1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Saattaen vaihdettava
Pääkirjoitus 13/2019 vsk 74 s. 789

Saattaen vaihdettava

Kuvituskuva 1

Kati Myllymäki

toiminnanjohtaja

Suomen Lääkäriliitto

Vanha Isä teki kuolemaa. Vanhuus, hauraus, Parkinson, väsymys ja armelias keuhkokuume – mutta pää kuin partaveitsi, milloin aivojen hapetus suinkin salli.

Ambulanssiralli tuli nähtyä.

Suomi on maailman paras maa syntyä, mutta ei kuolla.

Päivystykseen, sairaalaan, terveyskeskukseen, kotiin – ja sama uudelleen.

Järjestys vaihteli. Vuorokauden ajat vaihtelivat.

Joka kierroksella ravitsemustila heikkeni, lihasvoimat vähenivät, kivut lisääntyivät, iho rikkoontui, suu kuivui, paino laski ja lopulta laitettiin vaipat ja sidottiin sänkyyn.

Silti mieli oli kirkas, silloin kun happiviikset laitettiin. Ymmärrys johti mielialan laskuun: näinkö minulle käy? Pääsenkö enää koskaan kotiin?

Hoitotahtoon oli kirjattu kielto tehohoidosta ja hengityskoneeseen laittamisesta, ja tämän kiellon noudattamista piti erikseen vahtia.

Mutta toiveet hyvästä ja hellästä perushoidosta ja oireiden lievityksestä eivät toteutuneet, huolimatta omaisten yrityksistä pyytää ja vaatia.

Hoitajat olivat niin kiireisiä ja kuormitettuja, eikä vaihtuvia lääkäreitä ollut helppo tavoittaa. Neljän hengen potilashuoneessa oli meluisaa ja levotonta, eikä intimiteettiä ollut.

Tarina on niin tavallinen ja todellinen. Monessa hoitopaikassa henkilökunta yritti parhaansa, mutta tulos oli kuitenkin kovin karu.

Julkisessa keskustelussa saattohoito ymmärretään monesti syöpäpotilaiden viimeisten päivien hoitona.

Kuolevan potilaan kivut, vaivat ja ahdistus eivät kuitenkaan liity yhteen sairausryhmään tai pelkästään vanhuksiin. Monet neurologiset, keuhko- tai sydänsairaudet saattavat aiheuttaa kärsimystä viimeisten elinviikkojen aikana.

Eikä omaistenkaan ahdistusta ja tuskaa pidä aliarvioida.

Moderni lääketiede pystyy lähestulkoon ihmeisiin. Saattohoidossa tarvitaan myös korkeatasoista teknologiaa ja osaamista, mutta erityisesti hyvää hoivaa ja huolenpitoa.

Ambulanssit ja päivystyspoliklinikat eivät ole oikeita hoitopaikkoja kuolevalle potilaalle. Apua, tukea, oireiden hoitamista ja hoivaa on kyettävä tarjoamaan 24/7 ja myös kotiin tai palvelutaloon.

Lue myös

Lääkäriliitto ja hoitajajärjestöt käynnistävät nyt kampanjan hyvän saattohoidon puolesta. "Suomi on maailman paras maa syntyä, mutta ei kuolla." Vaadimme korjausta saattohoitoon.

Toivomme, että terveydenhuollon ammattilaiset hyvin laajasti – niin lääkärit kuin hoitajatkin – osallistuvat some-keskusteluun saattohoidon kuntoon saamiseksi.

Kysytään eduskuntavaaliehdokkailta ja puolueilta, tuleeko saattohoitoon korjauksia. Ja kysytään itseltämme, toisiltamme ja päättäjiltä, mitä hyvään saattohoitopakkaukseen kuuluisi.

Lämpöä? Läsnäoloa? Lääkitystä?

Isä nukkui pois lopulta rauhallisesti läheisten ympäröimänä.

Ne edeltävät viikot olisivat voineet olla siedettävämmät. Viikkojen hankaluuksien aiheuttama ahdistus jäi lisäämään menetyksen surua.

#saattohoitopakkaus

Kirjoittajat
Kati Myllymäki
toiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa. STM:n muistioita 2019:14.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Valtuuskunta kokoontuu aamulla syyskokoukseensa

Asialistalla muun muassa digistrategia, jäsenmaksun korottaminen ja eläkeläisjäsenluokan perustaminen.

Pääkirjoitus
Lapsen itsetuhoisuus on hätähuuto

Aluksi on käytävä käsiksi juurisyihin, lasten ja nuorten psykososiaalisiin oloihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
”Joka kokouksessa oppii jotain uutta”

Lääkäritoimitus ­osallistuu Lääkärilehden tiede­artikkeleiden toimi­tus­­­prosessiin.

Tieteessä
Lastenpsykiatrista akuuttiosastohoitoa tarvitsee yhä useampi

TAYS:ssa potilailla oli vakavia häiriöitä ja lähetteen yleisin syy oli itsetuhoisuus.

Tiedepääkirjoitus
Vertaisarviointi on laatutyötä

Vertaisarvioijat tekevät palkatonta työtä tiedeyhteisön hyväksi, kertoo Pertti Saloheimo.

Ajassa
Uusi kuvantamislaite pääsee lähemmäs aivoja

Aalto-yliopiston kehittämän laitteen anturit voidaan asettaa potilaan pään pinnalle.