1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miten terveyskeskukset pelastetaan? Lääkäriliiton teesit.
Pääkirjoitus 42/2019 vsk 74 s. 2335

Miten terveyskeskukset pelastetaan? Lääkäriliiton teesit.

Kuvituskuva 1

SAMULI SAARNI

puheenjohtaja

Lääkäriliitto

Toimivan perusterveydenhuollon merkitys vaikuttavalle ja oikeudenmukaiselle terveydenhuollolle on kuluneen vuoden aikana viimein tiedostettu. Samalla on ainakin osittain ymmärretty, kuinka syvässä kriisissä järjestelmä on.

Jos julkisen perusterveydenhuollon pelastamiseen ei löydetä toimivia keinoja ennen sote-uudistusta – joka toteutuu aikaisintaan seuraavalla hallituskaudella – jäljelle ei jää paljoa pelastettavaa. Silloin olisi rehellistä hyväksyä universaalin terveydenhuoltojärjestelmän kuolema ja nykyisen kahden kerroksen järjestelmän pysyvyys.

Perusterveydenhuollon pelastaminen tulisi nähdä hyvinvointiyhteiskunnan kunnia-asiana.

Syyt tilanteeseen ovat selkeät. Sote-järjestelmän rakenteet – käytännössä pth:n ja esh:n eriyttäminen – ovat johtaneet terveyskeskusten tasaiseen, parikymmentä vuotta kestäneeseen kurjistumiseen.

Tilanne on analoginen tarinalle, jossa sammakko laitetaan kylmään veteen ja vettä kuumennetaan niin hitaasti, ettei sammakko sitä huomaa. Sillä erotuksella, että suuri osa potilaista ja heidän perässään lääkäreistä on hypännyt pois.

Tilastot ovat vastaansanomattomia. Vuodesta 2000 perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon menoista on laskenut 20 prosentista 13 prosenttiin ja on reaalisesti kutistunut. Tämä huolimatta väestön ikääntymisestä ja monista tehtävänsiirroista.

Vaikka vuodesta 2005 Suomeen on tullut 4 200 työikäistä lääkäriä lisää (24 prosentin lisäys), terveyskeskuksiin heistä on tullut vain 330 (9 prosentin lisäys). Vuodesta 2000 perusterveydenhuollon avohoidon lääkärissäkäynnit ovat vähentyneet 40 prosenttia.

Kurjistamisella on ollut seurauksensa. Vakavan työuupumisen kokee selväksi vaaraksi itselleen 28 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä. Tehtäviä on jaettu uudestaan niin, että lääkärissäkäyntejä on alle 25 prosenttia terveyskeskusten käynneistä. Suoraa potilastyötä on terveyskeskuslääkärin työajasta enää noin puolet.

Potilaat ovat huomanneet tämän. Vapaaehtoiset terveysvakuutukset ovat lisääntyneet vuosikymmenessä noin 50 prosenttia.

Huolestuttavin löydös on kenties tämä: vuodesta 2008 vuoteen 2018 kokeneiden, 40–60-vuotiaiden terveyskeskuslääkäreiden osuus pudonnut 62 prosentista 40 prosenttiin.

Lääkäriliitto on syksyn aikana valmistellut perusterveydenhuollon pelastamisen teesit, joiden avulla universaalin perusterveydenhuollon pelastaminen on vielä mahdollista.

Teesit tiivistyvät neljään kohtaan, jotka on toteutettava samanaikaisesti ja nopeasti:

Lue myös

1. Sote-uudistuksen valmistelussa universaalin terveydenhuollon palauttaminen otetaan keskeiseksi tavoitteeksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisen integraatio on välttämätön ensimmäinen vaihe kaikissa uudistusvaihtoehdoissa.

2. Terveyskeskuslääkärille pääsy kiireettömissä asioissa turvataan hoitotakuulla. Täten palautetaan potilaiden luottamus ja varmistetaan, että kunnat resursoivat perusterveydenhuollon kasvavaa tarvetta vastaavasti.

3. Perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuus turvataan, koska se on laadun ja asiakaslähtöisyyden keskeinen osa. Pitkäaikaiset potilas-lääkäri-suhteet nostetaan niille kuuluvaan arvoonsa.

4. Terveyskeskusten rekrytointiongelmat korjataan samanaikaisella työn sisällön, työmäärän ja kehittymismahdollisuuksien parantamisella. Tarpeettomat tehtävät siirretään pois lääkäreiltä, työmäärä rajataan hallittavaksi ja nuorten lääkäreiden kouluttamiseen panostetaan kunnolla.

Avaamme teesejä tarkemmin tulevissa Lääkärilehdissä. Perusterveydenhuollon pelastaminen tulisi nähdä hyvinvointiyhteiskunnan kunnia-asiana.

Kirjoittajat
SAMULI SAARNI
puheenjohtaja
Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Runsas antibioottien käyttö saattaa altistaa Parkinsonin taudille

Voimakkain yhteys oli laajakirjoisilla sekä anaerobisiin bakteereihin ja sieniin tehoavilla antibiooteilla.

Ajassa
Reseptien uusiminen kuormittaa lääkäreitä

Yhden lääkärin työpanos vuodessa kuluu palautettaviin tai mitätöitäviin uusintapyyntöihin Riihimäellä, laskee avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Mantila.

Ajassa
Timo Kaukosesta tulee uusi piiriylilääkäri

– Pitää huolehtia lääkärin ja potilaan eduista muutoksissa, Lääkäriliiton OYS:n erityisvastuualueen uusi piiriylilääkäri sanoo.

Pääkirjoitus
Kansainvälistä terveyspolitiikkaa

Minkään maan terveydenhuolto ei voi elää rajojensa sisällä kuplassa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Maailmassa
Virtaa joukkuevoimistelusta

Joukkuevoimistelu antaa flow-kokemuksia, joita ei saa muualta, kertoo yleislääketieteeseen erikoistuva Anna Juuti.

Ajassa
Voiko aivoja opettaa pitämään liikunnasta?

Slushin ja Skolarin tutkimusideoiden pitchauskisan finaaliin päässyt Tiina Saanijoki tutkii sohvaperunoita.