1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Nyt tarvitaan laatua, ei määrää
Pääkirjoitus 37/2020 vsk 75 s. 1815

Nyt tarvitaan laatua, ei määrää

Kuvituskuva 1

Kesällä monessa yksikössä on keskusteltu siitä, kuinka vähän nykyopiskelijat pääsevät tekemään toimenpiteitä tai edes tutkimaan itsenäisesti potilaita. Kädentaitoja ja arkista lääkärin työtä joudutaan opettamaan kädestä pitäen kesätöissä. Tuutorituki ja opetus loma-aikana ovat suuri satsaus palvelujärjestelmältä tiukassa taloustilanteessa.

Kesän kokemusten jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 31.8. lääketieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen lisäyksestä 50:llä (25 + 25) vuosina 2021–22 tuntui hämmentävältä. Varsinkin kun koko alkuvuoden olimme hartiavoimin tuoneet päinvastaisia näkemyksiämme esiin ministeriöön. Dekaanit joutuivat vastaamaan ministeriön "tarjoukseen" keskellä heinäkuuta ilman, että tiedekuntien päätöksentekoelimiä voitiin kuulla. Keväällä asia kariutui koulutukseen annettavan lisärahoituksen riittämättömyyteen – emme tiedä, saatiinko sitä nyt.

Nyt tulisi satsata erikoislääkärikoulutukseen.

Lääketieteellinen opetus on kärsinyt jo useita vuosia resurssipulasta. Ryhmäkoot ovat liian suuria, opetuspotilaita ei riitä ja kliinisistä opettajista on pulaa (11 Tuovinen T. Milloin on aika vaihtaa lääkettä? Suom Lääkäril, verkkokommentti 2.9.2020 https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/milloin-on-aika-vaihtaa-laaketta/). Luentosalien pienuutta voidaan kompensoida nykyteknologialla, mutta toimenpiteiden opettamiseen tai potilaiden kohtaamisen, tutkimisen ja hoidon oppimiseen tarvitaan lähiopetusta. Jo vuosia potilasopetusta on hajautettu erityisvastuualueilla sairaanhoitopiireihin, jotta opettajia ja potilaita riittäisi kaikille opiskelijoille.

Jos ministeriön päätöksen taustalla on pyrkimys vahvistaa perusterveydenhuoltoa, keino ei ole mielestäni oikea. Työikäisten lääkärien määrä on kasvanut tämän vuosituhannen alusta yli 4 000:lla. Uusimman tilaston mukaan Suomessa on lähes 22 000 työikäistä lääkäriä. Jo vuosina 2015–20 lääkärikoulutukseen on valittu vuosittain 725–757 opiskelijaa, ja näiltä jättikursseilta ensimmäiset valmistuvat ensi vuonna; tuolloin alkaa 2010-luvun aikana noin 25 %:lla kasvatettujen sisäänottomäärien vaikutus näkyä palvelujärjestelmässä. Lisäksi yhä suurempi suomalaisten joukko opiskelee lääketiedettä ulkomaisissa yliopistoissa, tällä hetkellä runsaat 1 100. Valtaosa heistä aikoo palata kotimaahan työhön ja erikoistumaan.

Jos taas päätöksen taustalla oli syrjäseutujen lääkäripulan helpottaminen, määrä ei myöskään ole ratkaisu. Todistusvalinnalla ja yhteishaulla yhä useampi lääketieteen opiskelija tulee suuremmista kaupungeista. Moni valmistunut lääkäri hakeutuu työhön kotiseudulleen – jossa on tarjolla suvun "mummopalvelut" – mutta tiedekuntiin on päässyt entistä vähemmän opiskelijoita harvaan asutuilta alueilta.

Lue myös

Lähivuosina merkittävä määrä erikoislääkäreitä jää eläkkeelle. Kun tämä poistuma otetaan huomioon, työmarkkinoille tulee silti vuosittain 300–400 lääkäriä lisää jo nykyisillä koulutusmäärillä. Lääkäriliiton mielestä nyt tulisi satsata erikoislääkärikoulutukseen peruskoulutuksen sijaan (22 Seppänen A. Lääkäriliitto: Lääketieteen aloituspaikkojen lisääminen vaarantaa opetuksen laadun. Suom Lääkäril, verkossa 2.9.2020. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/laakariliitto-laaketieteen-aloituspaikkojen-lisaaminen-vaarantaa-opetuksen-laadun/). Perusterveydenhuollonkin kulmakivi ovat kokeneet yleislääketieteen erikoislääkärit.

Jotta kokeneet lääkärit pysyisivät ja nuoret lääkärit kiinnostuisivat perusterveydenhuollosta, tulisi kehittää sekä koulutusta, työolosuhteita että työn tekemisen tapaa. Yliopisto-opetuksessa tulisi olla resursseja opettaa keskeiset toimenpiteet ja toimintatavat. Terveydenhuollossa on oltava riittävästi muuta henkilökuntaa, jotta kukin voisi keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Myös työkuorman tulee olla kohtuullinen, jotta työhön jaksetaan sitoutua.

Hyvät työolot heijastuvat potilaiden sujuvana hoitona ja toimivana palveluna. Tavoitteena ovat pitkät potilas-lääkärisuhteet, joista syntyy työhön mielekkyyttä ja hoitoon laatua. Nämä muutokset saisivat yhä useamman nuoren lääkärin kiinnostumaan urasta perusterveydenhuollossa ja erikoistumaan yleislääketieteeseen.

Kirjoittajat
Tuula Rajaniemi
puheenjohtaja
Suomen Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
Tuovinen T. Milloin on aika vaihtaa lääkettä? Suom Lääkäril, verkkokommentti 2.9.2020 https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/milloin-on-aika-vaihtaa-laaketta/
2
Seppänen A. Lääkäriliitto: Lääketieteen aloituspaikkojen lisääminen vaarantaa opetuksen laadun. Suom Lääkäril, verkossa 2.9.2020. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/laakariliitto-laaketieteen-aloituspaikkojen-lisaaminen-vaarantaa-opetuksen-laadun/

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Iäkkäiden yksinäisyys on yleistä palvelutaloissa

Vuorovaikutusta muiden asukkaiden kanssa toivottiin enemmän.

Ajassa
Vastaamolla on ollut tuhansia Kelan tukeman kuntoutuksen asiakkaita

Tietomurto ei ole kohdistunut Kelan tai Kanta-palvelujen järjestelmiin.

Ajassa
Koronaviruksen aiheuttaman taudin pitkäaikaisvaikutuksista tutkimus

Oletuksena on, että koronavirustauti saattaa jättää pysyviä vaurioita.

Blogi
Tietotulvaa ja tee se itse -totuuksia

Mediakriittisyydestä on tullut mix and match -tyylinen ylitsepursuava buffet, kirjoittaa Saana Mäenpää.

Ajassa
"Psykoterapeutit eivät kirjaa salaisuuksia rekistereihin"

Lääkärit voivat hälventää tietomurron kohteeksi joutuneiden ahdistusta, sanoo Jyrki Korkeila.