1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Rokotuskattavuus horjuu
Pääkirjoitus 9/2021 vsk 76 s. 527

Rokotuskattavuus horjuu

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

Suomessa jokainen lapsi voi saada rokotuksen kahtatoista tautia vastaan. Ensimmäiset perusrokotukset annetaan kahden kuukauden ikäisille, ja lasten ohjelma yltää noin kuuden vuoden ikään asti. Osa rokotuksista kohdistuu nuoriin (11 https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma/rokotusohjelma-lapsille-ja-aikuisille#rokotusohjelma).

Vanhemmat ovat olleet kiitettävän vastuullisia. Rokotuskattavuus on ensimmäisen annosten kohdalla reilusti yli 90 prosenttia rokotteittain vaihdellen. Toisen tai kolmannen annoksen ottaa hiukan harvempi (22 https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma/rokotuskattavuus/lasten-rokotuskattavuus).

HPV-rokotuksissa käänne on merkittävä.

Kolmeen ikävuoteen mennessä vain 1,1 prosenttia lapsista ei ole saanut rokotuksia. Kahdeksaan ikävuoteen mennessä osuus on pudonnut 0,5 prosenttiin.

Viime keväänä kuitenkin havaittiin, että koronapandemia heikentää kattavuutta huolestuttavan nopeasti (33 https://thl.fi/fi/-/lasten-rokotteita-on-otettu-vahemman-kuin-vuosi-sitten-rokotuksista-on-tarkeaa-huolehtia-myos-poikkeusoloissa?redirect=%2Ffi%2Fajankohtaista). Kunnat siirsivät henkilöstöä lasten ja perheiden palveluista koronatöihin. Neuvolapalveluja rajattiin raskaana oleviin ja imeväisikäisiin.

Osa vanhemmista myös lykkäsi rokotuskäyntiä, koska ei halunnut altistaa itseään ja lastaan koronalle.

Vuoden 2009 sikainfluenssapandemiassa ilmiö oli sama. Pienten lasten influenssarokotusten kattavuus putosi alle puoleen aiemmasta.

THL:n tuoreiden tietojen mukaan rokotuskattavuudesta on jälleen syytä olla huolissaan.

Johtava asiantuntija Mia Kontio kertoi helmikuun puolessa välissä eduskunnan rokoteryhmän verkkoseminaarissa, että varsinkin HPV-rokotuksissa käänne on merkittävä. Tämä papilloomavirusta torjuva rokote tuli ohjelmaan tytöille syksyllä 2013 ja pojille syksyllä 2020. Sen saavat 10–12-vuotiaat eli 5.–6. luokalla olevat oppilaat.

Vuonna 2007 syntyneistä ensimmäisen annoksen on ottanut tytöistä 79 prosenttia. Vuonna 2009 syntyneistä enää 51 prosenttia. Pojilla kattavuus on vuonna 2009 syntyneistä alle puolet.

Jos nuoret alkavat jäädä vaille HPV-rokotusta, terveydenhuollossa ajan mittaan näkyvät seuraukset ovat merkittäviä. Kahden annoksen sarja tuottaa lähes täyden ja elinikäisen suojan HPV-tyyppisiltä infektioilta.

Rokote ehkäisee kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten syöpiä. Papilloomavirus aiheuttaa lisäksi osan peräaukon, peniksen sekä pään ja kaulan alueen syövistä.

HPV-rokotukseen on etenkin sosiaalisessa mediassa yhdistetty vakavia sivuoireita. Laajoissa tutkimuksissa on kuitenkin todennettu, että oireet ovat olleet yhtä yleisiä rokotetuilla ja rokottamattomilla.

Lue myös

Mielenkiintoista on kattavuuksien maantieteellinen jakauma. Ainakin tytöillä itä–länsi-akseli näkyy selvästi. Pohjanmaalla kattavuus jää pienemmäksi kuin Savossa, Karjalassa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa.

HPV-rokotusten lisäksi kattavuudet ovat laskussa ainakin viitos-, MPR- ja rotavirusrokotuksissa. Muutokset ovat muutaman prosenttiyksikön luokkaa.

Influenssarokotteesta uutiset ovat myönteisiä. Alle kaksivuotiaita lukuun ottamatta kattavuus on parantunut viime kaudesta.

Tilanne ei ole kriittinen. Matkustusrajoitukset hillitsevät esimerkiksi tuhkarokkoa ja osan puuttuvista rokotuksista voi hyvin ottaa myöhemmin.

Terveydenhuollon ja vanhempien on silti syytä olla valppaina. Bakteeriperäisten sairauksien rokotukset on syytä pitää voimassa, koska osa taudeista iskee haavan kautta. Piikkien äärelle on hakeuduttava heti, kun se on taas mahdollista.

Terveydenhuollossa valppaus tarkoittaa ainakin kutsujen lähettämistä ja muistuttamista rokottamattomuudesta. Pienten lasten rokottamista ei saa laiminlyödä, vaikka koronarokotukset ovat päällimmäisinä. Varsinkin kun rajoitustoimet ovat todennäköisesti laskeneet vastustuskykyä.

Koronaan yhdistettynä vaatimattomampikin tauti voi olla lapselle kohtalokas.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma/rokotusohjelma-lapsille-ja-aikuisille#rokotusohjelma
2
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma/rokotuskattavuus/lasten-rokotuskattavuus
3
https://thl.fi/fi/-/lasten-rokotteita-on-otettu-vahemman-kuin-vuosi-sitten-rokotuksista-on-tarkeaa-huolehtia-myos-poikkeusoloissa?redirect=%2Ffi%2Fajankohtaista

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.