähän hallinnon ja johtamisen opetusta. Näiden alueiden merkitys korostuu, kun lääkäri on toiminut jonkin aikaa työelämässä. Sittemmin erikoislääkärikoulutukseen on lisätty johtamisopintoja.

Viisi vuotta sitten peräti 95 % nuorista lääkäreistä oli erikoistunut, erikoistumassa tai aikoi erikoistua (11 Sumanen M, Vänskä J, Heikkilä T ym. Lääkäri 2013. Kyselytutkimus vuosina 2002–2011 valmistuneille lääkäreille. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2015:12.). Käytännössä erikoistuminen ei ole kuitenkaan kaikille mahdollista. Ellei erikoistumiskoulutuksen aloituspaikkoja selvästi lisätä nykyisestä, yhä suurempi osa lääkäreistä ei jatkossa pääse erikoistumaan.

Lääkärit olivat viime tutkimuksessa hämmästyttävän tyytyväisiä erikoisalansa valintaan: 89 % olisi yhä valinnut saman erikoisalan! Tyytyväisimpiä valintaansa olivat silmälääkärit, vähiten tyytyväisiä anestesiologit.

Valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä olivat alan monipuolisuus, kollegojen hyvä esimerkki, myönteiset kokemukset opiskeluaikana ja työllisyysnäkymät (22 Heikkilä T. On the path of a doctor: motivations and satisfaction on medical doctors in their career-related decisions. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 369, 2016.).

Tyytyväisyydessä ammatinvalintaan on onneksi vuosien mittaan tapahtunut erittäin positiivista kehitystä. Lääkäri 1998 -tutkimuksessa vain 75 % nuorista lääkäreistä olisi edelleen valinnut lääkärin ammatin. Viisi vuotta sitten vastaava osuus oli peräti 90 %.

Lääkärikoulutuksen, lääkärien työolojen ja terveydenhuollon kehittämiseksi on tärkeää, että mahdollisimman moni kollega vastaa tutkimukseen sähköisesti tai paperilomakkeella. Tutkimusryhmän puolesta jo nyt parhaat kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille ja vastaaville.

Lisää aiheesta

Tulossa laaja tutkimus lääkärikoulutuksesta
Järki ja tunteet
Tunnollisuus hyödyttää kirurgia

Kirjoittajat
Hannu Halila
varatoiminnanjohtaja, Lääkäriliitto
terveydenhuollon hallinnon dosentti, Helsingin yliopisto
Kirjallisuutta
1
Sumanen M, Vänskä J, Heikkilä T ym. Lääkäri 2013. Kyselytutkimus vuosina 2002–2011 valmistuneille lääkäreille. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2015:12.
2
Heikkilä T. On the path of a doctor: motivations and satisfaction on medical doctors in their career-related decisions. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 369, 2016.

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Muistisairaudet kiinnostavat heikosti tutkijoita

Lääketieteen Säätiö sai eniten apurahahakemuksia sydän- ja verisuonitaudeista.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja metabolisen oireyhtymän riskitekijät saattavat kasautua jo lapsena

Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat puolestaan vähentää perinnöllisiä haittoja.

Tieteessä
Muistisairaudet kiinnostavat heikosti tutkijoita

Lääketieteen Säätiö sai eniten apurahahakemuksia sydän- ja verisuonitaudeista.

Ajassa
Suositukset vauvoille annettavasta D-vitamiinista muuttuvat

Muutokset koskevat äidinmaidonkorviketta saavia alle 1-vuotiaita lapsia.

Ajassa
Äiti voi parantaa syntymättömän lapsensa aivotoiminnan kehitystä syömällä kalaa

Runsas rasvaisen kalan määrä äidin ruokavaliossa voi vahvistaa vauvan aivojen ja näkökyvyn kehitystä.

Ajassa
THL julkaisi mallin muistihäiriöiden torjumiseksi

FINGER-toimintamalli auttaa tukemaan muistitoimintojen säilymistä.

Ajassa
Äidin klamydia tarttui lapseen synnytyksissä harvoin

Klamydia tarttui äidistä lapseen alle 2 prosentissa synnytyksistä, selviää väitöstutkimuksesta.

Kommentti
Pirtusammion äärellä

– Lääkis on monelle juomisen korkeakoulu, kirjoittaa Pauliina Paananen.