• Maija Rummukainen

Resistentit bakteerit pysäytettävä terveyskeskusten vuodeosastoilla

Resistenttejä mikrobeja kantavien ihmisten määrä kasvaa, eikä vain terveydenhuollon laitoksissa. Ihminen voi saada laajakirjoista beetalaktamaasia tuottavia (ESBL) enterobakteereja suolistoonsa myös ravinnon välityksellä (11 Kanerva M. Suolistoperäiset moniresistentit bakteerit kliinikon huolenaiheena. Duodecim 2012;128:1755-61.). Karbapenemaasia (CPE) tuottavat enterobakteerit ovat jo merkittävä kliininen ongelma, koska niihin ei ole tehoavaa lääkettä. Terveydenhuollon keinoin näiden bakteerien tarttumista on vaikeaa estää. Kuka tahansa voi olla oireeton kantaja. Matkailu ja erityisesti sairaalahoito ulkomailla ovat ongelmamikrobitartunnan riskitekijöitä (11 Kanerva M. Suolistoperäiset moniresistentit bakteerit kliinikon huolenaiheena. Duodecim 2012;128:1755-61.).

Ne ajat, jolloin terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettiin lähinnä pitkäaikaissairaita potilaita, ovat mennyttä. Terveyskeskuksen vuodeosasto on akuuttia hoitoa antava yksikkö. Potilaat siirtyvät yleensä suoraan perusterveydenhuollon päivystyksestä vuodeosastolle. Heitä tulee kotoa, pitkäaikaishoitolaitoksista, kuntoutuslaitoksista ja muista sairaaloista. Noin joka viides potilas tulee keskussairaalajakson jälkeen terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon ja kuntoutukseen. Sinne voi muodostua moniresistenttien mikrobien oireettomien kantajien keskittymä, joka huomataan vasta, kun riskipotilas saa oireisen infektion.

Metisilliinille resistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) aiheuttamia epidemioita on kuvattu terveyskeskusten vuodeosastoilla ja pitkäaikaishoitolaitoksissa eri puolella Suomea. Terveyskeskuksen vuodeosastojen (n = 115) pitkäaikaispotilaista 7 %:lla todettiin jonkin moniresistentin mikrobin kantajuus (22 Rummukainen M-L, Mäkelä M, Noro A, Finne-Soveri H, Lyytikäinen O. Assessing prevalence of antimicrobial use and infections using the minimal data set in Finnish long-term care facilities. Am J Infect Dis 2013;41:e35-7.). Moniresistentit enterobakteerit ovat ulosteen bakteereja ja leviävät siksi huonommin kuin ihon bakteeri MRSA. Kuitenkin vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa HUS-erva-alueen terveyskeskussairaaloiden potilaista 4 % oli ESBL-enterobakteerien ja 3 % MRSA:n kantajia (33 Kanerva M, Anttila V-J. Moniresistenttien mikrobien kantajien määrä ja kosketuseristyksen toteutuminen. Suom Lääkäril 2006;61:3989-93.). Kesällä 2013 Puolarmetsän sairaalassa Espoossa todettiin CPE-enterobakteerin aiheuttama epidemia (44 Kanerva M. CPE-epidemia perusterveydenhuollossa. Suomen sairaalahygienialehti 2014;32:175-7.), jossa kukaan ei kuitenkaan sairastunut. Epidemiaselvityksessä löytyi myös useita uusia ESBL-bakteerien kantajia, joista tavallista useammalla oli krooninen haava. Mikrobilääkehoito edeltäneiden kolmen kuukauden aikana todettiin CPE- tai ESBL-kantajuuden itsenäiseksi riskitekijäksi.

Mikrobilääkkeiden runsasta käyttöä pidetään yhtenä resistenttien bakteerien kehittymisen syynä (55 Lior C, Bjerrum L. Antimicrobial resistance: risk associated with antibiotic overuse and initiatives to reduce the problem. Ther Adv Drug Saf 2014;516:229-41.), ja niitä käytetään Suomen sairaaloissa paljon (66 Point prevalence survey of healthcare-associated infections and antimicrobial use in European acute care hospitals 2011-12. www.ecdc.europa.eu). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2006 terveyskeskusten vuodeosastoilla mikrobilääke oli käytössä yhteensä 18 %:lla potilaista infektion hoitoon, mutta lähes puolella lääkehoidon aihe oli epäselvä (77 Puhto T, Ylipalosaari P, Ohtonen P, Syrjälä H. Point prevalence and risk factors for healthcare-associated infections in primary healthcare wards. Infection 2011;39:217-23.). Profylaktinen mikrobilääkitys oli 18 %:lla potilaista, ja tutkijat arvioivat näistä hoidoista yli 90 % turhiksi. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen terveyskeskussairaaloissa mikrobilääkitys oli 20-33 %:lla potilaista (julkaisematon havainto). Vuonna 2011 terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaispotilaista 18 %:lla oli käytössä mikrobilääke (22 Rummukainen M-L, Mäkelä M, Noro A, Finne-Soveri H, Lyytikäinen O. Assessing prevalence of antimicrobial use and infections using the minimal data set in Finnish long-term care facilities. Am J Infect Dis 2013;41:e35-7.), yli puolella virtsatieinfektioiden ehkäisyyn ja hoitoon. Parantamisen varaa on.

Tiedossa olevien kantajien eristäminen antaa väärän turvallisuuden tunteen. Ainoa toimiva keino moniresistenttien mikrobien leviämisen estämiseksi on tavanomaisten varotoimien noudattaminen aina ja kaikissa terveydenhuollon yksiköissä: hyvä käsihygienia, oikeat työskentelytavat ja suojainten käyttö, neulojen ja terävien esineiden huolellinen käsittely sekä yskimis- ja aivastusetiketti. Käsihuuhteen käyttö ennen jokaista potilaskontaktia estää bakteerien leviämisen. Puolarmetsän sairaalan CPE-epidemia osoitti, että moniresistenttien bakteerien kantajia voi olla terveyskeskusten vuodeosastoilla paljon enemmän kuin tiedämme. Hyvä käsihygienia estää ongelmamikrobien siirtymisen henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen, potilaasta työntekijään ja työntekijästä potilaaseen (88 Kolho E, Lyytikäinen O. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.).

Lisää aiheesta

Muutkin lääkkeet kuin antibiootit vaikuttavat suolen mikrobeihin
Suomessa löydettiin kolistiini-antibiootille vastustuskykyinen bakteerikanta
Vähemmän malarialääkkeitä, enemmän antibiootteja

Kirjoittajat
Maija Rummukainen
LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Kirjallisuutta
1
Kanerva M. Suolistoperäiset moniresistentit bakteerit kliinikon huolenaiheena. Duodecim 2012;128:1755-61.
2
Rummukainen M-L, Mäkelä M, Noro A, Finne-Soveri H, Lyytikäinen O. Assessing prevalence of antimicrobial use and infections using the minimal data set in Finnish long-term care facilities. Am J Infect Dis 2013;41:e35-7.
3
Kanerva M, Anttila V-J. Moniresistenttien mikrobien kantajien määrä ja kosketuseristyksen toteutuminen. Suom Lääkäril 2006;61:3989-93.
4
Kanerva M. CPE-epidemia perusterveydenhuollossa. Suomen sairaalahygienialehti 2014;32:175-7.
5
Lior C, Bjerrum L. Antimicrobial resistance: risk associated with antibiotic overuse and initiatives to reduce the problem. Ther Adv Drug Saf 2014;516:229-41.
6
Point prevalence survey of healthcare-associated infections and antimicrobial use in European acute care hospitals 2011-12. www.ecdc.europa.eu
7
Puhto T, Ylipalosaari P, Ohtonen P, Syrjälä H. Point prevalence and risk factors for healthcare-associated infections in primary healthcare wards. Infection 2011;39:217-23.
8
Kolho E, Lyytikäinen O. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Muistisairaudet kiinnostavat heikosti tutkijoita

Lääketieteen Säätiö sai eniten apurahahakemuksia sydän- ja verisuonitaudeista.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja metabolisen oireyhtymän riskitekijät saattavat kasautua jo lapsena

Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat puolestaan vähentää perinnöllisiä haittoja.

Tieteessä
Muistisairaudet kiinnostavat heikosti tutkijoita

Lääketieteen Säätiö sai eniten apurahahakemuksia sydän- ja verisuonitaudeista.

Ajassa
Suositukset vauvoille annettavasta D-vitamiinista muuttuvat

Muutokset koskevat äidinmaidonkorviketta saavia alle 1-vuotiaita lapsia.

Ajassa
Äiti voi parantaa syntymättömän lapsensa aivotoiminnan kehitystä syömällä kalaa

Runsas rasvaisen kalan määrä äidin ruokavaliossa voi vahvistaa vauvan aivojen ja näkökyvyn kehitystä.

Ajassa
THL julkaisi mallin muistihäiriöiden torjumiseksi

FINGER-toimintamalli auttaa tukemaan muistitoimintojen säilymistä.

Ajassa
Äidin klamydia tarttui lapseen synnytyksissä harvoin

Klamydia tarttui äidistä lapseen alle 2 prosentissa synnytyksistä, selviää väitöstutkimuksesta.

Kommentti
Pirtusammion äärellä

– Lääkis on monelle juomisen korkeakoulu, kirjoittaa Pauliina Paananen.