1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Psykoterapia tehoaa nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidossa
Pääkirjoitus 13/2012 vsk 67 s. 1019

Psykoterapia tehoaa nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidossa

Nuoruusiässä kehittyvät keskeiset elintavat ja tottumukset, joilla on tärkeä terveydellinen merkitys myöhemmin elämässä. Nuoruudessa ilmaantuvat myös monet mielenterveyden häiriöt (11 Kessler RC, Berglund P, Demler O, Jin R, Merikangas KR, Walters EE. Lifetime prevalence and age-of-onset distributions of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62:593-602.,22 Paus T, Keshavan M, Giedd JN. Why do many psychiatric disorders emerge during adolescence? Nature reviews, Neuroscience 2008;9:947-57.).

Nuorten mielenterveyshäiriöiden hoitaminen vaatii juuri tähän kehitysvaiheeseen sovitettuja hoitoja, jotka eivät ole samoja kuin lasten tai aikuisten hoidot. Suomessa on vakiintunut nuorten psykiatrinen hoitojärjestelmä, joka on saavuttanut edelläkävijän aseman Euroopassa. Merkittävällä osalla nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon työntekijöistä on jokin psykoterapiakoulutus, mitä onkin pidetty yhtenä hoitojärjestelmän laatukriteerinä (33 Pylkkänen K. Hoitotakuu nuoriso-psykiatriassa. NUOTTAprojektin loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2003:13.3.).

Tässä numerossa julkaistavassa artikkelissa (Laukkanen, s. 1053-59) nuorten psykoterapioista ja niiden vaikuttavuudesta korostetaan hoitosisältöjen jatkuvan kehittämisen tarvetta ja sitä, että myös psykoterapiat tulee sovittaa nuoruuden kehitykseen. Vaikuttavuustutkimusten merkitys lisääntynee myös Suomessa, sillä psykoterapiakoulutuksen yliopistollinen koordinaatio tulee korostamaan näyttöä psykoterapioiden vaikuttavuudesta ja suuntaamaan koulutusta tehokkaimpien hoitomuotojen osaajien lisäämiseksi.

Vaikka psykoterapian tavoitteena on tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä ihmisen valmiuksia itse ratkaista ongelmiaan (44 Lönnqvist J, Marttunen M, Pylkkänen K. Psykiatristen häiriöiden psykoterapeuttinen hoito. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria, 9. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011:659-68.), ei se kuitenkaan ole ensisijainen hoito kaikkiin nuorten ongelmiin. Kliinisessä päätöksenteossa on kysyttävä, onko psykoterapia juuri oikea hoitomuoto tälle nuorelle ja jos on, minkä tyyppinen psykoterapia tuottaa todennäköisesti parhaan tuloksen juuri tämän nuoren hoidossa. Aloitetaanko lyhyt- vai vuosien kestoinen psykoterapia? Riittääkö psykoterapia hoidoksi vai tarvitaanko lisäksi muuta hoitoa? Tutkimustietoa näiden päätösten tueksi ei ole vielä tarpeeksi ja tieto on osin ristiriitaista. Kaksi kolmesta masennusta sairastavasta nuoresta hyötyy selvästi kognitiivisesta tai interpersonaalisesta lyhytterapiasta ja noin puolet saavuttaa remission (55 Curry J, Silva S, Rohde P ym. Recovery and recurrence following treatment for adolescent major depression. Arch Gen Psychiatry 2011;68:263-70.,66 Mufson L, Dorta KP, Wickramaratne P ym. A randomized effectiveness trial of interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Arch Gen Psychiatry 2004;61:577-84.). Yhdistämällä masennuslääkehoito ja kognitiivinen psykoterapia saavutetaan nopeampi hoitovaste, mikä parantaa pitkäaikaisennustetta (55 Curry J, Silva S, Rohde P ym. Recovery and recurrence following treatment for adolescent major depression. Arch Gen Psychiatry 2011;68:263-70.). Pitkien psykoterapioiden hoitotulosten oletetaan olevan pysyvämpiä.

Lue myös

Nuorten psykoterapiaa tuetaan suurelta osin julkisin varoin. Erikoissairaanhoitona annettavan psykoterapian järjestämisvastuu on sairaanhoitopiireillä. Ainakin alle 16-vuotiaiden nuorten psykoterapiat järjestetään usein ostopalveluna. Kansaneläkelaitoksen tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan ovat oikeutettuja 16 vuotta täyttäneet vähintään kolmen kuukauden kestoisen asianmukaisen hoidon jälkeen. On perusteltua edellyttää, että ainakin yhteiskunnan tukeman psykoterapian tarpeen arviointi, ohjaus hoitoon ja hoidon seuranta järjestetään koordinoidusti ja keskitetysti niin, että psykoterapian rooli osana kokonaishoitoa ja hoitojen asianmukaisuus voidaan varmistaa. Terapeuttien tulee olla nuorten psykoterapiaan asianmukaisesti koulutettuja ja valmiita avoimeen yhteistyöhön lähettävän tahon asiantuntijoiden kanssa. On myös varmistettava, ettei psykoterapioiden ulkoistamiseen liity riskejä terapeutin toiminnan epäasiallisuudesta.

Viime vuosikymmenen aikana on kehitetty erityyppisiin psykoterapioihin perustuvia, lievästi oireileville nuorille tarkoitettuja ennalta ehkäiseviä interventioita. Toisaalta myös nuorten vaikeasti hoidettavien häiriöiden, kuten käytös- ja päihdehäiriöiden monimuotoiset psykoterapeuttiset hoidot ovat kehittyneet. Sekä ehkäiseviä että monimuotoisia psykoterapeuttisia interventioita on syytä ottaa käyttöön myös Suomessa ja tarpeen mukaisen psykoterapian riittävyys ja laatu nuorille on turvattava.

Mauri Mattunen

Kirjoittajat
Mauri Marttunen
tutkimusprofessori
THL, mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto
professori
Helsingin yliopisto ja HYKS nuorisopsykiatria
mauri.marttunen@thl,fi
Kirjallisuutta
1
Kessler RC, Berglund P, Demler O, Jin R, Merikangas KR, Walters EE. Lifetime prevalence and age-of-onset distributions of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62:593-602.
2
Paus T, Keshavan M, Giedd JN. Why do many psychiatric disorders emerge during adolescence? Nature reviews, Neuroscience 2008;9:947-57.
3
Pylkkänen K. Hoitotakuu nuoriso-psykiatriassa. NUOTTAprojektin loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2003:13.3.
4
Lönnqvist J, Marttunen M, Pylkkänen K. Psykiatristen häiriöiden psykoterapeuttinen hoito. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria, 9. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011:659-68.
5
Curry J, Silva S, Rohde P ym. Recovery and recurrence following treatment for adolescent major depression. Arch Gen Psychiatry 2011;68:263-70.
6
Mufson L, Dorta KP, Wickramaratne P ym. A randomized effectiveness trial of interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Arch Gen Psychiatry 2004;61:577-84.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Vaaratilanteita on joka päivä"

Lääkärilehti pyysi kolmea lääkäriä ­arvioimaan käyttämäänsä potilastieto­järjestelmää.

Ajassa
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ei jatka Aster-hanketta

Taustalla ovat Keski-Suomen kuntien päätökset, joiden mukaan ei ole edellytyksiä siirtyä hankkeen toimitusvaiheeseen.

Ajassa
Koronarokotereaktiot eivät kuormita erikoissairaanhoitoa

Yksittäisiä potilaita on ollut sairaalahoidossa.

Ajassa
Professori Juha Tuominen Docrates Syöpäsairaalan hallitukseen

– On erittäin tärkeää, että suomalainen terveydenhoito, niin julkinen kuin yksityinenkin, kehittyy, sanoo Juha Tuominen.

Ajassa
Lääkäriliitto: Hyvinvointialueiden pystyttävä kohentamaan rapautunutta perusterveydenhuoltoa

Hyvinvointialueiden olisi velvoitettava tuottajiaan järjestämään potilailleen pääsy yleislääkärin vastaanotolle viikossa.

Tieteessä
Oireettomat koronainfektiot tavallisia ympärivuorokautisessa hoidossa

COVID-19-tauti on vanhuksilla usein oireeton tai vähäoireinen.