• Hannu Halila

Miksi halusit lääkäriksi ja oletko shamaani?

Kuvituskuva 1

Hannu Halila

varatoiminnanjohtaja, Lääkäriliitto

terveydenhuollon hallinnon dosentti, Helsingin yliopisto

Parhaillaan on käynnissä laaja Lääkäri 2018 -tutkimus, joka on kohdistettu joka toiselle alle 70-vuotiaalle Suomessa asuvalle lääkärille. Siinä kartoitetaan lääkärien näkemyksiä mm. koulutuksestaan, urasuunnitelmista, johtamisesta, tutkimustyöhön osallistumisesta ja ammatti-identiteetistä.

Lääkäri 2013 -tutkimuksessa peräti 82 % nuorista lääkäreistä oli sitä mieltä, että kiinnostus ihmiseen vaikutti erittäin paljon tai paljon hakeutumiseen opiskelemaan lääketiedettä. Toisella sijalla oli ammatin arvostus ja kolmantena monipuoliset työmahdollisuudet.

Nyt paneudutaan etenkin erikoislääkärikoulutusta koskeviin teemoihin.

Kuinka suuri osa lääkäreistä kokee nyt itsensä shamaaniksi? Viisi vuotta sitten ammatti-identiteettiä koskevassa kysymyksessä näin vastasi 5 % mieslääkäreistä ja 1 % naislääkäreistä.

Tällä kertaa paneudutaan etenkin erikoislääkärikoulutusta koskeviin teemoihin. Kun erikoistumista ollaan nyt monin tavoin uudistamassa, Lääkäri 2018 -tutkimuksen tulokset ovat lähtötaso, johon uudistusten vaikutuksia myöhemmin verrataan.

Tutkimus on jatkoa kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajalle ja pitkäkestoiselle tutkimussarjalle, joka käynnistyi v. 1988. Tutkimuksia on tehty viiden vuoden välein.

Sarjan julkaisuluettelossa on lähes 200 nimikettä. Aiemmin tutkimus toteutettiin Lääkäriliiton ja Tampereen sekä Kuopion/Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä. Nyt ohjausryhmässä ovat edustettuina myös Helsingin, Turun ja Oulun yliopistot sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Sarjan aiemmat tutkimukset ovat vaikuttaneet merkittävästi lääkärikoulutuksen ja terveydenhuollon kehittämiseen. Terveyskeskustyön opetukseen peruskoulutuksen aikana olivat ennen selvästi tyytyväisimpiä Tampereen ja Kuopion yliopistoista valmistuneet. Seurantatutkimuksissa ns. vanhoistakin tiedekunnista valmistuneiden arviot ovat parantuneet huomattavasti.

Aiemmat tulokset osoittivat myös, että nuoret lääkärit kokivat saaneensa erikoistumisen aikana aivan liian vähän hallinnon ja johtamisen opetusta. Näiden alueiden merkitys korostuu, kun lääkäri on toiminut jonkin aikaa työelämässä. Sittemmin erikoislääkärikoulutukseen on lisätty johtamisopintoja.

Viisi vuotta sitten peräti 95 % nuorista lääkäreistä oli erikoistunut, erikoistumassa tai aikoi erikoistua (11 Sumanen M, Vänskä J, Heikkilä T ym. Lääkäri 2013. Kyselytutkimus vuosina 2002–2011 valmistuneille lääkäreille. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2015:12.). Käytännössä erikoistuminen ei ole kuitenkaan kaikille mahdollista. Ellei erikoistumiskoulutuksen aloituspaikkoja selvästi lisätä nykyisestä, yhä suurempi osa lääkäreistä ei jatkossa pääse erikoistumaan.

Lääkärit olivat viime tutkimuksessa hämmästyttävän tyytyväisiä erikoisalansa valintaan: 89 % olisi yhä valinnut saman erikoisalan! Tyytyväisimpiä valintaansa olivat silmälääkärit, vähiten tyytyväisiä anestesiologit.

Valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä olivat alan monipuolisuus, kollegojen hyvä esimerkki, myönteiset kokemukset opiskeluaikana ja työllisyysnäkymät (22 Heikkilä T. On the path of a doctor: motivations and satisfaction on medical doctors in their career-related decisions. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 369, 2016.).

Tyytyväisyydessä ammatinvalintaan on onneksi vuosien mittaan tapahtunut erittäin positiivista kehitystä. Lääkäri 1998 -tutkimuksessa vain 75 % nuorista lääkäreistä olisi edelleen valinnut lääkärin ammatin. Viisi vuotta sitten vastaava osuus oli peräti 90 %.

Lääkärikoulutuksen, lääkärien työolojen ja terveydenhuollon kehittämiseksi on tärkeää, että mahdollisimman moni kollega vastaa tutkimukseen sähköisesti tai paperilomakkeella. Tutkimusryhmän puolesta jo nyt parhaat kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille ja vastaaville.

Lisää aiheesta

Sami Heistaro siirtyy kevääksi sosiaali- ja terveys­ministeriöön
Uusi erikoisalahaku käynnistyi
Koulutuspaikkakyselyn huono sijoitus pysäytti – "Tietynlainen shokki"

Kirjoittajat
Hannu Halila
varatoiminnanjohtaja, Lääkäriliitto
terveydenhuollon hallinnon dosentti, Helsingin yliopisto
Kirjallisuutta
1
Sumanen M, Vänskä J, Heikkilä T ym. Lääkäri 2013. Kyselytutkimus vuosina 2002–2011 valmistuneille lääkäreille. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2015:12.
2
Heikkilä T. On the path of a doctor: motivations and satisfaction on medical doctors in their career-related decisions. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 369, 2016.

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.

Tiedepääkirjoitus
Suorat antikoagulantit muuttivat hoitoa

Antikoagulaatiohoitoa käyttää yhä suurempi joukko potilaita, joilla on taustalla hankalia perussairauksia ja käytössä lukuisia muita lääkkeitä.