1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Nyt tarvitaan laatua, ei määrää
Pääkirjoitus 37/2020 vsk 75 s. 1815

Nyt tarvitaan laatua, ei määrää

Kuvituskuva 1

Kesällä monessa yksikössä on keskusteltu siitä, kuinka vähän nykyopiskelijat pääsevät tekemään toimenpiteitä tai edes tutkimaan itsenäisesti potilaita. Kädentaitoja ja arkista lääkärin työtä joudutaan opettamaan kädestä pitäen kesätöissä. Tuutorituki ja opetus loma-aikana ovat suuri satsaus palvelujärjestelmältä tiukassa taloustilanteessa.

Kesän kokemusten jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 31.8. lääketieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen lisäyksestä 50:llä (25 + 25) vuosina 2021–22 tuntui hämmentävältä. Varsinkin kun koko alkuvuoden olimme hartiavoimin tuoneet päinvastaisia näkemyksiämme esiin ministeriöön. Dekaanit joutuivat vastaamaan ministeriön "tarjoukseen" keskellä heinäkuuta ilman, että tiedekuntien päätöksentekoelimiä voitiin kuulla. Keväällä asia kariutui koulutukseen annettavan lisärahoituksen riittämättömyyteen – emme tiedä, saatiinko sitä nyt.

Nyt tulisi satsata erikoislääkärikoulutukseen.

Lääketieteellinen opetus on kärsinyt jo useita vuosia resurssipulasta. Ryhmäkoot ovat liian suuria, opetuspotilaita ei riitä ja kliinisistä opettajista on pulaa (11 Tuovinen T. Milloin on aika vaihtaa lääkettä? Suom Lääkäril, verkkokommentti 2.9.2020 https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/milloin-on-aika-vaihtaa-laaketta/). Luentosalien pienuutta voidaan kompensoida nykyteknologialla, mutta toimenpiteiden opettamiseen tai potilaiden kohtaamisen, tutkimisen ja hoidon oppimiseen tarvitaan lähiopetusta. Jo vuosia potilasopetusta on hajautettu erityisvastuualueilla sairaanhoitopiireihin, jotta opettajia ja potilaita riittäisi kaikille opiskelijoille.

Jos ministeriön päätöksen taustalla on pyrkimys vahvistaa perusterveydenhuoltoa, keino ei ole mielestäni oikea. Työikäisten lääkärien määrä on kasvanut tämän vuosituhannen alusta yli 4 000:lla. Uusimman tilaston mukaan Suomessa on lähes 22 000 työikäistä lääkäriä. Jo vuosina 2015–20 lääkärikoulutukseen on valittu vuosittain 725–757 opiskelijaa, ja näiltä jättikursseilta ensimmäiset valmistuvat ensi vuonna; tuolloin alkaa 2010-luvun aikana noin 25 %:lla kasvatettujen sisäänottomäärien vaikutus näkyä palvelujärjestelmässä. Lisäksi yhä suurempi suomalaisten joukko opiskelee lääketiedettä ulkomaisissa yliopistoissa, tällä hetkellä runsaat 1 100. Valtaosa heistä aikoo palata kotimaahan työhön ja erikoistumaan.

Jos taas päätöksen taustalla oli syrjäseutujen lääkäripulan helpottaminen, määrä ei myöskään ole ratkaisu. Todistusvalinnalla ja yhteishaulla yhä useampi lääketieteen opiskelija tulee suuremmista kaupungeista. Moni valmistunut lääkäri hakeutuu työhön kotiseudulleen – jossa on tarjolla suvun "mummopalvelut" – mutta tiedekuntiin on päässyt entistä vähemmän opiskelijoita harvaan asutuilta alueilta.

Lue myös

Lähivuosina merkittävä määrä erikoislääkäreitä jää eläkkeelle. Kun tämä poistuma otetaan huomioon, työmarkkinoille tulee silti vuosittain 300–400 lääkäriä lisää jo nykyisillä koulutusmäärillä. Lääkäriliiton mielestä nyt tulisi satsata erikoislääkärikoulutukseen peruskoulutuksen sijaan (22 Seppänen A. Lääkäriliitto: Lääketieteen aloituspaikkojen lisääminen vaarantaa opetuksen laadun. Suom Lääkäril, verkossa 2.9.2020. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/laakariliitto-laaketieteen-aloituspaikkojen-lisaaminen-vaarantaa-opetuksen-laadun/). Perusterveydenhuollonkin kulmakivi ovat kokeneet yleislääketieteen erikoislääkärit.

Jotta kokeneet lääkärit pysyisivät ja nuoret lääkärit kiinnostuisivat perusterveydenhuollosta, tulisi kehittää sekä koulutusta, työolosuhteita että työn tekemisen tapaa. Yliopisto-opetuksessa tulisi olla resursseja opettaa keskeiset toimenpiteet ja toimintatavat. Terveydenhuollossa on oltava riittävästi muuta henkilökuntaa, jotta kukin voisi keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Myös työkuorman tulee olla kohtuullinen, jotta työhön jaksetaan sitoutua.

Hyvät työolot heijastuvat potilaiden sujuvana hoitona ja toimivana palveluna. Tavoitteena ovat pitkät potilas-lääkärisuhteet, joista syntyy työhön mielekkyyttä ja hoitoon laatua. Nämä muutokset saisivat yhä useamman nuoren lääkärin kiinnostumaan urasta perusterveydenhuollossa ja erikoistumaan yleislääketieteeseen.

Kirjoittajat
Tuula Rajaniemi
puheenjohtaja
Suomen Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
Tuovinen T. Milloin on aika vaihtaa lääkettä? Suom Lääkäril, verkkokommentti 2.9.2020 https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/milloin-on-aika-vaihtaa-laaketta/
2
Seppänen A. Lääkäriliitto: Lääketieteen aloituspaikkojen lisääminen vaarantaa opetuksen laadun. Suom Lääkäril, verkossa 2.9.2020. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/laakariliitto-laaketieteen-aloituspaikkojen-lisaaminen-vaarantaa-opetuksen-laadun/

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kun pandemia on päällä, tutkimuksesta kannattaa karsia rönsyt

Kari Tikkisen mielestä kansallinen pandemiatutkimusryhmä voisi auttaa tulevaisuuden pandemioihin ­varautumisessa.

Ajassa
Koronavilkun kautta on tehty 314 tauti-ilmoitusta

Määrä on noin 38 prosenttia laboratoriossa vahvistetuista tartunnoista syyskuussa.

Tieteessä
Terveydenhuollon palveluihin tarvitaan uusia digitaalisia työkaluja

Terveyteen liittyvien hyötypelien tavoitteena on innostaa pelaajaa parantamaan hyvinvointiaan.

Tieteessä
Syväaivostimulaattorin ohjelmointi voi tehostaa epilepsian hoitoa

Väitöstutkija löysi myös viitteitä psykiatristen haittavaikutusten paranemisesta ohjelmointiasetusten muuttamisen jälkeen.

Ajassa
HUS tekee 100 miljoonan euron sopimuksen koronatestauksesta Synlabin kanssa

HUS valmistautuu rajaliikenteen muutokseen nostamalla kapasiteetin 22 000 testiin päivässä.

Ajassa
Deksametasonista hyötyä lisähappea saaville koronapotilaille

Euroopan lääkevirasto EMA puoltaa deksametasonin käyttöä lisähappea saaville tai hengityslaitehoidossa oleville koronapotilaille.