1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pelastetaan päivystys
Pääkirjoitus 5/2020 vsk 75 s. 229

Pelastetaan päivystys

Kuvituskuva 1

Juha Tuominen

professori, toimitusjohtaja

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Lääkärit koulutetaan diagnosoimaan sairauksia ja hoitamaan potilaita, ja päivystykset ovat olleet monelle paikka, jossa on saanut oppia uutta, voinut haastaa osaamistaan ja päässyt tekemään hoitotoimia. Moni on pitänyt päivystämisestä, eikä pelkästään taloudellisen korvauksen vuoksi. Onko tilanne muuttunut?

Yli 20 vuotta sitten lähes joka terveyskeskuksessa päivystettiin, ensin virkalääkärien, sitten keikka-VES:n ja sen jälkeen keikkafirmojen voimin. Nykyisin pohjana ovat sairaanhoitopiirien ja hyvinvointikuntayhtymien yhteispäivystykset. Samanaikaisesti lääkärimäärä on kasvanut karkeasti 50 %. Päivystäjistä ei luulisi olevan pulaa.

Päivystyksen tulisi olla yksi terveydenhuollon käyntikorteista.

Sairaanhoitopiireissä päivystäminen on virkavelvollisuus, ja virkaehtosopimus antaa työnantajalle direktio-oikeuden. Jos työnantaja joutuu käyttämään sitä laajalti päivystysten turvaamiseksi, kuten HUS on joutunut tekemään, päivystyksessä on ongelma.

Päivystysten toiminnan varmistamisessa on haasteita. Koska terveyskeskuslääkäreillä ei ole päivystysvelvollisuutta alueensa yhteispäivystyksessä, sairaanhoitopiirit ovat joutuneet hankkimaan yleislääkäripäivystäjiä keikkaluonteisesti yksittäisiin päivystysvuoroihin. Halukkaista on aika ajoin pula, ja vaje näkyy kaikkien päivystävien erikoisalojen lisääntyneenä työkuormana ja kiireenä. Uusi akuuttilääketieteen erikoisala ei ole ainakaan vielä lunastanut odotuksia.

Päivystyksiä on erilaisia ja eri tarpeita varten. Kaikki vaivat eivät vaadi erikoislääkäritasoista osaamista, mutta silti hoidon tarve on tärkeää arvioida kiireellisesti. Useat potilaat hakeutuvat päivystykseen, koska muita vaihtoehtoja, kuten terveyskeskusten kiirevastaanottoja, ei ole. Heitä kutsutaan vääriksi potilaiksi. Tähän ryhmään lasketaan herkästi myös vanhuspotilaat, joita tuodaan ambulanssilla päivystykseen joskus hoivayksikön hoitajien aloitteesta, joskus etälääkärin lähettäminä, vaikka hoito olisi voitu toteuttaa kotona tai hoivayksikössä, jos paikalle olisi saatu osaava konsultaatio tai vieritutkimus. Voikin perustellusti kysyä, ovatko hoitopolut kunnossa.

Päivystyksen tulisi olla yksi terveydenhuollon käyntikorteista. Sinne pitäisi tulla vain niitä, joille se on tarkoituksenmukaisin hoitopaikka. Odottamisen kestävät vaivat tulisi pystyä hoitamaan oikean porrastuksen mukaan useimmiten terveyskeskuksissa.

Yksi edellytys päivystysten järkevöittämiselle on, että terveyskeskusten prosessit ja resurssit tulee saattaa kuntoon. Varsinkin vanhuksille päivystys on vaarallinen paikka, ja heitä pitäisi useammin pystyä hoitamaan kodeissaan ja hoitolaitoksissaan. Liikkuvat hoitotiimit ovat yksi ratkaisu, mutta muitakin tarvitaan.

Lue myös

Päivystyksen ruuhkiin ovat syynä myös sairaaloiden muut erikoisalat. Osastojen tulee kyetä vastaanottamaan potilaat päivystyksistä tyhjille paikoilleen ripeästi. Päivystyksissä on aina ollut kiire, mutta selvästikin se on lisääntynyt. Itse olen saanut erityisesti sisätauteihin erikoistuvilta nuorilta lääkäreiltä huolestuttavia viestejä. Vaikka HUS:ssakin on NLY:n kyselyn mukaan viiden tähden päivystyspisteitä, useaa päivystyspistettä kuvataan työoloiltaan suolakaivokseksi.

Päivystyksen ongelmista suurimman osan pystymme ratkaisemaan me lääkärit. Me suunnittelemme hoitoketjut, me johdamme yksiköitä, me toimimme esimiehinä ja kouluttajina. Me olemme potilaita varten. Päivystysten toimivuuden kuuluu olla yhteinen tavoite, kaikilla erikoisaloilla, kaikilla hoidon ja hoivan tasoilla. Me emme saa ajaa nuoria lääkäreitä tilanteeseen, jossa he uupuvat työuransa alussa. Päivystäjät ansaitsevat parempaa, potilaista puhumattakaan.

Kirjoittajat
Juha Tuominen
professori, toimitusjohtaja
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.