• Maija Rummukainen

Resistentit bakteerit pysäytettävä terveyskeskusten vuodeosastoilla

Resistenttejä mikrobeja kantavien ihmisten määrä kasvaa, eikä vain terveydenhuollon laitoksissa. Ihminen voi saada laajakirjoista beetalaktamaasia tuottavia (ESBL) enterobakteereja suolistoonsa myös ravinnon välityksellä (11 Kanerva M. Suolistoperäiset moniresistentit bakteerit kliinikon huolenaiheena. Duodecim 2012;128:1755-61.). Karbapenemaasia (CPE) tuottavat enterobakteerit ovat jo merkittävä kliininen ongelma, koska niihin ei ole tehoavaa lääkettä. Terveydenhuollon keinoin näiden bakteerien tarttumista on vaikeaa estää. Kuka tahansa voi olla oireeton kantaja. Matkailu ja erityisesti sairaalahoito ulkomailla ovat ongelmamikrobitartunnan riskitekijöitä (11 Kanerva M. Suolistoperäiset moniresistentit bakteerit kliinikon huolenaiheena. Duodecim 2012;128:1755-61.).

Ne ajat, jolloin terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettiin lähinnä pitkäaikaissairaita potilaita, ovat mennyttä. Terveyskeskuksen vuodeosasto on akuuttia hoitoa antava yksikkö. Potilaat siirtyvät yleensä suoraan perusterveydenhuollon päivystyksestä vuodeosastolle. Heitä tulee kotoa, pitkäaikaishoitolaitoksista, kuntoutuslaitoksista ja muista sairaaloista. Noin joka viides potilas tulee keskussairaalajakson jälkeen terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon ja kuntoutukseen. Sinne voi muodostua moniresistenttien mikrobien oireettomien kantajien keskittymä, joka huomataan vasta, kun riskipotilas saa oireisen infektion.

Metisilliinille resistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) aiheuttamia epidemioita on kuvattu terveyskeskusten vuodeosastoilla ja pitkäaikaishoitolaitoksissa eri puolella Suomea. Terveyskeskuksen vuodeosastojen (n = 115) pitkäaikaispotilaista 7 %:lla todettiin jonkin moniresistentin mikrobin kantajuus (22 Rummukainen M-L, Mäkelä M, Noro A, Finne-Soveri H, Lyytikäinen O. Assessing prevalence of antimicrobial use and infections using the minimal data set in Finnish long-term care facilities. Am J Infect Dis 2013;41:e35-7.). Moniresistentit enterobakteerit ovat ulosteen bakteereja ja leviävät siksi huonommin kuin ihon bakteeri MRSA. Kuitenkin vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa HUS-erva-alueen terveyskeskussairaaloiden potilaista 4 % oli ESBL-enterobakteerien ja 3 % MRSA:n kantajia (33 Kanerva M, Anttila V-J. Moniresistenttien mikrobien kantajien määrä ja kosketuseristyksen toteutuminen. Suom Lääkäril 2006;61:3989-93.). Kesällä 2013 Puolarmetsän sairaalassa Espoossa todettiin CPE-enterobakteerin aiheuttama epidemia (44 Kanerva M. CPE-epidemia perusterveydenhuollossa. Suomen sairaalahygienialehti 2014;32:175-7.), jossa kukaan ei kuitenkaan sairastunut. Epidemiaselvityksessä löytyi myös useita uusia ESBL-bakteerien kantajia, joista tavallista useammalla oli krooninen haava. Mikrobilääkehoito edeltäneiden kolmen kuukauden aikana todettiin CPE- tai ESBL-kantajuuden itsenäiseksi riskitekijäksi.

Mikrobilääkkeiden runsasta käyttöä pidetään yhtenä resistenttien bakteerien kehittymisen syynä (55 Lior C, Bjerrum L. Antimicrobial resistance: risk associated with antibiotic overuse and initiatives to reduce the problem. Ther Adv Drug Saf 2014;516:229-41.), ja niitä käytetään Suomen sairaaloissa paljon (66 Point prevalence survey of healthcare-associated infections and antimicrobial use in European acute care hospitals 2011-12. www.ecdc.europa.eu). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2006 terveyskeskusten vuodeosastoilla mikrobilääke oli käytössä yhteensä 18 %:lla potilaista infektion hoitoon, mutta lähes puolella lääkehoidon aihe oli epäselvä (77 Puhto T, Ylipalosaari P, Ohtonen P, Syrjälä H. Point prevalence and risk factors for healthcare-associated infections in primary healthcare wards. Infection 2011;39:217-23.). Profylaktinen mikrobilääkitys oli 18 %:lla potilaista, ja tutkijat arvioivat näistä hoidoista yli 90 % turhiksi. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen terveyskeskussairaaloissa mikrobilääkitys oli 20-33 %:lla potilaista (julkaisematon havainto). Vuonna 2011 terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaispotilaista 18 %:lla oli käytössä mikrobilääke (22 Rummukainen M-L, Mäkelä M, Noro A, Finne-Soveri H, Lyytikäinen O. Assessing prevalence of antimicrobial use and infections using the minimal data set in Finnish long-term care facilities. Am J Infect Dis 2013;41:e35-7.), yli puolella virtsatieinfektioiden ehkäisyyn ja hoitoon. Parantamisen varaa on.

Tiedossa olevien kantajien eristäminen antaa väärän turvallisuuden tunteen. Ainoa toimiva keino moniresistenttien mikrobien leviämisen estämiseksi on tavanomaisten varotoimien noudattaminen aina ja kaikissa terveydenhuollon yksiköissä: hyvä käsihygienia, oikeat työskentelytavat ja suojainten käyttö, neulojen ja terävien esineiden huolellinen käsittely sekä yskimis- ja aivastusetiketti. Käsihuuhteen käyttö ennen jokaista potilaskontaktia estää bakteerien leviämisen. Puolarmetsän sairaalan CPE-epidemia osoitti, että moniresistenttien bakteerien kantajia voi olla terveyskeskusten vuodeosastoilla paljon enemmän kuin tiedämme. Hyvä käsihygienia estää ongelmamikrobien siirtymisen henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen, potilaasta työntekijään ja työntekijästä potilaaseen (88 Kolho E, Lyytikäinen O. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.).

Lisää aiheesta

Aika ennen antibiootteja – ja niiden jälkeen
Antibioottiresistenssin torjuntaan lisätehoa
One Health – Yhteinen terveys yhteisessä maailmassa

Kirjoittajat
Maija Rummukainen
LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Kirjallisuutta
1
Kanerva M. Suolistoperäiset moniresistentit bakteerit kliinikon huolenaiheena. Duodecim 2012;128:1755-61.
2
Rummukainen M-L, Mäkelä M, Noro A, Finne-Soveri H, Lyytikäinen O. Assessing prevalence of antimicrobial use and infections using the minimal data set in Finnish long-term care facilities. Am J Infect Dis 2013;41:e35-7.
3
Kanerva M, Anttila V-J. Moniresistenttien mikrobien kantajien määrä ja kosketuseristyksen toteutuminen. Suom Lääkäril 2006;61:3989-93.
4
Kanerva M. CPE-epidemia perusterveydenhuollossa. Suomen sairaalahygienialehti 2014;32:175-7.
5
Lior C, Bjerrum L. Antimicrobial resistance: risk associated with antibiotic overuse and initiatives to reduce the problem. Ther Adv Drug Saf 2014;516:229-41.
6
Point prevalence survey of healthcare-associated infections and antimicrobial use in European acute care hospitals 2011-12. www.ecdc.europa.eu
7
Puhto T, Ylipalosaari P, Ohtonen P, Syrjälä H. Point prevalence and risk factors for healthcare-associated infections in primary healthcare wards. Infection 2011;39:217-23.
8
Kolho E, Lyytikäinen O. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.