1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pitkä tutkimussarja tuottaa tietoa lääkäreistä
Pääkirjoitus 34/2015 vsk 70 s. 2049

Pitkä tutkimussarja tuottaa tietoa lääkäreistä

Lääkäriliiton sekä Tampereen ja Itä-Suomen (aiemmin Kuopion) yliopistojen tutkijat ovat vuodesta 1988 alkaen arvioineet lääkärien mielipiteitä laajalla tutkimuksella viiden vuoden välein. Kyselyissä on selvitetty muun muassa tyytyväisyyttä saatuun koulutukseen, koettua arvostusta ja arvomaailmaa, ammatti-identiteettiä sekä tyytyväisyyttä ammatinvalintaan. Tutkimuksista uusin, eli Lääkäri 2013, on nyt valmistunut. Sen nuoria lääkäreitä eli vuosina 2002-2011 valmistuneita lääkäreitä koskeva raportti julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarjassa huhtikuussa 2015 (11 Sumanen K, Vänskä J, Heikkilä T ym. Lääkäri 2013, kyselytutkimus vuosina 2002-2011 valmistuneille lääkäreille. STM:n raportteja ja muistioita 2015:12.).

Tutkimus on kuudes tässä kansainvälisestikin mittavassa tutkimussarjassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut näitä tutkimuksia taloudellisesti. Lääkärikunnan näkemykset ja niissä tapahtuneet muutokset luovat hyvän pohjan tulevan ennakoimiselle ja toiminnan suunnittelulle.

Tässä Lääkärilehden numerossa (s. 2084-9) on johdantoartikkeli, jossa esitetään tutkimusaineisto ja eräitä keskeisiä tuloksia. Kaikkein ilahduttavinta on ollut todeta, että lääkärien tyytyväisyys ammatinvalintaansa on edelleenkin parantunut. Noin 90 % vastaajista ryhtyisi edelleen lääkäriksi, jos nyt olisi aloittamassa opintojaan. Vuoden 2008 tutkimuksessa vastaava osuus oli nuorilla lääkäreillä 83 %. Pienimmillään tämä prosenttiosuus oli vuoden 1998 tutkimuksessa, jolloin peräti 25 % nuorista lääkäreistä ei olisi enää ryhtynyt lääkäriksi. Tuolloin monen nuoren lääkärin valmistumisen jälkeiseen aikaan ajoittui lääkärityöttömyyttä, mikä varmasti vaikutti vastauksiin. Jatkuva nousutrendi tyytyväisyydessä ammatinvalintaan heijastanee lääkärinammatin ja oman työn arvostusta.

Lääkärit kokevat perhe-elämän entistä selvemmin tärkeimmäksi asiaksi elämässään. Samoin oma terveys ja turvalliset ystävyyssuhteet kuuluvat tärkeimpien asioiden joukkoon, kun taas työssä ja opiskelussa suoriutumisen merkitys on vähentynyt.

Kyselyssä tiedusteltiin nyt ensimmäistä kertaa lääkärien näkemyksiä kollegiaalisuuden toteutumisesta. Vastaajien mukaan kollegiaalisuus toteutuu varsin hyvin lääkärien työssä, mutta rakentavan palautteen saamisessa, kollegan hoitoon ohjaamisessa ja kollegan toimintaan puuttumisessa on vielä kehitettävää.

Yhteiskunnassa puhutaan paljon työurien pidentämisestä. Lääkärit ovat tämän jo toteuttaneet. Lähes puolet eläkkeelle jääneistäkin lääkäreistä ilmoitti tutkimuksessa edelleen osallistuvansa työelämään jossain määrin.

Lue myös

Erikoislääkärikoulutuksen hallintovastuun siirryttyä tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriöön tutkimusryhmän tuloksilla on entistä enemmän arvoa myös erikoislääkärikoulutuksen kehittämisessä ja kansallisessa koordinaatiossa. Erikoisalan valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä ovat tutkimuksemme mukaan alan monipuolisuus, kollegojen hyvä esimerkki, myönteiset kokemukset alasta opiskeluaikana sekä työllisyysnäkymät.

Emerituskansleri Kari Raivio on syksyllä 2014 selvityksessään valtioneuvoston kanslialle korostanut tieteellisen tutkimuksen parempaa hyödyntämistä poliittisessa päätöksenteossa (22 Raivio K. Näyttöön perustuva päätöksenteko - suomalainen neuvonantojärjestelmä. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 3/2014.). Lääkäri 2013 -tutkimus antaa ajankohtaista tutkimustietoa lääkärin työn ja koulutuksen sekä terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen. Nyt julkaistavan johdantoartikkelin lisäksi tutkimusryhmä julkaisee tuloksia kotimaisilla ja kansainvälisillä julkaisufoorumeilla. Tutkimusryhmän puolesta kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita lääkäreitä, joiden aktiivinen ja huolellinen paneutuminen vastaamiseen on tuottanut tämän merkittävän tutkimusaineiston.

Kirjoittajat
Hannu Halila
LKT, dosentti, varatoiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto
Markku Sumanen
LT, apulaisprofessori
Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö
Harri Hyppölä
LT, dosentti, palveluyksikköjohtaja
Kuopion yliopistollinen sairaala, päivystys ja tehohoito
Kirjallisuutta
1
Sumanen K, Vänskä J, Heikkilä T ym. Lääkäri 2013, kyselytutkimus vuosina 2002-2011 valmistuneille lääkäreille. STM:n raportteja ja muistioita 2015:12.
2
Raivio K. Näyttöön perustuva päätöksenteko - suomalainen neuvonantojärjestelmä. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 3/2014.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.